Jatkaja tilalle löytyi perheen ulkopuolelta

Erkki Tanskanen (vas.), Satu Tanskanen ja Saaren perhe, Jukka-Pekka Saari ja Jonna Saari sekä lapset Moona ja Onni.

Satu ja Erkki Tanskanen löysivät maitotilalleen ostajan perheen ulkopuolelta. Jonna ja Jukka-Pekka Saari perheineen muuttivat Keski-Suomesta Pohjois-Karjalan Valtimolle, ja aloittivat yrittäjinä huhtikuussa 2019. Kauppa tehtiin tilakokonaisuudesta metsiä lukuun ottamatta. Onnistuneen omistajanvaihdoksen mahdollisti pitkäjänteinen suunnittelu, avoin keskustelu, yhteistyö asiantuntijoiden kanssa ja todellinen halu kaupan toteutumiseen.

Tulevaisuuden suunnittelu aloitettiin ajoissa

Muutama vuosi taaksepäin, Erkki ja Satu Tanskasen tilalla Valtimolla elettiin maitotilan arkea. Tyttäriä Tanskasilla on kaksi, agronomi, MMM Saana Tanskanen-Niemi sekä pian metsätalousinsinööriksi valmistuva Salla Tanskanen. Tilan navetassa lypsi hyvätuotoksinen, vajaa 30 päinen karja. Peltoa oli noin 70 hehtaaria, joista puolet oli omia. Metsää tilaan kuului reilut 200 hehtaaria. Tilan juuret ulottuvat 1900-luvun puoliväliin, kun Erkki Tanskasen isä Aarne Tanskanen osti rintamamiestilan sotien jälkeen vuonna 1953. Tilan ohjakset siirtyivät sukupolvenvaihdoksen myötä Erkille vuonna 1977.
Yrittäjävuosien karttuessa ajankohtaiseksi tuli tilan tulevaisuuden sekä omien eläkevuosien miettiminen. ”Meillä on koko viljelijäuramme ajan yhtenä vaihtoehtona ollut se, että jos omat lapset eivät jää tilalle viljelijäksi, voisimme yrittää tilan myyntiä vapailla markkinoilla.

Ulkopuoliselle myynti ei ole koskaan ollut vieras ajatus, vaikka kyseessä olikin oma kotitilani”, Erkki Tanskanen toteaa.

Tanskasten tyttäret ovat kasvaneet kiinni maaseutuun, ja sen perusteella he ovat valinneet koulutuksensa ja tehneet uravalinnat. Heille näytettiin realistinen kuva viljelijän ammatista ja tarjottiin vanhempien saappaisiin astumista.
”Valmistelimme tilanpidosta luopumista pikkuhiljaa useamman vuoden ajan ja siinä vaiheessa mukana oli vielä vaihtoehto, jossa vanhin tyttäremme olisi jatkanut tilanpitoa. Kun tämä vaihtoehto ei toteutunut, seuraava vaihtoehto oli myynnin yrittäminen vapailla markkinoilla”, kertoo Satu Tanskanen. Perheessä keskusteltiin tilan tulevaisuudesta avoimesti eri vaihtoehtoja miettien. ”Kun varmistui, että pyrimme myymään tilan, tytöt kannustivat meitä. Se oli heidänkin mielestään oikea ja hyvä vaihtoehto, vaikka toki mukana oli ripaus haikeuttakin. Olihan kysymys heidän lapsuudenkodistaan. Meistä vanhemmista he kantoivat huolta varmistaen, että myyminen ulkopuolisille todellakin on hyvä vaihtoehto”, Satu Tanskanen kuvailee.

Tulevaa tilakauppaa valmisteltiin pari-kolme vuotta ennen kuin oli tiedossa, tuleeko jatkaja perheestä vai ulkopuolelta. Arviot teetettiin kiinteistöistä, pelloista, metsistä, koneista ja eläimistä. ”Pidimme tärkeänä, että löytyy oikeaa faktaa pohjaksi ja päästään nopeasti etenemään, jos kaupoista tulee totta,” kertoo Erkki Tanskanen ja lisää: ”Vaikka tilanpidon lopettaminen oli näkösällä, töitä jatkettiin täysillä ja pidettiin paikat ja kalusto kunnossa.” Ostoilmoituksia Tanskaset katselivat lähinnä meijerin Tonkkapostista ja muista lehdistä. Myynti-ilmoitusta tilasta ei ehditty tehdä.

