Vuosikertomus 2021

Name: Agency Leroy
Price range: $

Meistä lyhyesti

Onnistumme yhdessä.

ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisten maatilojen ja maaseutuyritysten kehittämiseen. Noin 70 asiantuntijaamme työskentelevät eri puolilla maakuntaa ja 14 toimipisteessämme.

Yhdessä ProAgria Oulun kanssa toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaiset vastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista. Kalatalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii Oulun Kalatalouskeskus.

ProAgria Oulun toimialueeseen kuuluu 26 Pohjois-Pohjanmaan kuntaa.

Avainlukumme ja kohokohdat

Avaintietoja 2021

Tuotosseurantaan kuului 83,3 prosenttia alueemme lehmistä, joiden energiakorjattu maitotuotos oli 10 958 kiloa. Keskilehmäluku 49,4 on kirinyt lähelle koko maan karjojen lukua 50,5.

Kasvintuotannossa painottuivat edelleen viljelysuunnitelmat. Niitä tehtiin yli 1 040 ja ennätysmäärä etäyhteyksiin. Uusi viljelyn kehittämisohjelma tarjoaa kokonaistavaltaista ja räätälöityä kasviosaamista asiakkaan tavoitteiden tueksi.

Talousasiantuntijat olivat mukana yli 50 omistajanvaihdostilanteessa tekemässä muun muassa kannattavuuslaskelmia ja luonnoskauppakirjoja.

Neuvo-rahoituksen kysyntä oli vilkasta ja yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Palvelun avulla pohdittiin maatilojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä 2 087 kertaa.

Kun suunnitellut ruokakurssit, luennot ja koulutukset peruuntuivat, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat ottivat sosiaalisen median kanavat haltuun, esimerkkeinä Huushollin retrokorneri, TikTokin ruokavinkit sekä Hillolive, Kekrilive ja Joulukalalive yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristö- ja maisema-asiantuntijat ovat olleet kärkijoukossa kehittämässä vesienhoitoa valtakunnallisessa vesistökunnostusverkostossa. Vuoden aikana toteutettiin muun muassa laaja Osaajia vesistökunnostukseen -koulutus Oulun kalatalouskeskuksen kanssa.

Vuosi 2021 oli ProAgria Oulun 193. toimintavuosi.

Toimintamme perusta

Missio

Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia.

Visio

Olemme neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkoston maaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

Arvot

Asiakkaan menestyminen

Maaseudun puolesta

Osaaminen ja innostus

Riippumattomuus

Kestävä kehitys

Toiminta-ajatus

Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä ja kannattavuutta parantavia asiantuntijapalveluja, jotka tukeutuvat sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen.

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Johtajan katsaus

Muutos haastaa meitä. Kehitymme ja onnistumme yhdessä.

Vuosi oli haasteellinen: COVID-19-pandemia, ilmaston muutos, energian hinnan kohoaminen, talouden alavireisyys ja yrittäjien hyvinvointi puhuttivat. Asiakkaamme harkitsivat tarkkaan kustannus-hyöty-ajatuksen kautta asiantuntijapalveluiden käyttöä. Toisaalta neuvonnan kustannukset alenivat, kun matkustamisen sijaan panostettiin etäneuvontaan.

Maitotilaneuvonnan asiakkaat haastoivat asiantuntijoitamme: osa pienensi palvelujen määrää ja säästi. Kasvinviljelyn osalta neuvontatyö kasvoi jonkin verran. Sukupolvenvaihdoksia tapahtui ELY:n tilastojen mukaan aiempaa vähemmän. Alueemme oli edelleen kärjessä maidon-, naudanlihan- ja luomutuotannossa. Perunaviljelyalat pysyivät korkeana ja puhdaskauraan satsattiin tiloilla. Myöskin hampun viljely kiinnosti.

ProAgria Oulun osa-omisteinen 4dBarn Oy vakiinnutti markkinoitaan Japanista. Vuoden lopussa ProAgria Oulu pienensi omistuksensa yhtiössä 10 prosenttiin. Uutena yhtiönä perustettiin ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV, jonka tehtävänä on maatilakiinteistöjen välitys Suomessa. Yhtiössä ovat kaikki ProAgriat osallisina. Olemme mukana myös ProAgria Tapahtumat Oy:ssä, joka järjestää KoneAgria- ja Farmari-näyttelyt jatkossa. KoneAgria oli menestys lokakuussa Tampereella koronasta huolimatta.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyen jatkoimme Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen toteutusta. Omassa hallinnoinnissa meillä oli 20 hanketta.

Sidosryhmätyössä siirryimme pääosin Teams-palavereihin. Vuosi alkoi tuttuun tapaan pohjoissuomalaisittain merkittävässä Nurmiseminaarissa Kalajoella. Pääteemana olivat maatalouden hiilensidontaan liittyvät kysymykset.

Meijerikentän kanssa tavoitteemme on rakentaa entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää suomalaista maidontuotantoa alueellamme. Keskeisiä asioita ovat nyt olleet ruokinnan tuloksekas optimointi kustannusten kohotessa, eläinten hyvinvointi, maitotilojen johtaminen ja maidon hinnoittelumuutosten vaikutukset tilojen talouteen. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui niin hallintojen kuin käytännön tekemistenkin osalta.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monialaista. Hanketoiminta oli keskeisessä roolissa. Oulun Kalatalouskeskus tehosti toimintaansa edelleen ja teki yhteistyötä muun muassa VYYHTI-verkoston vesistökunnostusasioissa.

Tilikauden voitto oli 41 369 euroa. Kokonaisliikevaihtomme oli noin 4,7 miljoonaa euroa, josta hanketoiminnan osuus oli lähes 816 000 euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Sen avulla toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme nousivat ja toiminta oli vaikuttavaa, tuottavaa ja taloudellista. Tähän tarvittiin ponnisteluja, mikä vaikutti tulokseen jonkin verran. Talouden toteutumista niin kulujen kuin tuottojenkin osalta seurattiin perusteellisesti henkilöittäin ja sektoreittain. Maa- ja metsätalousministeriö vaati tarkkaa analyysiä ja todentamista valtionrahan käytöstä, sen vaikuttavuudesta ja hyödyistä viljelijöille. Laajemmassa vuosikertomusversiossa olemme kuvanneet toiminnallisen osuuden tarkemmin tältä osin.

Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenyhdistyksiä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta 2021.

Vesa Nuolioja
johtaja
ProAgria Oulu

Hallituksen näkökulma

Huippuosaajiemme on kyettävä tarjoamaan laadukkaat asiantuntijapalvelut kasvavien ja erikoistuvien maatilojen tarpeisiin.

Vuosi 2021 oli toinen perättäinen haasteellinen vuosi koronapandemian vuoksi. Edellisenä vuonna hyviksi koettuja etätyömenetelmiä hiottiin niin asiantuntijoiden ja asiakkaiden välillä kuin järjestön omassa sisäisessä kanssakäymisessäkin. Hallinnon kokoontumisissa etäyhteydet tulivat tärkeäksi osaksi asioiden päättämistä.

Vuoden tulos oli hieman voitollinen. Vaikka ProAgria Oulu ei olekaan suurta voittoa tavoitteleva yhdistys, pitemmän päälle on tärkeää, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa, jotta voimme kehittää toimintaa ja vastata alueemme maatalouden ja maaseudun yhä vaativampiin tarpeisiin.

Kilpailu osaavista tekijöistä kovenee. Monissa keskuksissa ammattitaitoisen henkilöstön pitäminen ja uusien asiantuntijoiden rekrytointi on ollut osin haasteellista. Me olemme onnistuneet tässä varsin hyvin. Kiitos kuuluu koko työyhteisölle ja johdolle: ProAgria Oulu koetaan luotettavaksi ja mielekkääksi työpaikaksi.

Huippuosaamisella on kysyntää

Vuonna 2021 alkoi koko järjestön brändiuudistus, jossa myös me olemme olleet vahvasti mukana. Tämä on tärkeä prossessi, kun haluamme viestiä järjestömme roolia koko maaseudun kehittäjänä, onhan missiomme olla maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun puolestapuhuja ja mahdollistaja. Maatilojen lukumäärä vähenee, kun samalla tilat kuitenkin kasvavat ja erikoistuvat. Näiden kehittyvien tilojen tarpeisiin huippuosaajiemme on kyettävä tarjoamaan laadukkaat asiantuntijapalvelut.

ProAgria Oululla on vahvasti toimivat Maa- ja Kotitalousnaiset ja kalatalouskeskus. Olemme pitäneet niiden toimintaa erittäin tärkeänä koko maaseudun hyvinvoinnin kannalta.

Kotimaisen ruoan arvostus kasvaa

Koronaviruspandemia on nostanut suomalaisen maaseudun ja myös kotimaisen ruontuotannon arvostusta edelleen. Näen tässä ProAgrialle mahdollisuuden olla mukana rakentamassa mission mukaista puhdasta ja elinvoimaista maaseutua. Toivonkin koko organisaatiomme ottavan tämän mahdollisuuden tosissaan.

Syksyllä 2021 alkanut voimakas kustannusten nousu haastaa neuvontaa etsimään yhdessä asiakastilojen kanssa keinot, miten tästä vaikeasta kannattavuuskriisistä selvitään. Nyt maataloutemme tarvitsee osaavaa neuvontajärjestöä ja ammattitaitoisia asiantuntijoita. Kiitän tässä yhteydessä ProAgria Oulun koko henkilöstöä, hallintoa ja johtoa haastavan vuoden onnistuneesta läpiviemisestä.

Kiitän myös Oulun Talousseuran maataloussäätiötä tuesta, mitä se on myöntänyt vuosittain neuvonnalle, Maa- ja Kotitalousnaisille ja kalatalouskeskukselle. Tämä tuki on osaltaan turvannut maaseudun asukkaille neuvontaa, koulutusta ja mielekästä tekemistä.

Esa Heikkilä
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Oulu

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Toimintaamme johtavat ja ohjaavat viljelijät, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat.

ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton, eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.

Jäsenyhteisöt
ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä on seitsemän maatalousseuraa, seitsemän maamiesseuraliittoa, 177 maamiesseuraa, 45 maa- ja kotitalousseuraa, yksi kotitalousseura, 15 kyläseuraa, yksi maaseutuyhdistys, kahdeksan Maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, kahdeksan pienviljelijäyhdistystä, 12 pienviljelijäin osastoa (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 107 kalastus- ja osakaskuntaa, viisi kalastusaluetta, seitsemän kalastusseuraa ja -kerhoa, yksi kalastajainseura ja yksi muu kalatalousyhteisö (yritys).

