Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

ProAgria Keski-Suomi on rekisteröity yhdistys. Jäseninä ovat yhdistykset, yritykset ja henkilöt, jotka haluavat edistää ProAgria Keski-Suomi ry:n toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestö, silloinen maanviljelysseura, perustettiin Keski-Suomeen 15.11.1893.

ProAgria Keski-Suomella oli vuonna 2025 34 jäsenyhdistystä, joissa noin 1200 jäsentä. Maa- ja kotitalousnaisten jäseniä ovat näiden yhdistysten naispuoliset jäsenet sekä naispuoliset henkilö- ja yritysjäsenet. ProAgria Keski-Suomen sekä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinainen kokous pidettiin Jyväskylässä Scandic Laajavuoressa 25.10.2025.

Johtajan katsaus

ProAgria ei nojaa nostalgiaan, vaan osaamiseen ja rohkeuteen uudistua

Maaseutuneuvonnalla on pitkät perinteet Keski-Suomessa. Keski-Suomen Maanviljelysseura on perustettu 1893. Pitkät perinteet eivät kuitenkaan saa merkitä sitä, etteikö toiminnan uudistamistarpeisiin reagoitaisi toimintaympäristön muuttuessa.

Maaseudun rakennemuutos etenee ja maaseutuneuvontaan suunnatun valtionavun määrän aleneva suuntaus jatkuu tulevina vuosina.  Maailman muuttuessa ympärillämme on tarpeen tarkastella kriittisesti myös tapoja tuottaa asiantuntijapalveluja maaseudun yrittäjille. On aiheellista kysyä, että antaisiko toisenlainen organisaatio mahdollisuudet tuottaa entistä enemmän asiakashyötyjä. ProAgria Keski-Suomi on ollut mukana valmisteluissa Itä-Suomen ja Etelä-Savon ProAgrioiden kanssa laajemman keskuksen, ProAgria Järvi-Suomen perustamiseksi. 

Asiakasrakenteen muutos ja asiakkaiden tarpeiden jatkuva kehittyminen edellyttävät ProAgrialta palveluiden kehittämistä entistä joustavammin ja tehokkaammin. Näihin vaatimuksiin on helpompi vastata yhdessä. Laajalla alueella toimivan yhteistyön syvyyttä on vaikea saavuttaa, jos toimitaan erillisissä organisaatioissa. Yhteisen organisaation alla myös asiantuntijat saavat parempaa tukea omaan työhönsä, erityisesti yhä erikoistuvissa tehtävissä. Uusi organisaatio mahdollistaa toiminnan ja kustannustehokkuuden kehittämisen tavoilla, jotka tukevat sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden menestystä entistä paremmin.

Vuoden 2028 alussa muodostuvan ProAgria Järvi-Suomen liikevaihto on n. 11,5 milj. € ja henkilöstöä on 170 henkilöä. Asiakkaina Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella on n. 7000 maaseudun yritystä. Jäseniä yhdistyksellä on yhteensä 7927.

Tiivistyvän yhteistyön tavoitteena on varmistaa asiakkaiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut koko alueella. Yhdistymisen valmisteluissa on painotettu palveluiden läheisyyttä asiakkaille, eikä toimipisteverkostoon olla tekemässä muutoksia. Yhteistyö kehittää monipuolista asiantuntijaverkostoa lähelle asiakasta. Yhdistyminen mahdollistaa myös paremmin asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen alueen maatalouselinkeinon ja maaseudun vaativiin ja muuttuviin tarpeisiin. 

Osana muodostuvaa ProAgria Järvi-Suomea toimii rekisteröimätön Järvi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus.

Omavarainen ruokahuolto on huoltovarmuuden perusta

Toimiva ruokahuolto on jokaisen kansakunnan toiminnan elinehto. Sen turvaamiseksi tarvitaan maataloutta ja maatalousyrittäjiä. Ilman omavaraista ruoantuotantoa olisimme pelkästään ulkomaisen elintarviketuotannon varassa ja samalla myös entistä haavoittuvaisempia kansainvälisten kriisien ja uhkien suhteen. Kotimainen maatalous luo työtä ja toimeentuloa maaseudulle, joka puolestaan omalta osaltaan vahvistaa niin kansallista kuin taloudellista vakautta. Huoltovarmuuden säilyttäminen ja parantaminen ovat keskeisessä roolissa ProAgrian uudella strategiakaudella 2026-2030 ja konkreettisesti esim. ProAgria Keski-Suomen vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa.