Saaret etsivät myytävänä olevaa tilaa vuosia

Samaan aikaan muutaman sadan kilometrin päässä Keski-Suomen Kivijärvellä Saaren perhe lähetti jälleen uuden maitotilan ostoilmoituksen Maaseudun Tulevaisuuden palstalle. Perheeseen kuuluu noin kolmekymppiset Jonna sekä Jukka-Pekka Saari ja lapset Onni-Valtteri 9 ja Moona 8-vuotta. Saaret olivat ehtineet keräämään vankan kokemuksen lypsykarjasta, sillä Jonna oli kotoisin maitotilalta ja Jukka oli ollut lomittajana ja tilatyöntekijänä yli 10 vuotta Keski-Suomen tiloilla. Omaa, toiminnassa olevaa noin 30-50 lehmän lypsykarjatilaa oli etsitty jo 5 vuotta, ja pitkien työmatkojen uuvuttavuus vahvisti ajatusta omasta tilasta. Myynti-ilmoituksia oli katseltu useilta eri sivustoilta netistä sekä lehdistä ja käyty katsomassakin tiloja paikan päällä. ”Toiminnassa olevia tiloja oli myynnissä melko vähän. Monenlaisia kyllä oli myynnissä, mutta niissä ei ollut karjaa, konekantaa tai pellot oli melkein kaikki myyty. Usein tilojen hinnat nousivat aivan liian korkeiksi”, kertoo Jukka-Pekka Saari.

Tilakauppojen suunnittelu käynnistyi mukaan tuli Seppo Kinnunen

Valtimolla Saarten lehti-ilmoitus huomattiin ja Satu tarttui puhelimeen, josta käynnistyi tilakauppojen suunnittelu. Saaret vierailivat Valtimolla ensimmäisen kerran syyskuussa 2018. Heti kaupanteon alussa oltiin yhteydessä silloisen ProAgria Pohjois-Karjalan erikoisasiantuntija Seppo Kinnuseen, joka hioi kaupantekoon liittyvät laskelmat, suunnitelmat ja tila-arviot yhteistyössä Saarten ja Tanskasten kanssa. ”Sepon rautainen ammattitaito oli ensisijainen asia, että saatiin kaikki luvut Likwissä ja suunnitelmissa oikein. Osuuspankista meidän asiaa hoiti Mari Kovero, jolle kuuluu myös iso kiitos”, kehuu Jonna Saari. Tammikuussa Saaret saivat luottolupauksen pankilta ja Mauri Räsänen Pohjois-Karjalan ELY-Keskukselta hyväksyi Saarten tukihakemuksen helmikuun puolessa välissä.

Maaliskuussa Saaret muuttivat Valtimolle ja aloittivat uusina yrittäjinä 1.4.2019. Kauppa tehtiin koko tilakokonaisuudesta eläimineen lukuun ottamatta metsiä, mistä lohkaistiin vain tilakokonaisuuteen järkevästi käyvä alue.

Tilan ostopäätöksen ratkaisi se, että Tanskasten tila oli hyvä kokonaisuus; asuinrakennus, pellot ja kalusto olivat hyvässä kunnossa ja navetassa hyvätuotoksinen karja. ”Tästä on helppo aloittaa ja lähteä kehittämään omaan suuntaan”, kehuu Jonna Saari, ja lisää: ”Tilan hinta oli kohdillaan eli myyjien ymmärrys siihen, mikä on realistinen hinta ostajien maksaa tilasta.    Myyjät halusivat tosissaan myydä ja saada tilalleen jatkajan. Heidän kanssaan oli helppo keskustella kauppaan liittyvistä asioista. Tanskaset olivat valmiita auttamaan meitä kaikissa tilan töissä ja asioissa jopa vuodeksi eteenpäin.”