Valtuuskunta 2019 - 2021

Puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Pylväs, Ylivieska

Sidosryhmät
Tutkimus: Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus; varajäsen Sirpa Lunki, Luonnonvarakeskus
Edunvalvonta: Matti Tyhtilä, MTK-Pohjois-Suomi; varajäsen: Jari Ahlholm, MTK-Pohjois-Suomi
Koulutus: Hanna Laurell, OAMK; varajäsen: Raija Suomela, OAMK

Lypsykarjatalouden edustajat
Hemmo Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo
Jouko Käkelä, Kuusamo; Juha Turpeinen, Taivalkoski
Heikki Putula, Pudasjärvi; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi
Juha Törmä, Tyrnävä; varajäsen Tiia Rusila, Tyrnävä
Jukka Karhumaa, Siikajoki; varajäsen Jukka Ojantakanen, Siikalatva
Maija Järvelä, Nivala; varajäsen Marja Junno, Nivala
Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Vili Hernetkoski, Pyhäjärvi
Taina Röyttä, Oulainen; varajäsen Ritva Syrjä, Haapavesi
Tuomo Tamminen, Raahe; varajäsen Jari Törmikoski, Raahe
Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Lauri Jääskelä, Alavieska

Maa- ja kotitalousnaisten edustajat
Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi; varajäsen Teija Heikkinen, Liminka
Saini Palosaari, Kuusamo; varajäsen Satu Nikola, Siikajoki

Kalatalouden edustajat
Juha Tikka, Pyhäjärvi; varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi
Heikki Kilpijärvi, Kuusamo; varajäsen Heino Pitkänen, Kuusamo

Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat
Ari Juka, Muhos; varajäsen Tapio Jurva, Utajärvi
Mikko Salmela, Haukipudas; varajäsen Eija Seppälä, Pudasjärvi
Sanna Loukkaanhuhta, Siikajoki; varajäsen Maija Kylmänen, Liminka
Erkki Ryynänen, Pyhäjärvi; varajäsen Matti Mannila, Pyhäjoki
Teemu Pakonen, Tyrnävä; varajäsen Ilkka Matinolli, Tyrnävä
Tarmo Turunen, Kempele; varajäsen Hilkka Piiroinen, Kärsämäki
Jari Ohukainen, Kempele; varajäsen Riikka Juntunen, Utajärvi

ProAgria Oulun hallitukseen 2021 kuuluivat Vesa Nuolioja (takana vasemmalla), Leea Sangi, Jari Matinolli, Tarja Mäenpää (edessä vasemmalla), Esa Heikkilä ja Teresa Majuri.

Hallitus 2021

Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo
Varapuheenjohtaja Jari Matinolli, Tyrnävä
Teresa Majuri, Haapavesi
Tarja Mäenpää, Kärsämäki
Leea Sangi, Liminka
Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2021

Puheenjohtaja Leea Sangi, Liminka
Varapuheenjohtaja Aino Viitala, Muhos
Marja Lantto, Pudasjärvi
Teresa Majuri, Haapavesi
Anna-Maija Rahja, Siikajoki
Kaisu Mikkelä, Raahe
Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 30.4. saakka
Heini Iinatti, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 1.5. alkaen

Oulun Kalatalouskeskuksen johtokunta 2021

Puheenjohtaja Juha Tikka, Pyhäjärvi
Ari Juka, Muhos
Arto Naumanen, Kuusamo
Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi
Tuomo Polojärvi, Taivalkoski
Matti Virsu, Siikajoki
Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus

Maitotilavaliokunta 2021

Jaana Niskanen, Pyhäjärvi, puheenjohtaja; varajäsen Heikki Rintala, Haapajärvi
Satu Niiranen, Siikalatva; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi
Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Asko Alatalo, Alavieska
Johannes Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Hemmo Turpeinen, Taivalkoski
Armi Kellolampi, Pudasjärvi; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo
Juho Hyry, Ii, varapuheenjohtaja; varajäsen Leea Sangi, Liminka
Valio-ryhmän meijerit: Marko Puhto, Haapavesi; varajäsen Pekka Petäjäsuvanto
Arla Suomi -yhteistyömeijerit: Sanna Marjala, Raahe; varajäsen Taina Röyttä, Oulainen; Tuija Linjakumpu
Kuusamon Osuusmeijeri: Jouni Määttä, Kuusamo
Faba: Antti Juntunen, Oulu; varajäsen Aimo Manelius, Oulu
Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho: Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Anna Kurkinen, Raahe
A-tuottajat: Janne Kiljala; varajäsen Jaakko Leiviskä
Asiantuntijajäsen: ELL Riikka Lakotieva, Oulu
ProAgria Oulun henkilökunnan edustaja: Sauli Kärenlampi, maidontuotannon asiantuntija
Sihteeri: Virva Hallivuori, palvelupäällikkö

Pohjois-Pohjanmaan perunakerhon johtokunta 2021

Puheenjohtaja: Jere Matinolli, Tyrnävä
Varapuheenjohtaja: Outi Holappa, Lumijoki
Sihteeri: Marika Sohlo, ProAgria Oulu
Antti Kangastalo, Siikajoki
Juhana Kauppi, Tyrnävä
Olli-Pekka Turunen, Opfarm Oy, Tyrnävä
Janne Matinlauri, Tyrnävä
Heikki Markus, FinPom Oy, Tyrnävä

Henkilöstö

ProAgria Oulun palveluksessa oli 79 henkilöä. Työssä jaksaminen nousi keskiöön. Valtakunnallisten linjausten mukaiset palveluryhmät sekä osaamis- ja asiakasvastaavat työskentelivät asiakaspinnassa. Toimihenkilöpäivillä paneuduttiin organisaatiomme palvelukyvyn parantamiseen, avainasiakastoiminnan kehittämiseen, yhteistyön tekemiseen ja hengen luontiin joukkueena. Toiminnan kehitykseen saimme Asiantuntija maaseudun muutoksessa (AMMU) -hankkeen.

Toimintavuoden aikana määrittelimme myös taloudelliset tavoitteemme henkilöittäin. Budjetoimme tiimikohtaiset tavoitteet ja seurasimme niitä koko vuoden. Budjetit laadittiin tiimeissä.

Vuoden ainoat toimihenkilöpäivät pidettiin syyskuussa Pohtossa yksipäiväisinä koronapandemian vuoksi. Joulukuun päivät pidettiin Teams-etäyhteydellä ja tiimikohtaisilla joululounailla.

Organisaatio

Asiantuntijamme sijoittuivat viiteen alueelliseen tiimiin. Niiden tehtävä on ollut tukea asiakastyötä sekä pureutua käytännön tekemiseen ja sen sujuvoittamiseen. Johtoryhmän jäsenet ovat tiimiesimiehen roolissa, osa myös palvelupäällikön tehtävissä.

Tiimijaon lisäksi olemme määritelleet osaamisalueet ja niihin osaamisvastaavat, joiden tehtävänä on varmistaa osaamisen kehittyminen organisaatiossamme.

Toimintaympäristö

Maatilat ymmärtävät aikaisempaa paremmin perusasioiden – nurmen perustamisen, vesitalouden, kalkituksen ja lannoituksen – tärkeyden.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli 3 890 maatalous- ja puutarhayritystä vuoden 2021 lopussa. Määrä putosi 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Tilojen keskipeltoala on 62 hehtaaria. Peltoa oli viljelyksessä 239 875 hehtaaria. Viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta.

Tilakoko on kasvanut ja samalla eläinmäärät ovat kasvaneet nopeasti. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli 837 ja naudanlihatuotannossa oli yli 300 tilaa. tilaa ja viljatiloja oli 815. Lypsylehmiä oli 42 028 - hieman vähemmän kuin vuonna 2020. Viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta, kotieläintiloilla 48 vuotta.

Koronapandemia pysäytti maailman keväällä 2020. Sama pandemia jatkui edelleen läpi toimintavuoden ja monenlaisin rajoitustoimin. Maatalouden merkitys ruuan tuottajana nousi ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi keskiöön eri puolilla maailmaa. Loppuvuodesta alkoi epävarmuus lisääntyä Venäjän toimien vuoksi Ukrainan osalta: sotajoukkoja keskitettiin rajoille.

Biotaloudesta ja vesiteknologiasta on tulossa Sitran mukaan merkittävä kasvuala Suomelle. Se mahdollistaa teknologian viennin ja uusia innovaatioita maaseudulle. Hiilen sidonta on nousemassa voimakkaasti esille tiloilla ja tullee läpileikkaavaksi uudessa EU:n tukijärjestelmässä . Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja, mitä myös kuluttajat ovat heränneet vaatimaan käyttämiltään elintarvikkeilta ja erityisesti koronan myötä.

Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuotannon kuten siemenperunan merkitys on alueellamme suuri, lähes 80 prosenttia koko maan tuotannosta.

Jatkossa iso kysymys tulee olemaan ilmaston muutoksen hillintä. Korona-pandemian oletetaan laantuvan ja talouden lähtevän kasvuun. Toisaalta maailmanpolitiikan epävarmuus ja sota Ukrainan suunnalla lisäävät huolta ja pörssit reagoivat. Edessä voi olla pahimmillaan isokin kriisi.

Asiakkaidemme kyky ja halu maksaa neuvontapalveluista on suurten haasteiden ympäröimää. Koko yhteiskuntaa vaivaava talouden velkaantuminen on uhkaamassa tulevien vuosien talouskehitystä. Maatilat ymmärtävät aikaisempaa paremmin perusasioiden tärkeyden: nurmen perustamisen, vesitalouden, kalkituksen ja lannoitus. Palvelujemme hinnoittelu ja hyöty on perusteltava ja osoitettava käytännössä.

Vaikuttavuus

Suurin osa alueemme maatiloista on sitoutunut ympäristöä parantaviin toimiin.

Esimerkkejä ympäristöä parantavista toimista ovat tarkennettu ravinteiden käyttö niin karjanlannan kuin keinolannoitteidenkin osalta, kasvinsuojeluruiskujen testaukset, ruiskuttajan käyttötutkinto sekä valtaojien ja vesistöjen varsille perustettavat suojakaistat. Maisemanhoitoon liittyvät asiat sisältyvät myös tuen piiriin. Näitä toimia on edistänyt merkittävästi myös Neuvo-rahoitus.

Valtion määrärahaa saavan maaseutuneuvonnan palveluiden tuottamiseen sitoutui 23,2 henkilötyövuoden panos. Julkisen rahan käytöllä on pystytty tarjoamaan tasalaatuiset palvelut laajalla toiminta-alueellamme yhtenäisin hinnoin. Julkinen raha on mahdollistanut myös alueellisen maaseudun kehittämis- ja edistämistyön laajan yhteistyöverkoston kanssa tuloksellisesti.

Hankkeet ja kehittämistoiminta etenivät hyvässä yhteistyössä ja hengessä niin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuin Pohjois-Pohjanmaan liitonkin kanssa. Tässä ympäristössä on ollut hyvä edistää neuvonnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta alueellamme.

Vuosi 2021 lyhyesti

130 maatilan talous-, liiketoiminta- ja sukupolvenvaihdossuunnitelmaa sekä yhtiöittämisjärjestelyitä, joista omistajanvaihdostilanteiden neuvontaa oli 55 tapauksessa.