Kaikkien muutosten ja haasteiden keskellä kannattaa uskoa keskisuomalaiseen maaseutuun ja sen ihmisiin. Maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäminen on yhteistyötä. ProAgrian asiantuntijat haluavat olla tässä työssä mukana viljelijöiden tukena myös tulevaisuudessa.

Jäsenet ja asiakkaat tärkeitä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä

Jäsenyhdistykset ja jäsenet muodostavat neuvontajärjestön perustan. Jäsenet voivat olla mukana vaikuttamassa ProAgria Keski-Suomen toiminnan kehittämisen suuntaviivoihin. Asiakkaiden antama palaute ja heidän tarpeensa auttavat ProAgriaa löytämään sen suunnan ja toimintatavan, jolla olemme mahdollisimman hyödyllisiä ja toimimme tehokkaasti sekä uudistumme ja kehitämme palveluja ketterästi.

Tavoitteena on yhtenäistää ProAgrian jäsenyyden sisältöä koko maassa. Tätä kautta jäsenedut ja jäsenyyden mukanaan tuomat hyödyt tulevat kasvamaan entistä merkityksellisemmiksi. Jäsenetuina on ajanhengen mukaisesti mm. jäsenille suunnattuja valtakunnallisia webinaareja, joissa on mahdollisuus kuunnella alan asiantuntijoiden esityksiä mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista. Muitakin jäsenetuja kehitetään valtakunnallisesti yhtenäisen mallin mukaisesti.

Neuvontajärjestön luoma yhteisöllisyys lisää voimavaroja, joten jäsenyyttä ProAgriassa kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Jokaisen maaseutuyrittäjän tulee luottaa siihen, että Suomi tarvitsee elinvoimaista ja kilpailukykyistä elintarviketuotantoa myös tulevaisuudessa. Suomalaisen viljelijän ammattitaito on jo nyt maailman huippua ja jos vielä onnistutaan löytämään ratkaisuja mahdollisiin haasteisiin esim. ilmastonmuutokseen tai tuotannon kannattavuuteen liittyen, voidaan luottavaisina suunnata kohti tulevaisuutta. Tässä työssä ProAgria on luotettava ja osaava kumppani.

Vesa Laitinen, johtaja, puh. 0400-547 816, vesa.laitinen@proagria.fi

Strategia ja toiminta-ajatus

Asiakaskokemus ja asiakkaidemme saama lisäarvo ovat toimintamme ytimessä. Hyödynnämme eri alojen huippuosaamista ja rakennamme sen ympärille ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaidemme tarpeita. Olemme asiakkaidemme tukena niin kasvokkain tapaamisissa kuin etäpalveluidenkin kautta. Tavoitteenamme on tarjota yhdenmukainen ja laadukas palvelukokemus kaikissa kanavissa.

Tarjoamme palveluja, jotka kattavat koko yrityksen toiminnan. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon toimivaksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näin tuemme asiakkaidemme kilpailukyvyn kasvua ja edistämme samalla maaseudun elinvoimaa.

Strategiamme edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uuden oppimista ja kykyä reagoida muutokseen. Panostamme henkilöstömme osaamiseen ja vuorovaikutukseen kehittämällä sisäistä viestintää sekä järjestämällä koulutuksia, jotka tukevat strategiamme toteutumista.

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Kunniajäsenet

Maanviljelysneuvos Marja Kallio, Laukaa

Maanviljelijä Jukka Pöyhönen, Hankasalmi

Hallinto

ProAgria Keski-Suomen yleinen kokous on ylin päättävä elin ja se valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi on maitotilavaliokunta. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokunta.

ProAgria Keski-Suomen hallitus 2025

Hannu Jokinen puheenjohtaja 2023-2025

ProAgria Keski-Suomen maitovaliokunta 2025

• Sanna Ahonen, pj, Uurainen
• Leena Ilomäki, varapuheenjohtaja, Jämsä
• Heidi Hakkarainen, Toivakka
• Sari Turvanen, Saarijärvi
• Lauri Vasalampi, Kinnula
• Samuli Murtoperä, Pihtipudas
• Jussi Palo, Viitasaari
• Hannu Peltola, Muurame

Henkilöstö

ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa oli 29 henkilöä vuonna 2025. Vuoden aikana eläköityi kaksi asiantuntijaa, ja uusia asiantuntijoita asiakastyöhön ja hankkeisiin palkattiin neljä. Henkilöstön osaamiseen panostettiin monipuolisesti. ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat osallistuivat ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen työajankäyttöraporttien mukaan yli 1100 tuntia toimintakertomusvuoden aikana. Asiantuntijoiden kouluttautumiseen ja strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen saatiin tukea Keski-Suomen Maataloussäätiöltä.