Neuvoja tilan ostoa tai myyntiä pohtiville

Vuosi kaupanteon jälkeen, tunnelmat ovat Saarista erittäin mukavat. Tilanpidon aloitus sujui hyvin, eikä päivääkään ole kaduttanut. ”Keskituotosta on saatu vähän ylöspäin ja päästiinpä 500 parhaan tilan joukkoon maitotuotoksen mukaan”, Saaret iloitsevat. Erityisen tärkeänä pidettiin yhteistyötä myyjien ja ostajien välillä. Tulevia ostajia Saaret ohjeistavat: ”Likwi kannattaa tehdä huolella realistiseksi, ja tähän kannattaa käyttää asiantuntijaa.”
Tilakauppojen jälkeen Tanskaset muuttivat noin 10 kilometrin päähän naapurikylälle asumaan. Uudeksi kodiksi otettiin Sadun kotipaikka, joka on vuosien saatossa remontoitu katosta lattiaan. Erkki ryhtyi ansaitusti oloneuvokseksi, Sadulla on vielä työuraa jäljellä. Molemmat ovat vetäneet pitkän työrupeaman jälkeen henkeä ja katsovat, minne päin elämä kuljettaa ja mitä ovia vielä aukeaa. ”Vaihtoehtoja on, mutta ei mitään suureellista. Tavallista, rauhallista arkea,” kertoo Satu Tanskanen. Erkki jatkaa tyytyväisenä, ”Heti armeijasta päästyäni ostin tilan isältäni. Monta viilua on sen jälkeen kääntynyt, niinpä nyt on mukavaa nautiskella kohtuu hyväkuntoisena elämästä ja harrastuksista. Jukka-Pekka sopii hyvin minun saappaisiini.”
Tanskaset ovat erittäin tyytyväisiä onnistuneeseen tilakauppaan. ”Kaikki meni kuten toivoimmekin ja tunnustamme saaneemme siinä suhteessa pienen lottovoiton. On ilo todeta, että tekemämme työ sai jatkoa uusien, osaavien ihmisten toimesta”, iloitsee Satu.

Neuvoksi vapaiden markkinoiden tilakauppoja suunnitteleville Tanskaset kertovat, että ostajilla ja myyjillä pitää olla luja tahtotila asioiden eteenpäin viemiseksi. Myyjien kannattaa valmistella asiat hyvin etukäteen ja varautua siihen, että esteitä voi tulla, mutta niihin pitää vain etsiä ratkaisut. Yhteyttä ostajaehdokkaisiin on pidettävä koko prosessin ajan aktiivisesti, eikä yhteys saa loppua kauppakirjan allekirjoittamiseen.
Erkin mielestä on tärkeää kotouttaa uudet omistajat kylään ja alueeseen, varsinkin jos he tulevat kokonaan toiselta paikkakunnalta. Lisäksi hän korostaa asiantuntija-avun käyttämistä esiselvityksistä aina kauppakirjojen allekirjoittamiseen saakka. ”Omistajanvaihdos on niin iso kokonaisuus, jotta siinä ei ole varaa virheisiin, ei ostajan eikä myyjän näkökulmasta katsottuna”, muistuttaa Erkki Tanskanen.
Tila pitää yrittää jaksaa pitää loppuun saakka hyvässä kunnossa ja tuottavana, jotta uusien yrittäjien on helpompaa aloittaa tilanpitoa. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, vaikka ostajaehdokasta ei vielä olisikaan näköpiirissä. Päätökset pitää olla selkeitä ja niitä kohti tulee pyrkiä määrätietoisesti. Mahdolliset vastoinkäymiset ovat vain hidasteita. Ja tärkein asia on pohtia hyvissä ajoin: mitä minä haluan, että tilalleni tapahtuu minun jälkeeni? ”On parempi tehdä ratkaisuja ajoissa, silloin kun vielä itse tietää, mitä haluaa ja pää pelittää. Myynti vapailla markkinoilla on hyvä vaihtoehto, ja kyllä ostaja hyvin pidetylle tilalle yleensä löytyy”, Erkki Tanskanen kannustaa.

Tanskasten ja Saarten onnistunut omistajanvaihdos perustuu pitkään suunnitelmallisuuteen ja tahtotilaan toteuttaa tilakauppa molempien tulevaisuuden tavoitteet huomioiden. Hyvä suunnittelu mahdollisti tilakaupan toteutuksen puolessa vuodessa niin, että Tanskaset saavat nauttia rauhallisesta arjesta pitkän viljelijäuran jälkeen ja Saaret jatkaa heidän elämäntyötään rakentaen omia uusia unelmia ja tavoitteita yrittäjäperheenä.

Omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia viljelijöitä Satu Tanskanen rohkaisee,
”Pitää ajatella, että maa ja pytingit jää, mutta me ihmiset aikanaan lähdetään.
Ajatelkaa avoimesti, älkääkä ainakaan vähätelkö omaa tilaanne.
S
e voi jollekin olla juuri se unelmien paikka!”

Annika Lehtonen
hankevastaava
ProAgria Itä-Suomi
 

 

 

 

 

 

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.