1 047 asiakasta kehitti toimintaansa Neuvo-palvelujen avulla.

1016 maito-, lihanauta- ja lammastilaa käytti ProAgria Oulun palveluja.

529 maitotilaa oli ProAgria Oulun sopimusasiakkaita, joille tehtiin eritasoisia ruokinnan suunnitelmia ja räätälöityjä täsmäpalveluja.

1 040 asiakkaalle laadittiin viljelysuunnitelma, joka edistää ravinteiden tehokasta käyttöä ja viljelyn taloutta.

Luomusuunnitelmia tehtiin tai päivitettiin kaikkiaan 200. Luomua edistettiin hanketoiminnan keinoin. Koulutusten kautta luomutuotannon aloittivat yhden kurssin osallistujat.

Palvelumme

Kotieläintuotanto

Maitotilat

Tuotosseurantaan kuului 82,5 prosenttia alueemme lehmistä. Tuotosseurannassa oli 494 karjaa, joista viralliset tulokset saatiin 424 karjalle. Tuotosseurantakarjojen määrä väheni 29:llä, ja vähenemä jatkuu edelleen, mutta maltillisempana kuin edellisinä vuonna. Toimintaympäristön muutokset, kustannusten nousu, kannattavuuden heikentyminen ja viljelijöiden jaksaminen lisäsivät maidontuotannosta luopumista. Tuotosseurannassa oli 25 952 lehmää, laskua 429 lehmän verran, joka on lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10 777 10958 kiloa (EKM) maitoa, joka oli 181 kiloa (EKM) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskituotos laski vuoden aikana 190 kiloa lehmää kohden ja oli nyt 10 184 kiloa. Maito sisälsi 365 kiloa valkuaista (- 6 kiloa) ja 438 kiloa rasvaa (-7kiloa). Maidon valkuaispitoisuus parani hieman ja oli 3,59 prosenttia (+0,01) ja rasvapitoisuus nousi 4,31:een (+ 0,02). Lehmien rasva- ja valkuaistuotos hieman laski keskituotoksen laskun myötä. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 25 095 kiloa (+ 515) ja poistettujen lehmien 32 737 kiloa (+ 772). Maitotuotos kiloina elinpäivää kohden nousi 0,2 kiloa 15,3:een.

ProAgria Oulun tuotosseurantakarjojen keskilehmäluvun kasvu on hidastunut verrattuna koko maan karjoihin. Alueellamme keskilehmäluku on nyt 50,6 (49,4) ja koko maassa 52,5 (50,5). Keskilehmälukuun vaikuttavat pienempien karjojen poistuminen tuotosseurannasta, investointien vähäisyys alueellamme ja sopimustuotannon asettamat rajoitteet.

Hiehojen poikimaikä laski samassa tahdissa kuin koko maassa 25 kuukaudetaan (koko maa 25,4). Vasikkakuolleisuuden lasku pysähtyi edellisvuoden tasolle 6,1 prosenttiin ( koko maa 5,9).

Rehukustannukset tuotettua maitokiloa kohden nousivat arvoon 14,8 senttiin litralta (12,9). Rehukustannusten nousuun vaikuttivat loppusyksyllä ostorehujen ja viljan hinnan korotukset, vaihteleva säilörehun laatu ja keskituotoksen pieneneminen.

Tuotosseurannan tilastot sisältävät vain niiden karjojen tiedot, joiden tulokset ovat virallisia eli tiloilla on toimittu Tuotosseurannan ohjesäännön mukaisesti.

Neuvo-tukea hyödynnettiin runsaasti eläinten hyvinvointia edistävien täsmäpalvelujen avulla. Eläinten hyvinvointituen ehtojen täyttymistä ja toimenpiteitä, eri eläinryhmien hyvinvoinnin parantamista sekä täydentävien ehtojen neuvontaa ja rehuhygieniaa pohdittiin asiakkaiden kanssa tänäkin vuonna.

Varautumista ja sopeutusta

Asiakastiloille kampanjoitiin koronakevään aikana varautumissuunnitelmia, joissa käsitellään kattavasti häiriötilanteiden toimenpiteitä, tuotantopanoksien saatavuutta, henkilöresursseja sekä erilaisten luvitusten sekä juridisten asiakirjojen tärkeyttä eri tilanteissa.

Valtion eritysmäärärahaa hyödynnettiin erityisesti pohdittaessa sopimustuotannon vaikutuksia maidontuotantoon. Maitotiloille tehtiin kattavia tilannekartoituksia tuotannon ja talouden näkökulmasta sekä laadittiin suunnitelmat tarvittavista tilakohtaisista toimenpiteistä. Eritysmäärärahan turvin perehdytimme asiakastiloja hyödyntämään digitalisaatiota, kuten Bisnes+:aa, Tuotosseurannan viivakoodipullojen käyttöä ja tiedon lähettämistä sekä Minun maatilani - tilakohtaisten raporttipohjien tekemistä ja hyödyntämistä.

Pienryhmätoiminta keskeytyi lähes kokonaan koronan vuoksi. Neuvo-tukea hyödynnettiin runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien täsmäpalveluiden avulla. Eläinten hyvinvointituen ehtojen täyttyminen ja toimenpiteet, eläinten hyvinvoinnin parantamien eri eläinryhmissä sekä täydentävien ehtojen neuvonta ja rehuhygienia asiat ovat asioita, joita on asiakkaiden kanssa pohdittu.

Lihanauta- ja emolehmätilat

Naudanlihantuotannon neuvontaa ja osaamisen kehittämistä tuki edellisenä vuonna perustettu Kelo-alueen (Lappi, Oulu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) naudanlihantuotannon asiantuntijoiden yhteinen foorumi. Verkosto jakoi kokemuksiaan ja tarvittaessa hankki ulkopuolisia luennoitsijoita kertomaan eri teemoista.

Asiakasmäärä säilyi ennallaan. Naudanlihaa tuottavat asiakkaat käyttivät tuotannon kehittämisen ja ruokinnan palveluita. Viljelyn kehittämisohjelmia toteutettiin ja EU-tukineuvontapalveluja käytettiin edellisten vuosien tapaan. Neuvo-palveluina tehtiin tukioptimointia, selvitettiin eläintuotannon aloittamisen mahdollisuuksia niin tavanomaisessa kuin luomutuotannossakin sekä paneuduttiin täydentäviin ehtoihin. ProLiideri-hankeessa on mukana alueemme lihanautatiloja.

Lammastilat

Lammastilojen yhteinen tiimi on jatkanut lammastilojen palveluiden tuottamista ja lammastuotannon kehittämistä alueellamme. Lammasneuvonnan tuotosseurannassa on asiakasmäärä pysynyt edellisien vuosien kaltaisena.

Tuotosseurannan perusmaksu sisälsi puhelinneuvontaa ja tiedotteiden välittämistä lampureille. Puhdasrotuisten karitsoiden ultraäänimittauksia tehtiin muutamalle lammastilalle. ProAgrian Lapin alueella tehtiin sekä tiineys- että lihamittauksia yhteistyösopimuksen avulla.

Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo-rahaa kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Lampureille lähetettiin muutama valtakunnallinen uutiskirje ajankohtaisista asioista.

Kasvintuotanto

Viljelyn kehittämisohjelma tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja kasvintuotantoon. Lähtökohtana ovat aina tilan omat tavoitteet.

Loppuvuonna 2020 käyttöön otetun viljelyn kehittämisohjelman uutta toimintamallia jatkettiin ja varmistettiin käytännössä. Tarjosimme asiakkaillemme ratkaisukokonaisuutta, ei vain yhtä ratkaisua. Tarve muutokseen on tullut muuttuvan toimintaympäristön myötä asiakkailta ja myös ProAgria Oulun halusta tarjota laajempaa kokonaisratkaisua. Viljelyn kehittämisohjelma kattaa kaikki viljelysuunnittelua käyttävät ja uudet asiakkaat.

Tarjosimme lisäarvoa tuottavaa ja laajaa kokonaisuutta asiakkaiden tarpeisiin räätälöitynä konsultoivalla otteella. Osaamistamme on kasvatettu ja kasvatetaan koko ajan vastaamaan asiakkaiden tarvetta. Palkkasimme kaksi uutta kasvintuotannon asiantuntijaa aiemmin eläköityneiden paikalle. Näin varmistamme resurssit tarjota asiakkaillemme viljelyn kehittämisohjelmakokonaisuutta. Pidimme kuukausittain asiantuntijoiden ajankohtaisinfon, jossa käsiteltiin kasvintuotantoon liittyviä aiheita.

Vuosi 2021 oli koronatilanteen vuoksi vielä poikkeusvuosi, jonka vuoksi pienryhmätilaisuudet ja seminaarit olivat verkossa. Pystyimme kuitenkin tarjoamaan kasvukaudella yksittäisille asiakkaillemme kasvusto- ja peltokäyntejä lähes normaalisti.

Viljelysuunnitelmien määrä (1 000) oli hieman aiempaa alhaisempi. Viljelysuunnittelujen määrä vähenee vuosittain kahdesta kolmeen prosenttia, koska maatiloja lopettaa viljelyn. Kasvintuotannon pääpainona olivat edelleen viljelysuunnitelmat, joita teimme etäyhteyksillä, toimistolla ja tiloilla. Etäyhteydet olivat jo luontevasti toimintatapaamme.

Kasvukauden aikaiset asiantuntijapalvelut olivat kysyttyjä niin nurmi-, vilja- kuin perunapuolellakin sekä myös Neuvo-palveluina. Puhdaskauratuotannon räätälöidyt kasvustokäynnit pysyivät vuoden 2020 tasolla. Nurmentuotannon palvelujen kysyntä oli ennallaan. Nurmipalvelut muutettiin kaudelle 2021 osaksi viljelyn kehittämisohjelmaa. Perehdytimme uusia asiantuntijoitamme nurmentuotannon kasvavaan kysyntään, joten vuodelle 2022 meillä on resursseja vastaamaan nurmiasiakkaidemme kysyntää.

Kasvustokäynneillä olivat vahvasti mukana vuonna 2020 hankitut mittalaitteet, kuten typpi-, mangaani- ja fosforimittari. Mittalaitteiden avulla pystyimme palvelemaan kasvavaa asiakastarvetta ja analysoimaan niiden avulla asiakkaiden kehittämisohjelman tavoitteita.

ProAgria Oululla on vahva yhteistyö alueen puhdaskauramyllyn ja -tuottajien kanssa. Yhteistyö lähti käyntiin vuonna 2018, ja panostimme yhteistyöhön henkilöstöresursseja ja osaamista varmistaen. Yhteistyö jatkui myös vuonna 2021.

Pidämme aktiivista yhteydenpitoa myllyn ja tuottajien kanssa. Yhteistyö koskee muun muassa viljelysuunnitelma-, kasvustokäynti- ja pienryhmätoimintaa, mutta myös koko kasvisektorin kokonaisuutta – viljelyn kehittämisohjelmaa.

Puhdaskauramylly osallistuu palveluiden kustannuksiin omien periaatteidensa mukaisesti. Puhdaskauratuotantoa varten perustettu asiantuntijatiimi koostuu viidestä kasvintuotannon asiantuntijasta. Kasvatamme tiimin kokoa tarpeen mukaan.

ProAgria Oulun vahvalla perunantuotannon alueella teimme yhteistyötä alueen siemen- ja ruokaperunayritysten sekä viljelijöiden kanssa. ProAgria Oulun erityisosaajatiimi koostuu kolmesta asiantuntijasta. Perunanviljelyyn liittyvää konsultointia niin kasvukaudella kuin kasvukauden ulkopuolellakin teimme aiemman määrän.

Neuvo-palveluina tehtiin muun muassa ympäristökäyntejä tiloille, joissa tarkasteltiin maan kasvukuntoa ja maan vesitaloutta. Neuvo-kasvinsuojeluosiolla tehtiin kasvinsuojelusuunnitelmia ja kasvukauden kasvinsuojelun neuvontaa. Saimme uusille kasvintuotannon asiantuntijoillemme Neuvo-oikeudet syyskuussa, joten pystymme kasvattamaan kasvintuotannon Neuvo-palvelujen tekemistä jatkossa.

EU-tukihakemuksien tekeminen on muuttunut pysyvästi: teemme yli puolet hakemuksista etäyhteyksillä. EU-tukineuvonnan asiakasmäärä laskee vuosittain kahdesta kolmeen prosenttia tilojen lopettamisen vuoksi. Vuonna 2021 teimme ProAgria Oulussa yhteensä 1 093 EU-tukihakemusta, kun vuonna 2020 vuonna vastaava luku oli 1 113.

Talous ja johtaminen

Omistajanvaihdokset

Talousasiantuntijat olivat mukana yli 50 omistajanvaihdostilanteessa tekemässä muun muassa kannattavuuslaskentaa ja luonnoskauppakirjoja sekä muita erilaisia tilakohtaisia ratkaisuja.

Tilipalvelut

Tilipalvelumme kehitystyö näkyi lisääntyvänä asiakasvirtana. Asiakkaan yritystoimintaa kehitettiin yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjien kumppanina oltiin kirjanpidon kokonaisuudessa sekä tehtiin pitkäjänteistä verosuunnittelua asiakkaille.

Keskeistä analysoivassa toimintamallissa on asiakkaan tarpeiden hahmottaminen. Tavoite on yhdistää tilipalveluiden tuottama tieto tuotantoneuvontaan. Näin voidaan parantaa esimerkiksi kotieläinten ruokintaa tai peltoviljelyä.

EVL-kirjanpidossa (elinkeinoverolaki) aloitettiin kaikkien asiakkaiden kanssa laajempi analysointi tilinpäätöksen jälkeen. ProAgria Oulu on valinnut vuodesta 2021 alkaen sähköisen tilitoimiston ohjelmistoksi Procountorin ja järjestön oman WebWakan. Tilipalvelussa EVL (elinkeinoverolaki) -asiakkaista 62 prosenttia siirtyi Procountoriin vuoden 2021 aikana ja loput siirtyvät vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla. EVL-asiakkaista 70 prosenttia on sähköisessä kirjanpidossa. Uusista EVL-asiakkaista yli 90 prosenttia aloittaa suoraan sähköisellä kirjanpidolla. Kasvava asiakasmäärä lisäsi myös tilipalvelun asiantuntijamäärän tarvetta.

Toimintamuodon muutoksia sekä yhtiöittämisselvityksiä tehtiin läpi vuoden. Usea selvitystyö jatkuu strategisella suunnittelulla. Osakekauppoja tehtiin muutamia vuoden aikana.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitotoiminnan avulla maatalouden kannattavuuden kehitystä voidaan seurata ja saada selville siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten tilojen koko ja tukialue. Tietoja keräsivät tiloilta talousasiantuntijat. ProAgria Oulu laati valmiit tilinpäätökset 51 tilalle. Kannattavuuskirjanpidosta jäi pois tilikauden 2020 aikana kahdeksan tilaa. Uusia tiloja saatiin rekryttyä mukaan sama määrä.

Vuoden 2020 tulokset ovat ProAgria Oulun kannattavuuskirjanpitotilojen painotettuja keskiarvoja, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin alueen maatalouden tuloskehitystä. Tilojen keskipeltoala oli 80,90 hehtaaria, kokonaistuotto keskimäärin 238 700 euroa ja maatalouden yrittäjätulo 32 700 euroa.

Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kannattavuuskerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa mukaan lukien oman pääoman korkovaatimuksen sekä tehtyjen työtuntien perusteella lasketun laskennallisen palkkavaatimuksen.

Vuonna 2020 kaikkien tilojen kannattavuuskerroin oli 0,52. Lypsykarjatilojen 0,56, muiden nautakarjatilojen 0,49, viljanviljelytilojen 0,15 ja muiden kasvinviljelytilojen 0,27.

Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,52 tarkoittaa, että tiloilla on saavutettu 8,3 euron tuntipalkka omalle maataloustyölle ja 2 prosentin korkotuotto maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Sen korkovaatimus on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 16 euroa tunnilta.

Yrityspalvelut

Yrityspalvelumme on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille ja monialaisille maatiloille, jotka tarvitsevat asiantuntijan näkökulmaa yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja muutostilanteiden hallintaan.

Yrityspalvelujen käytössä oli keskimäärin ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten neljän henkilön työpanos. Yritysasiantuntijoita tarvittiin myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Avaimet yrittäjyyteen –hankkeessa, jossa järjestettiin erilaisia tapahtumia ja edistettiin sukupolvenvaihdoksia eri tilaisuuksien kautta. Hanketta tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa.

Yrityspalvelumme henkilöt kokoontuivat säännöllisesti, analysoivat ja jakoivat kokemuksiaan asiakastyöstä keskenään. Useimmiten tapaamiset hoidettiin sähköisen kokousjärjestelmämme, Teamsin, avulla. Henkilöstön osaamista ylläpidettiin myös valtakunnallisilla koulutuksilla ja kokemusten vaihdolla. Koronakriisin vuoksi suurin osa tapaamisista ja tilaisuuksista vuonna 2020 toteutui Teamsin kautta.

Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa oli myös keskeisessä roolissa yritysasiakkaidemme parhaaksi. Yhteistyötä on tehty myös muiden eri yrityspalveluita järjestävien tahojen kautta, mutta se oli vuonna 2021 pääosin erilaista kuin normaalioloissa.

AKKE – Pohjois-Pohjanmaan ruokaketjun kansainvälistymisvalmiuksien nostaminen -hanke alkoi 1.4.2021. Hanke edistää pohjoispohjalaisen ruokaketjun kansainvälistymisvalmiuksia. Hankkeessa työskenteli ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoita. Hankkeen avulla pyritään myös edistämään yrityspalveluiden kansainvälistä toimintaa.

Ympäristöviisaus

Ympäristöasiantuntijamme ovat olleet kärkijoukossa kehittämässä vesienhoidon verkostotyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria hankkeilla on lisätty maatilojen välistä kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä sekä kehitetty maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntäen uusinta tutkimustietoa, ratkottiin turvemaisen viljelyn haasteita, edistettiin maisemanhoitoa sekä kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa.

Biotalouteen liittyvien teemojen edistämistä jatkettiin COOPID (COOPeration of bioeconomy clusters for bio-based knowledge transfer vai innovative Dissemination techiques in the primary production sector) kansainvälisessä Horisontti2020-rahoitteisessa hankkeessa. Hankkeen Suomen biotalouden menestystarinaesimerkiksi on valittu Valion hiilineutraali maitoketju.

Hanketoiminnalla on neuvottu ja ohjattu eri toimijoita vesien- ja ympäristönhoitoon liittyvissä hankkeissa, niiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa sekä kehitetty eteenpäin vesien- ja ympäristönhoitoa edistävän verkoston aktiivista koordinointia sekä toiminnan vakiinnuttamista. Vuoden 2021 lopulla Maa- ja metsätalous- ja Ympäristöministeriöille koottiin ja toimitettiin laajan ja valtakunnallisesti kattavan toimijajoukon voimin valmisteltu esitys alueellisten vesienhoidon verkostojen toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Esityksen valmisteluun osallistui allekirjoittaneiden tahojen lisäksi myös merkittävä osa koko Suomen alueellisista ELY-keskuksista.

Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa lisätään maatilojen välistä, erityisesti kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehitetään maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja hyödyntäen uusinta tutkimustietoa sekä laskenta- ja mallinnusmenetelmiä. Vuonna 2021 toteutettiin kerääjäkasvikokeilut kahdella pilottitilalla sekä järjestettiin muun muassa tulvatasanteiden hoitonäytös Leppiojalla, kerääjäkasvipiennarpäivä Tyrnävällä ja ympäristöviisas kotieläintuotanto sekä kosteikkowebinaarit. Hankkeessa myös kehitetään digitaalista työkalua viljelijöiden ympäristöviisaiden viljelyratkaisujen valinnan tueksi sekä asiantuntijoiden hyödynnettäväksi.

Ympäristöteemat olivat vahvasti näkyvissä sekä hankkeiden että Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yleisessä viestinnässä. Somekanavissa jaettiin yleistä ja ajankohtaista tietoa luonnon monimuotoisuudesta, ympäristöviisaista viljelyratkaisuista ja maisemanhoidosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin myös valtakunnallista maisemaviestintäkampanjaa. Maiseman muutoksessa mukana -tiedotusta varten dokumentoitiin Iijoen kulttuurimaiseman muutosta Pudasjärvellä. Toiminta-alueemme kunnille, yrityksille ja yhteisöille pidettiin yhteensä 12 Niityt ja maisemapellot -infoa erilaisten niittyjen ja maisemapeltojen mahdollisuuksista viherympäristön hoidossa sekä muusta luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä aiheista mm. vesistöjenhoidosta.

Hankkeet

Kehitämme pohjoispohjalaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä myös hankkeiden kautta ja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus osallistuvat useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Osaa hankkeista hallinnoidaan itse ja osassa toimitaan osatoteuttajana eri asiantuntijarooleissa. Tutustu hankkeisiimme täällä.

Vuonna 2021 toteutuksessa oli 30 eri hanketta, joiden kokonaisvolyymi oli noin 796 000 euroa. Hankkeet jakautuivat lukumäärällisesti ja rahoituksellisesti ProAgrian valtakunnallisiin kehitys- ja hanketoiminnan strategisiin painopisteisiin kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti. Kehitettäviä ja edistettäviä osa-alueita olivat muun muassa:

maatilojen ja maaseudun yritysten vastuullinen johtaminen

maatilojen digitaaliset ratkaisut

vesistökunnostajien verkostoituminen ja vesienhoidon jatkuva neuvonta

luomukasvintuotannon tehokkuus ja kannattavuus sekä luomuosaaminen

kestävä ja vastuullinen ruokaketju

arvokkaiden maisemakohteiden hoito

yritysten perustaminen ja kehittäminen

vieraskasvien torjunta

maatalouden ympäristöratkaisut

biotalouden arvoketjut

Kuvio vasemmalla: ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2021.
Kuvio oikealla: Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2021.

Hankkeiden keskeisin rahoittaja on edelleen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).Rahoituskanavan ja ohjelmakauden mukaisesti vuonna 2021 käynnissä olleet maaseuturahastohankkeet ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tavoitteiden mukaisia ja toteuttavat Pohjois-Pohjanmaan alueellista maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja strategiaa 2014–2020. Muita käytössämme olevia rahoituskanavia ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sekä erilaiset kansalliset rahoitukset, kuten ministeriöiden hankeavustukset ja AKKE – Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha. Uusia rahoituskanavia kartoitetaan jatkuvasti ja hyödynnetään uusissa hankevalmisteluissa.

Kuvio vasemmalla: ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2021.
Kuvio oikealla: ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2021.

Hanketoimintamme on osa maaseudun ja asiakkaidemme parhaaksi tekemäämme työtä. Hankerahoituksen vaikuttavuus ja hyödyt kohdentuvat kunkin hankkeen ja sen rahoitusohjelman mukaiselle kohderyhmälle. Hankkeen päärahoituskanavan tukitaso on harvoin 100 prosenttia, jolloin rahoitukseen osallistuvat myös kohderyhmän hyödynsaajat ja sidosryhmätahot sekä hanketoteuttajat omarahoitusosuuksiensa kautta. Hankerahoituksen turvin voidaan tarjota kehitystoimenpiteitä kohderyhmille kustannustehokkaasti tai maksutta sekä toteuttaa yleishyödyllistä kehittämistoimintaa. Pääosa hankkeistamme on alueellisia ja toimintaa kohdennetaan koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Vuonna 2021 hankkeidemme toteutukseen osallistui 51 asiantuntijaa noin 150 henkilötyökuukauden työpanoksella. Henkilötyövuosina tämä oli 12,5. Hankkeita oli käynnissä yhteensä 30 ja keskimäärin kahdeksan henkilöä teki töitä hanketta kohti.

Hankkeissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, webinaareja ja pienryhmiä. Mukana oli maatiloja, maaseutuyrityksiä ja muita toimijoita, jotka saivat konkreettista ohjausta tai kehittivät hankkeen puitteissa omaa toimintaansa.

Hankkeista ja niiden toiminnasta ja tuloksista tiedotettiin monikanavaisesti. Lehtijuttuja ja artikkeleita julkaistiin muun muassa Kalevassa, Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallislehdissä, ammattilehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä. Tiedonvälitys sosiaalisessa mediassa oli aktiivista. Sähköisiä uutiskirjeitä julkaistiin vuoden aikana runsaasti hankkeiden kotissivuilla ja ne saavuttivat hyvin kohderyhmänsä.

ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankeportfolio 2021.

Oulun kalatalouskeskus

Valtakunnallinen Ahvenposti alueellisesti täydennettynä välitettiin 10 kertaa niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2021 lopussa 125. Ryhmä- ja jäsenkirjeitä lähetettiin jäsenyhteisöille kahdeksan.

Lainsäädäntöön ja alan strategioihin liittyvä neuvonta

Kaupallisille kalastajille tarjottiin neuvontaa pääasiassa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhtenäisiä ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueita osakaskunnissa ja kalastusalueilla pyrittiin edistämään ja ylläpitämään. Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu–Koillismaa Kalaleader -aktivaattorin kanssa, jolla on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä. Koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia on kartoitettu aktivaattorin ja muiden toimijoiden kanssa, mutta niille ei koettu olevan tarvetta vuonna 2021. Tarvittaessa tehtiin henkilökohtaista neuvontaa kaupallisille kalastajille.

Kaupallisille kalastajille välitettiin tietoa osakaskuntien ja KalaLeaderin kautta uudistuvasta EMKR-rahoituskaudesta, korona-ajan muuttamista rahoituksien järjestelyistä ja kriisiajan yritystukimahdollisuuksista.

Kalastusmaksujen lisääminen

Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimista toimenpiteista kalastuksessa ja sen järjestämisessä on tiedotettu edelleen muun muassa osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa seka Verkostoneuvonta (VENE)-hankkeen ulkoilmatapahtumien yhteydessä.

Kalastuslupa-asioita koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja median välityksellä. Tietoa välitettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin ulkoilmatapahtumien yhteydessä ja sähköpostina.

Kalatalouskeskus auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä poikkeusoloissa. Yhteistyössä järjestettyjen valvontaoperaatioiden avulla valvontaan saatiin lisää näkyvyyttä ja tehokkuutta. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 120 kalastuksenvalvojaa, joista monet toimivat osakaskuntien ja kalastalousalueiden palveluksessa.

Kalastusharrastuksen vetovoiman ja mahdollisuuksien lisääminen

Osa tapahtumista ja tilaisuuksista kalastusharrastuksen vetovoiman lisäämiseksi jäivät toteutumatta. Kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittamisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta.

Jäsenjärjestöjen edunvalvonta

Toimintakauden aikana aktiivinen edunvalvonta nousi merkittävään rooliin ja kalaveden omistajille saatiin tietoa poikkeusoloissa tehokkaasti. Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt osallistuvat etäyhteyksien välityksellä useisiin koulutus- ja infotilaisuuksiin, joilla pyrittiin saamaan oikeaa ja ajantasalla olevaa tietoa omaan toimintaan ja kalavesien omistajille. Osakaskuntien edustajia osallistui ilahduttavan hyvin eri webinaareihin.

Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito

Toiminnanjohtaja on mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka kokoontui toimintakauden aikana kerran etäyhteyksien välityksellä.

Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä. Kalavesien hoidon ohjauksessa korostettiin monipuolisen kalastuksen merkitystä sekä pitäytymistä oman alueen luontaisissa lajeissa ja kannoissa. Suoritetut istutukset olivat turvetuotannon ja vesivoimatalouden kalatalousmaksuvarojen käyttöön liittyviä toimeksiantoja lajeina siika, harjus, järvitaimen ja kirjolohi.

Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja siitä on edelleen hyvin vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Vesialueen omistajia neuvottiin toimenpiteiden suunnittelussa ja järjestämisessä myös täpläravun leviämisalueiden kartoituksessa.

Oma varainhankinta

Ulkopuolisten toimeksiantojen merkitys kalatalouskeskuksien taloudessa kasvaa. On tärkeää, että käytettävissä on osaavia henkilöitä kalatalouden eri osa-alueilla. Kalatalouskeskus toteutti toimeksiantoina muun muassa sähkökoekalastuksia virtavesissä, koeverkkokalastuksia, kalojen istutuksia ja virtavesi-inventointeja sekä laati kunnostussuunnitelmia ja vastasi myös niiden työnjohdosta kohteilla.

Kalastuksenvalvontaa saatiin myos toteutettua pienempinä ja kohdennetuimpina kokonaisuuksina poikkeusoloista huolimatta. Kalastuksenvalvonnassa tehtiin tiivistä viranomaisyhteistyötä Koillismaalla Rajavartiolaitoksen kanssa. Yhteistyötä ja valvontaa tehtiin myös Kainuun Kalatalouskeskuksen ja Pyhäjärven kalatalousalueen kanssa.

Hankerahaa valvontaan ja kalastusharrastukseen

Oulun Kalatalouskeskus sai kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahaa 7 000 euroa kalastuksenvalvontahankkeeseen ja 7 500 euroa kalastusharrastuksen edistämiseen. Molemmat hankkeet ovat vielä kesken, koska suunnitellut tilaisuudet ja toimenpiteet jouduttiin kokoontumisrajoitusten ja -määräysten takia peruuttamaan tai siirtämään seuraavalle vuodelle.

Pääasiassa Kainuun alueella toimivan KAIPO-hankkeen kanssa järjestettiin useita yhteistyötapahtumia vesikasvien poistosta (niitto ja kerääminen raivausnuotalla) muun muassa Paltamon Melalahdessa ja Ukko-Hallan Syväjärvellä.

Lapsille ja nuorille kalastustietoa

Valtakunnallinen kalastuksenpäivän teematapahtuma siirtyi toukokuulta elokuulle. Alueelliset rajoitustoimet mahdollistivat tapahtuman järjestämisen paikallisen osakaskunnan aktiivitoimijoiden kanssa Haukiputaan yhteiskoulun oppilaille. Tapahtumassa vieraili noin 250 oppilasta opettajien ja muiden ohjaajien kanssa. Rastipisteillä oppilaat pääsivät tutustumaan muun muassa erilaisiin kalastusvälineisiin, maistamaan paistettuja ahvenfileita kalankäsittelynäytoksen yhteydessä ja kokeilemaan vapavälinein tarkkuusheittoa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut, vaikka olosuhteet olivat täIlä kertaa kosteat ja sateiset. lloisia ilmeitä oli tästä huolimatta kaikkien oppilaiden kasvoilla!

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Visiomme on maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu – hyvinvoivat suomalaiset. Rakennamme tulevaisuuden maaseutua, jonka vahvuuksia ovat vahva paikallinen ruokakulttuuri, hoidettu maaseutu- ja kulttuurimaisema, kilpailukykyinen yritystoiminta ja yhteisöllisyys.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on osa valtakunnallista neuvontajärjestöä. Oulun piirikeskuksessa toimii 11 asiantuntijaa, joiden asiantuntemus pohjautuu ruoka- ja elintarvikeosaamiseen, luonto-, ympäristö- ja maisemaosaamiseen sekä yritystoiminnan osaamiseen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus järjestää koulutuksia, luentoja, tapahtumia ja kampanjoita sekä vie eteenpäin erilaisia maakunnallisia kehittämishankkeita yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestö sai harkinnanvaraista valtionapua neuvonnalliseen työhönsä Opetus- ja kulttuuriministeriön varoista.

Toiminta pohjautui Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vuoteen 2025 ulottuvaan strategiaan. Maa- ja kotitalousnaisten tahtotilana on

Suomen tunnettuuden vahvistuminen laadukkaasta sekä herkullisesta ruoasta ja suomalaisen ruoan tekijöiden arvostuksen lisääntyminen koko ruokajärjestelmässä

ilmastonmuutoksen hidastuminen ja kestävän kehityksen edistäminen

luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estyminen ja kehityksen kääntyminen luonnon monimuotoisuutta korjaavaan suuntaan

maaseudun ja maakuntien elinvoimaisuuden vahvistuminen ja sen näkyminen ainutlaatuisina elinympäristöinä, erilaisina yrityksinä, osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja osaamisena.

Strategiakaudellemme 2021–2025 on nimetty seuraavat neljä teemaa:

suomalaisen ruoan sankaritarinat

ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

monimuotoinen luonto

Suomi kutsuu kylään

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 sekä yleiset perusteet myönnettäville avustuksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti Maa- ja kotitalousnaiset haluavat ja tekevät töitä sen eteen, että ihmisten kyvyt ja osaaminen vahvistuvat. Luovalla, tutkimukseen pohjautuvalla tiedolla ja vastuullisella toiminnalla uudistetaan yhteiskuntaa. Globalisaatio, ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, väestörakenteen muutokset ja eri väestöryhmien erilainen asema, eriarvoistumiskehitys eri alueilla sekä erilaistuvat arvot ja asenteet vaikuttavat myös Maa- ja kotitalousnaisten toimintaan. Digitaalisuuden merkitys toiminnassa on korostunut viime vuosina ja sen myönteiset mahdollisuudet on osattu entistä paremmin hyödyntää. Kokemuksemme mukaan kulttuurinen moninaisuus ja kansainvälisyys rikastavat ja muokkaavat yhteiskuntaamme.

Vuodesta 2020 saakka neuvontatyöhömme on kaikilla osa-alueilla vaikuttanut COVID 19 -pandemiat. Yleisten kokoontumisrajoitusten vuoksi jouduimme edelleen perumaan ja siirtämään useita suunniteltuja tilaisuuksia ja tapahtumia, suunnittelemaan tilaisuuksien toteutusta etäyhteyksin ja ottamaan käyttöön uusia digitaalisia välineitä sekä opastamaan asiakkaitamme niiden käyttöönotossa sekä itse huolehtimaan omasta suojautumisesta.

Hanketyössä tehtiin aktiivista neuvonta- ja vaikuttamistyötä laajalla rintamalla huolimatta koronapandemian aiheuttamasta muuttuneesta kokonaistilanteesta. Läpi toimintavuoden on etsitty aktiivisesti alueellisia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia sekä kartoitettu rahoituslähteitä maa- ja kotitalousnaisten neuvonnan tavoitteiden mukaisesti. Moneen kehittämishankkeeseen haettiin jatkoaikoja, sillä tilaisuuksia ja pienryhmiä ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaan koronatilanteen jatkuessa. Myös uuteen EU-ohjelmakauteen 2021-2027 valmistauduttiin.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on antanut jo viitenä vuotena pohjoispohjalaiselle yritykselle Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksen. Valinnalla halutaan nostaa esiin maaseudun makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Vuonna 2021 palkinto meni siikajokiselle Keskikosken tilalle, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä kumppanuusmaataloudessa ainoana yrityksenä Pohjois-Pohjanmaalla.

Viskaali Muhokselta juhlisti lokakuussa 10-vuotistaipalettaan ja julkaisi Ruokaa naudanlihasta -keittokirjan. Viskaalin on Oulujokilaakson vanhimpia tiloja, ja sillä on pitkät perinteet naudanlihatuotannon ja yritystoiminnan kehittämisessä Muhoksella. Kohta kymmenen vuoden ajan tilalla on toiminut myös teurastamo ja lihanleikkaamo. Keittokirjan reseptit on koonnut Viskaalin väki itse ja lisäksi mukana on ohjeita yhteistyökumppaneilta – myös Oulun Maa- ja kotitalousnaisilta.

Esimerkkejä alueeltamme on nostettu esiin muun muassa somekanavissamme. Myös Aitoja makuja -verkostosta jaettiin tietoa.

Yhdessä kokaten – kohti parempaa arkea

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruokaneuvonnan perusta on monipuolinen, terveellinen ja maistuva alueellinen ruoka- ja ruokakulttuuri. Ruoka-asiantuntijamme osallistuvat ruoka- ja ravitsemusneuvonnan palveluiden tuotteistamiseen sekä järjestön sisäisissä ryhmissä että osana valtakunnallista ruoka-asiantuntijaverkostoa. Teemme neuvonta- ja kehittämistyötä erityisesti paikallisen ruoan ja ihmisten ruoanvalmistustaitojen lisäämiseksi ja ruoanvalinnan helpottamiseksi – sekä ryhmäneuvontana että asiakaskohtaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettuja ruokakoulutuksia on järjestetty 11 yleisteemana kestävä kehitys ja kiertotalous: nuotioruokakurssi Oulussa, brunssikurssi Temmeksellä, syksyisiä leivonnaisia Pyhännällä, suolaisia juhlaherkkuja Sarakylällä ja Kurenkylällä Pudasjärvellä ja Siikajoella, ruokasienet, sienien säilöntä ja sieniruoat Kuusamossa, kekriteemainen makkarakurssi Kärsämäellä sekä jouluruokakurssit Temmeksellä ja Oulussa. Koulutuksiin osallistui 112 henkilöä.

Luentoja ja esittelypisteitä järjestettiin seuraavista aiheista: Suomalaiset sapakset, Arkiruokailu tärpit ja meal preppaus Psoriasisliitto ry:lle Teams-etäyhteydellä, Hyvää oloa ruoasta -päivä Oulun Diabetesyhdistys ry:lle Oulussa yhteistyössä Hyvän mielen talon kanssa, Hyvinvointia ruoasta keholle, mielelle ja aivoille Oulun Diabetesyhdistys ry:lle Muhoksella ja Iissä, Pirteä pirpana luento ja infopiste Oulussa Hyvän mielen talon opastava perhetyö -hankkeelle sekä 72 tunnin varautumissuositukset -yleisötilaisuus Kempeleessä.

Koronaepidemia vaikutti edelleen ruokaneuvonnan toimintaan. Tilattuja ja suunniteltuja ruokakursseja, luentoja ja koulutuksia jouduttiin perumaan ja siirtämään sekä suunnittelemaan useampaan kertaan koko vuoden 2021 ajan.

Sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä viestinnässä jatkettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Osana Silakan tie -tarinakarttaa toteutettiin joulusilakkavideot silakkaresepteistä. Pitkin vuotta on nostettu esiin ajankohtaisia reseptivinkkejä ja esimerkiksi kauden raaka-aineita, kuten pääsiäisruuat ja -ruokaperinteet, Muhoksen Maa- ja kotitalousnaisten vappumunkki livestream, äitienpäivä pavlova, juhannusjuuston valmistus tai jouluinen juhlakranssi.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija jatkoi yhteisen, valtakunnallisen ruokaneuvonnan tilin ”ruokavinkit_mkn” ylläpitämistä TikTok-videosovelluksessa. TikTok-tilillä jaettiin kaikkien halukkaiden keskusten tekemiä videoita, joita Oulun piirikeskuksen ruoka-asiantuntija julkaisi ja tarvittaessa editoi. Omia videoita tuotettiin muun muassa seuraavista aiheista: kuusenkerkkäsiirappi sekä hävikkiruoka-aiheiset: juustokeksit, kahviritari, marjapuuropannari.

Isoäitien herkut - digitaalinen perinneruokakeittokirja

Oulun ruoka-asiantuntijat kokosivat valtakunnalliseen ja digitaaliseen Isoäitien herkut -perinneruokakeittokirjaan pohjoispohjalaisia reseptejä. Reseptejä kerättiin haastattelemalla aktiivisia paikallistoimijoita, jotka tuntevat perinteet. Keittokirjaan päätyivät gluteeniton veripalttu, rössypotut, kampanisut, meijän äitin ohrarieskat ja punainen hera/juustokeitto/juhannusjuusto.

#Nimisuoja2025!

Elintarvikeasiantuntijat ovat osallistuneet valtakunnalliseen nimisuoja-asiantuntijaverkoston toimintaan ja tiedottaneet nimisuojamahdollisuuksista alueen tuottajille ja yrittäjille. Alueella on edistetty yrityksien kanssa Pohjalainen leipäjuusto/ Kainuun juustoleipä EU-nimisuojahakemusprosessia, joka viedään hakemusvaiheeseen vuonna 2022.

Lähi- ja luomutuotteita ammattikeittiöihin

Ruokeva-hankkeessa on lisätty elintarviketuottajien tietoisuutta vastuullisesta ja kestävästä tuotannosta, aktivoitu kuntia, tuottajia, jalostajia ja ruokapalveluita sitoutumaan lähi- ja luomuraaka-aineiden käyttöön, laadittu ammattikeittiöille lähi- ja luomutuotteita suosiva pilottimalli yhteistyössä hankealueen tuottajien, elintarvikeyrittäjien ja keittiöiden kanssa.

Vuonna 2021 järjestettiin muun muassa Vastuullisuus ja tuotetiedot näkyviksi läpi ruokaketjun -webinaari, Dynaaminen hankintajärjestelmä ja Uusia makuja yrteistä -työpajat sekä Lähiruokaa ammattikeittiölle ja Lähiruokaa jatkojalostajalle -webinaarit ja 3.9. maakunnallinen Lähiruokapäivä, johon osallistui Pohjois-Pohjanmaalta 29 eri yksikköä. Ammattikeittiöhenkilöstölle järjestettiin syksyllä vierailu pohjoispohjalaisiin elintarvikeyrityksiin

Kotimaisen kalan käytön edistäminen

Yhteistyö Oulun Kalatalouskeskuksen kanssa on jatkunut esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, joissa pääteemana on kotimaisen kalan käytön edistäminen ja monipuolinen hyödyntäminen. Tapahtumia on suunnattu erityisesti lapsille ja lapsiperheille kohdennettuihin tilaisuuksiin. Kalainfopisteitä maistatuksineen järjestettiin Lasten Maatalousnäyttelyssä Kärsämäellä, Kalastuksenpäivässä Haukiputaalla, Ahvenmarkkinoilla Lumijoella, Iin IlmastoAreenassa ja Kutujen yö-tapahtumassa Oulussa.

Arjen sankarit – hyvinvointia ruuasta

Vuonna 2020 aloitettu Arjen sankarit – miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hanke jatkui. Hanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat vastuussa toiminnallisten hyvinvointia ruoasta -ryhmien toteuttamisesta. Ryhmätoimintaa toteutettiin vuonna 2021 Raahessa, Oulaisissa ja Oulussa. Lisäksi toteutettiin Hyvinvointia ruuasta -ohjaajan opas ruokakurssien vetäjille esimerkiksi kuntouttavilla työpajoilla.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Vuoden maisematekokilpailu

Seitsemättä kertaa järjestetyn Vuoden maisematekokilpailun teemana oli ”Pieniä suuria tekoja luonnon hyväksi”. Kilpailun tavoitteena oli kannustaa paikallisia ihmisiä ja yhdistyksiä nostamaan esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, tapahtumia ja ominaispiirteitä, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja edistävät kohteen säilymistä tuleville sukupolville.

Kilpailuun saatiin viisi ehdotusta, jotka olivat kaikki hyviä esimerkkejä paikallisen ympäristön, luonnon ja yhteisöllisyyden eteen tehdystä työstä. Pohjois-Pohjanmaan Vuoden maisemateoksi 2021 valittiin Vihannin kinttupolut -luontopolkureitistö. Vihannin kylien välistä luontopolkuverkostoa alettiin rakentaa vuonna 2012. Rakentamista rahoittivat Nouseva Rannikkoseutu Leader ja Vihannin kylät. Nyt jo yli 100 kilometrin mittaista reitistöä on ylläpidetty pienellä budjetilla ja lähes kokonaan talkoovoimin. Mukana on yhdeksän Vihannin kylää ja viimeksi mukaan on liittynyt Oulaisten Piipsjärvi. Vihannin kinttupolut oli esillä myös puurakentamisteemaisessa Maisemapäivän virtuaalikävelyssä 20.10.

Pohjois-Pohjanmaan Vuoden maisematekokilpailussa annettiin kunniamaininta hailuotolaisen Kujalan tilan tekemälle pitkäjänteiselle työlle merenrantaniittyjen hoidossa. Tilan emolehmät ja lampaat hoitavat lähes 300 ha perinnebiotooppialueita Hailuodon eteläosassa. Natura-suojeluohjelmaan kuuluvat alueet ovat kasvistollisesti ja linnustollisesti hyvin arvokkaita ja laidunnus ylläpitää niille sopivaa elinympäristöä.

Muut hienoa työtä tehneet osallistujat olivat Vuotin perheen toteuttama niittykukkapelto Yppärissä, Pyhäjoella, Pelson kyläyhdistyksen Lumotun hallan maan elämyspuiston kunnostus Vaalassa sekä Loukusajärven maiseman avaaminen Taivalkoskella.

Pohjois-Pohjanmaan maisematekokilpailu järjestettiin seitsemättä kertaa ja voittajaksi valittiin Vihannin kinttupolut; nykyisin jo yli 100 km pituinen reitistö. Vihannin kinttupolut oli esillä myös puurakentamisteemaisessa Maisemapäivän virtuaalikävelyssä 20.10.

Maisematekotunnustuksen Vihannin kylien aktiiveille luovuttivat Oulun Maa- ja kotitalousnaisista Heini Iinatti ja Kalle Hellström.

Puunhalausviikko-kampanja ja Suomen luonnon päivä

Elokuun lopussa juhlittiin Suomen luonnon päivää ja Suomen luonnon vesistöpäivää. Oulun Hupisaarten puroilla järjestettiin Suomen luonnon vesistöpäivän talkoot. Kaunis, aurinkoinen päivä houkutteli parikymmentä talkoolaista puroille.

Arjen ilmastotekoja

Opetus ja kulttuuriministeriön tuella osallistuttiin valtakunnalliseen Arjen ilmastotekoja – viestintäkampanjaan, jossa tuotettiin viikoittain someen arjen ilmastovinkkejä. Oulun piirikeskuksen asiantuntijat tuottivat vinkit aiheista: Perusta kosteikko tai kunnosta uoma, Perusta niitty, Hyödynnä sieniä, Suosi luonnonlaidunlihaa, Sano hyvästit ruokahukalle ja Vähennä paperinkulutusta.

Suomalainen ilmastoystävällinen ruoka

Lähi-, sesonki-, säilöntä-, luomu- ja hävikkiruoka- ja muu ilmastoystävälliseen ruokaan liittyvää neuvonta on ollut vahvasti esillä edellisen teeman yhteydessä esitellyssä Yhdessä kokaten – kohti parempaa arkea ruokakoulutuksissa ja luennoilla ja infoissa.

Lähiruoka, -kala ja hävikkiteemat olivat esillä myös Iin ilmastoareenassa 20.-21.8., jonne osallistuttiin infopisteellä ja tuotettiin ilmastoruoka-aiheinen paneelikeskustelu. Hävikkiaiheesta myös haastateltiin mediaan.

Pieni pala maaseutua

Osana valtakunnallista Pieni pala maaseutua -kampanjaa toteutettiin hävikki-info Dodo ry:n järjestämässä Hävikki-illallinen-tapahtumassa Dammisaaren rapumajalla Oulussa. Puheenvuoro toimi tapahtuman alustuksena, jossa kerrottiin ruokahävikkiin liittyvää tietoa, annettiin vinkkejä kasvishävikin vähentämiseen ja kasvisten käytön lisäämiseen. Infon jälkeen tapahtumassa laitettiin yhdessä hävikkiruokaa ja nautittiin kasvispainotteinen villiyrtein maustettu illallinen.

Luonnontuotteiden käytöstä tuotettiin video (mustikka-kuusenkerkkä-sima), jota jaettiin omien somekanavien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä PYRY:n kanavissa.

Vieraskasvien torjunnasta laadittiin somekanaviin infomateriaali. Vieraskasvien torjunta ja maisemanhoito -teemalla järjestettiin elokuussa tilaisuus Pohjois-Iissä. Tapahtumassa suunniteltiin paikallistoimijoiden kanssa myös uuden lammaslaitumen käyttöönottoa.

Luonnontuotteiden keräämisestä ja hyödyntämisestä sekä jokamiehen oikeuksien vaikutuksesta laadittiin materiaali ja järjestettiin luentotilaisuus Ylikiimingissä. Kekriaiheisessa Kotimakkara-livessä valmistettiin veri- ja riistamakkaraa ja keskusteltiin sesongin raaka-aineista.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastasivat valtakunnallisen Aitoja makuja -verkoston maakuntakoordinaatiosta sekä osallistuivat valtakunnalliseen ruoka-alan koordinaatio yhteistyöhön.

Hygieniapassikoulutuksia järjestettiin kaksi ja testejä 15. Hyvää Suomesta auditointeja tehtiin viisi.

Ruokahukka viestinviejänä

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat toteuttivat valtakunnallista Älä ruoki hukkaa -hanketta Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Hankkeessa lisätään peruskouluoppilaiden tietoa ruokahävikistä, pohditaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen sekä kehitetään työkalupakki ja toimintamalli perusopetukseen ruokahävikkitietouden lisäämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa.

Kädet multaan

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat olivat mukana valtakunnallisessa Kädet multaan -hankkeessa. Tavoitteena on ollut kertoa päiväkodeilla lapsille pellolta pöytään toimintatavasta; viljelystä ruokaan ja kompostiin saakka. Pohjois-Pohjanmaan osalta pilottikohteet olivat Limingassa, Lumijoella, Kempeleessä, Kuusamossa ja Pyhännällä.

Lähikalaa ammattikeittiöihin

Hankkeessa aktivoidaan lähialueilta kalastetun, vajaasti hyödynnetyn luonnonkalan ja viljellyn kirjolohen käyttöä julkisissa ja yksityisissä ammattikeittiöissä. Hanke järjesti mm. kaksi Kalapajaa, joissa esiteltiin lähikalan mahdollisuuksia ja testattiin kalaraaka-aineita.

Vesien ja ympäristönhoidon koordinointi, neuvonta ja suunnittelu

Vesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja kunnostussuunnittelua tehtiin vuonna 2021 yhteistyössä Oulun Kalatalouskeskuksen kanssa Oulujärven kalatalousalueelle, Naamanojalle, Temmesjoelle ja Tervolanlahdelle.

Haapaveden kaupunki tilasi Oulun Maa- ja kotitalousnaisilta ja ProAgria Oululta vesienhoidon neuvontaan liittyvän neuvontakokonaisuuden alueen maatiloille. Tilatun työn kautta kehitettiin Vesiviisas viljely -teemaista palvelukokonaisuutta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tilasi kunnille suunnatun vesienhoidon verkostoitumiseen ja kunnostustarpeisiin liittyvän kyselyn. Kyselyn tulosten kautta voidaan suunnata neuvontaa ja tiedottamisen tarpeita paremmin kuntiin. Lisäksi saadaan aktivoitua kuntia mukaan vesienhoidon verkostoon.

Vesienhoitoon ja verkostoitumiseen liittyviä luentoja tilattiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa Vesiosaamisen koulutuskokonaisuudessa. Pohjois-Karjalan ELYn järjestämässä tilaisuudessa pidettiin luento alueellisen vesienhoidon verkostotoiminnan kehittämisestä.

Voimaa vesistöistä -hankkeessa Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen asiantuntijat neuvoivat ja ohjasivat eri toimijoita vesien- ja ympäristönhoitoon liittyvissä hankkeissa, niiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Toiminnan tuloksena on syntynyt sujuva toteutusmalli suunnittelusta käytäntöön, mikä on saanut kiitosta paikallisilta toimijoilta. Käytännön esimerkkikohteet ovat innostaneet paikallisia toimijoita suunnittelemaan omille vesialueilleen kunnostushankkeita.

Verkostoneuvonta (VENE) -hanke jatkaa laajapohjaisen, vesienhoidon konkreettisia toimenpiteitä edistävän VYYHTI-verkoston toimintaa ja kehittää toiminnan tuloksellisuutta.

Kestävän viljelyn ratkaisut

Monimuotoinen luonto

Niityt ja maisemapellot -infot

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat toteuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Niityt ja maisemapellot -kiertueen Pohjois-Pohjanmaalla. Aiheeseen liittyviä infoja pidettiin kunnille, yrityksille ja yhteisöille 12 tilaisuudessa, joissa tuotiin esille erilaisten niittyjen ja maisemapeltojen mahdollisuuksia viherympäristön hoidossa sekä muuta luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöihin liittyvää tietoa.

Luonnon monimuotoisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin valtakunnallista maisemaviestintäkampanjaa. Valtakunnallisiin somekanaviin tuotettiin 10 julkaisua. Somekanavissa jaettiin yleistä ja ajankohtaista tietoa luonnon monimuotoisuudesta, kuten ohjeet hyönteishotellin rakentamiseen tai ajankohtaisia ohjeita vieraslajien torjuntaan.

CAP 27-ohjelmaan liittyvässä tilaisuudessa pidettiin luento vesien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä ja Lantakuoriaisista mustapyrstökuiriin -webinaarissa luento linnuston huomioimisesta rantalaidunten hoidossa.

Maiseman muutoksessa mukana -tiedotusta varten dokumentoitiin Iijoen kulttuurimaiseman muutosta Pudasjärvellä.

Vuonna 2021 tehtiin kuusi luonnon monimuotoisuuskartoitusta pohjoispohjalaisilla maito- ja nautatiloilla ja 16 tilakohtaista NeuvoYmpäristö-käyntiä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaustyönä toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan perinnebiotooppi inventointi 12:lla rannikon kohteella. Inventoitu ala oli noin 410 hehtaaria. Ympäristösopimuksiin liittyviä hoitosuunnitelmia tehtiin 15.

Pohjoisen maisemahelmet

Hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa arvokkaille perinnebiotooppikohteille koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuonna 2021 järjestettiin muun muassa Yhteistyöllä tuloksia Perämeren rantaniittyjen hoidossa -webinaari, Maiseman- ja kosteikonhoidon tuet -webinaari sekä Opintoretki Simoon valtakunnalliselle maisemanhoitoalueelle.

Vieraskasvien hallinta

Vieraskasvit hallintaan -hanke päättyi vuoden lopussa. Hanke edisti kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa.

Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää alueemme yritystoiminnan kehittämisessä. Riittävän varhaisessa vaiheessa havaittu torjunnan kohde on kustannustehokkainta, joten varsinkin siihen liittyville uusille palveluille on tarvetta.

Hankkeeseen osallistui yli 30 yritystä ja 17 esimerkkiyritystä on esillä hankkeen kotisivuilla. Hankkeen materiaalit ja videot ovat hyödynnettävissä täällä.

Suomi kutsuu kylään

Impin päivänä 11.6. alueen paikallisyhdistyksiä kannustettiin järjestämään paikallisia tapahtumia, kohtaamaan ja viettämään aikaa yhdessä. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset osallistuivat yhdessä Limingan Maaseutunaisten, Limingan kunnan, MTK Limingan, Limingankylän jakokunnan, LC Liminka-Liminganlahden ja Limingan yrittäjien sekä Voimaa vesistöistä -hankkeen kanssa sankkotalkoisiin Liminganjoen Värminkoskelle. Kunnostuksen tarkoituksena on parantaa ja monipuolistaa kalojen elinolosuhteita ja jokinäkymää mm. muokkaamalla joen uomaa moni-ilmeisemmäksi erilaisten virranohjaimien ja syvännekuoppien avulla.

Kekri-kampanja

Kekriaikana tiedotettiin somekanavissa ja paikallisia raaka-aineita ja sadonkorjuuperinteitä nostettiin esiin mm. Kotimakkara-livelähetyksessä. Jäsenille suunniteltiin opintomatka valtakunnalliseen Kekritapahtumaan Etelä-Pohjamaalle. Matkaan sisältyi tapahtuman lisäksi yritysvierailuja. Matka jouduttiin perumaan koronapandemian takia.

Pienet, suuret elämyspaketit

Silakan tie -tarinakarttaan on koottu asiaa silakasta: kalastuksesta, silakan ravitsemusarvosta, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista, jalostuksesta ja luonnollisesti maistuvia silakkareseptejä. Esiin on nostettu paikallisia yrittäjiä kalastajista jalostajiin ja kalakauppoihin.

Hevonen, viisauden jättiläinen -video MiMir-tallilta Ylivieskasta nostaa esiin paikallista yrittäjyyttä ja hevosen käyttöä eläinavusteisten hyvinvointipalveluiden tuottamisesta.

Arkeen läheltä iloa ja eloa

Maa- ja kotitalousnaisten oman toiminnallisen ja osallistavan virkistys- ja tykypäivän suunnittelemiseksi tutustuttiin sekä paikallisen luonnontuotepalveluita tarjoavan iiläisen yrityksen YrttiAitan että ohjelmapalveluja ja matkailupalveluja tuottavan Go Arctic-yrityksen toimintaan. Molempien toimipisteessä vierailtiin, testattiin virkistyspäivän järjestämistä ja neuvoteltiin yhteistyöstä. Liminganlahden luotokeskuksessa järjestetyssä työpajapäivässä toteutettiin maisemanhoitoon liittyvän tutustumiskävelyn sekä ravitsemusluennon pilotit sekä harjoiteltiin tuotekorttien käyttöä palvelumuotoilussa. Jatkokehitettäväksi valittiin Päivä saaressa -tutustumisretki Hailuodon paikalliseen elämäntapaan ja elinkeinoihin sekä Makukävely yhteistyössä paikallisten ravintoloiden kanssa eri teemoilla.

Päivä saaressa -retkelle rakennettiin yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa ohjelma sisältöineen, materiaaleineen sekä kustannuksineen. Ohjelmassa on mm. vierailuja paikallisissa kohteissa ja yrityksissä sekä tietoa Hailuodon maankohoamisen ilmiöstä ja vaikutuksesta, rantalaidunnuksen merkityksestä ja luonnonlaidunlihan tuotannosta, luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä paikallisesta ruoka- ja käsityöperinteestä. Ohjelmaan sisältyy lähiraaka-aineita hyödyntäen valmistettu lounas. Koronatilanteen takia päivän käytännön toteutus siirrettiin keväälle 2022.

Makukävely-konseptiin suunniteltiin Oulun Hupisaarille yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa kanssa maistiaiskävelyjä eri teemoilla: hävikki ja joulu, paikallisen kalan käyttö ja alueen purojen kunnostus, lähiruoka ja luonnontuotteet ja alueen villiyrtit. Konsepti on siirrettävissä myös muille paikkakunnille. Makukävely pilotoitiin Hupisaarilla marraskuussa, jolloin vierailtiin paikallisissa ravintoloissa ja nautittiin lähiraaka-aineita hyödyntäen valmistettuja maistiaisia. Makukävelyiden toteutusta eri teemoilla jatketaan vuonna 2022.

Kotimainen puu virkistyskäyttörakenteissa

Valtakunnallisena maisemapäivänä järjestettiin Pohjois-Pohjanmaalla virtuaalinen maisemakävely, jossa tutustuttiin puisiin virkistysrakennekohteisiin Tyrnävän Markkuun kylällä, Iin Pohjois-Iissä, Vihannin Kinttupoluilla ja Pohjois-Kuusamon seudun kalastuskohteilla. Kuusamon Kuusinkijoella järjestettiin pitkospuutalkoot ja tiedotettiin puun käytöstä virkistysrakenteissa.

Alkavien yrittäjien ohjaus

Avaimet yrittäjyyteen -hankkeen kautta on tarjottu ensivaiheen neuvontaa aloittaville ja toimintaa kehittäville yrittäjille sekä yrityskohtaisesti että ryhmämuotoisesti. Hanke järjesti esimerkiksi Ammattikeittiöt asiakkaaksi -webinaarin, jossa mm. keittiömestari Jyrki Sukula kertoi työurastaan ja yrittäjän taipaleestaan, sekä lisäksi Mökkibisneksen mahdollisuudet maaseudulla -webinaarin, Kumppanuusmaatalouden aloittaminen – myyntikanavana myös ammattikeittiöt, Vieraskasveista yrittäjyyttä – seitsemän tapaamiskerran sparrausryhmän ja Pakkaa elintarvikkeet paremmin -tilaisuuden. Tapahtumissa tehtiin yhteistyötä useiden tahojen hankkeiden kanssa.

Henki ja elämä -luonto toipumisen lähteenä hankkeessa Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija on toteuttanut Luontolähtöisen palvelun kehittäminen maatilan tai yrityksen toiminnaksi -sparrausryhmän. Ryhmässä tuotteistetaan ja kehitetään yrityksen luontolähtöisiä palveluita tuotteistamistyökaluilla ja pienryhmätoimintamallilla.

Sidosryhmät ja kansainvälisyys

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset osallistui useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnitteli ja toteutti paikallisia ja maakunnallisia hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Vuonna 2021 valmisteltiin useiden eri kumppaneiden kanssa mm. seuraavia hankkeita: Ruokaketju näkyväksi, Kylien maisemahelmet, Meidän kylän ruokaympäristö, Koko perheen kattava kattila, Maatalouden ravinteet ja energia hyötykäyttöön, Biohiili ekosysteemi - edullinen biohiili lähituotantona maankäytön ilmastotavoitteita tukemaan (BIOECO). Asiantuntijat kuuluvat lukuisten sidosryhmien toteuttamien hankkeiden ohjausryhmiin omilla asiantuntemusaloillaan.

Laaja-alaiselle osaamisellemme oli paljon kysyntää ja pystyimme vuoden aikana tarjoamaan asiantuntijapalveluita erilaisiin tarpeisiin. Osallistuimme Maa- ja kotitalousnaisten luonnon monimuotoisuuden kehitysryhmätyöhön ja kehitimme luonnon monimuotoisuuteen liittyviä palveluita esimerkiksi Valion lumokartoitusta ja tilakohtaisia lumokartoituksia. Lisäksi osallistuimme ProAgrian vastuullisuustyöhön ja ilmastonmuutokseen liittyviin kehitysryhmiin, joissa toimme esille erityisesti maisema-asiantuntijoiden osaamista näihin teemoihin liittyen.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet myös kansainvälistä yhteistyötä mm. Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin kanssa. Ruotsalaisten kumppaneiden ja Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti instituutin kanssa käynnistettiin hankevalmistelu ”Climate Smart Food” Interreg Aurora -rahoitukseen. Yhteyksiä Saksan Baden-Württembergin alueen maaseudun naisten järjestön toimijoihin on ylläpidetty Euroregion ry:n toiminnan kautta. Marraskuulle 2021 suunniteltu delegaatiomatka Saksaan peruuntui koronapandemian vuoksi.

Vuonna 2021 on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan ruokaketjun kansainvälistymisvalmiuksien nostaminen -hanketta, jossa tunnistetaan tärkeimmät kansainväliset ja kansalliset yhteistyöverkostot ja tutustutaan elintarvikealan klustereiden toimintaan sekä selvitetään keskeiset ruokaketjun kehittämiseen suunnatut rahoituskanavat ja mahdolliset kumppanuudet. Hankkeen tuloksena kiinnitytään keskeisiin verkostoihin ja kumppanuuksiin sekä mm. toteutetaan Oulun Maa- ja kotitalousnaisten englanninkieliset internetsivut.

Järjestötoiminta ja yhteisöllisyys

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten yhteisöllistä neuvontaa on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset tarjoavat kansalaisille neuvonnan keinoin elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, elämälle merkitystä antavaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin edelleen huomioita Maa- ja kotitalousnaisten tunnettuuden ja myönteisen mielikuvan kasvattamiseen sekä järjestön vetovoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen.

Oulun piirikeskuksen vuoden 2021 Vuoden Maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin lumijokelainen Maarit Rehula. Hän on tehnyt vuosikymmeniä aktiivista työtä niin Limingan kuin Lumijoen Maa- ja kotitalousnaisissa.

Vuoden Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykseksi valittu Pyhännän Maa- ja kotitalousseura toimi aktiivisesti koronatilanteesta huolimatta. Yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä koko kylän elinvoimaisuuden edistämiseksi ja järjestelmällisesti selvittänyt sekä toteuttanut kuntalaisten toiveita kylän keskustan viihtyvyyden lisäämiseksi. Yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä alueen muiden yhdistysten, alueen yritysten ja Pyhännän kunnan kanssa.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestön yhdistysten toimintaa on tuettu esim. yhdistysvierailuin, kuten Tavastkengän maa- ja kotitalousseuran 100-vuotisjuhlaan juhlapuheella osallistuen. Yhdistyksille on toimitettu materiaalia liittyen sääntömuutoksiin tai sähköisen jäsenrekisterin käyttöönottoon.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajat ovat mukana Naisten valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnassa sekä Vapepan Maakuntatoimikunnassa. Paikallisia maa- ja kotitalousnaisia osallistuu koulutuksiin ja erilaisten valmiusryhmien toimintaan. Yhdistysten jäseniä on kannustettu osallistumaan Nasta -harjoituksiin. Vuonna 2021 osallistuttiin myös Naisten valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan 25-vuotisjuhlaan.

Hankkeet