Toimihenkilöpäiviä pidettiin kaksi: 9.5.2025 Kartano Wiitatuvalla Viitasaarella ja 28.11.2025 Tertan kahvilassa Laukaassa.

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Viljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2025 noin 77 600 ha. Kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja oli tämän lisäksi noin 12 700 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 48 600 ha. Viljoista eniten viljeltiin ohraa (noin 10 600 ha) ja kauraa (noin 9 000 ha). Vehnää oli viljelyssä noin 2400 ha ja ruista noin 300 ha. Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 24 400 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 1000 ha ja kuminaa myös noin 1100 ha sekä hernettä n. 900 ha. Yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja oli noin 100 hehtaarin alalla.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua n. 170 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa noin 330 tilalle. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä n. 190 asiakkaalta, joista yli 90 oli kasvinviljelytiloja.

Tukineuvontaa tehtiin noin 380 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti n. 660 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta.

Siemenviljelystarkastukset ja siemennäytteenotto

Kesällä 2025 ProAgria Keski-Suomen valtuutetut viljelystarkastajat tekivät 50 siemenviljelystarkastusta. Valtuutetut näytteenottajat ottivat 106 siemennäytettä maakunnan pakkaamoilta. Lisäksi viljelystarkastaja teki Etelä-Savossa siemenperunapakkaamon tarvitsemat viljelys- ja varastotarkastukset sekä ankerois- ja rengasmätänäytteenotot.

Erikoisviljelyneuvonta

Tilakohtaiseen avomaapuutarhakasvien neuvontaan kuuluivat viljely- ja kasvinsuojelusuunnittelu, neuvonta tuotannon aloitus/muutostilanteissa sekä kasvustokäynnit Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella, sekä satunnaisesti myös muualla. Laatutarha-auditoinnit sekä tuotantoon liittyvät katelaskelmat kuuluivat myös työnkuvaan.

Erikoisviljelyasiantuntija oli Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Keski-Suomen piirin ja Mikkelin marjanviljelypiirin sihteeri. Vuonna 2025 jatkui Marjava-hanke, jonka Keski-Suomen neuvonnallisesta osuudesta erikoisviljelyasiantuntija vastasi. 

Tilitoimistopalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä, palkanmaksupalveluja, omistajanvaihdosneuvontaa ja muuta talousneuvontaa tai taloushallinnon palveluja toteutettiin noin 180 kasvinviljelytilalle.

NEUVO palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo-palveluita käytti yhteensä noin 220 kasvintuotantotilaa. Selvästi eniten tehtiin Neuvo-palveluna viljelysuunnittelua, yli 160 kasvintuotantotilalle. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät Neuvo-palveluita yhteensä 456 asiakastilalle.

Hankkeet

Varautuva viljelijä

Uutena hankkeena vuonna 2025 alkoi yhteistyössä MTK Keski-Suomen kanssa toteutettava Varautuva viljelijä -koulutushanke. Hanke vastaa huoltovarmuuden turvaamiseen Keski-Suomessa. Huoltovarmuuden toteutuminen lähtee tiloilta, joissa tuotanto on kestävää, kannattavaa ja kykenee mukautumaan toimintaympäristön mukaan. Hanke toteutetaan koulutushankkeena. Tavoitteena on parantaa viljelijöiden tietoisuutta erilaisista riskeistä ja edistää kokonaisvaltaista riskienhallinnan ja varautumisen suunnittelua maatiloilla. 

Hanke myös auttaa keskisuomalaisia maatiloja tunnistamaan olennaisimmat taloudelliset, tuotannolliset ja ilmastolliset riskit toiminnassaan ja kokoaa parhaat käytännöt ja tietolähteet varautumisen tason parantamiseksi. Lisäksi hanke lisää viljelijöiden tietämystä vastuullisuudesta ja luomaan heille työkaluja vastuullisuuden raportointiin. Hankkeen avulla koulutetaan viljelijöitä tunnistamaan ja hyödyntämään menetelmiä, joilla maatalous jo nyt sopeutuu ilmastonmuutokseen. Näitä ovat viljelykiertojen monipuolistaminen, uudistava viljely ja vesitalouden hallinta. 

Viljelijöille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon. Hankkeen toimenpiteitä ovat riskien hallintaan ja huoltovarmuuteen pureutuvat työpajat, pellonpiennarpäivät sekä webinaarit, podcastit ja blogikirjotukset. Työpajoissa harjoitellaan mahdollisia häiriötilanteita ja testataan varautumissuunnitelman toimivuutta. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki keskisuomalaiset maatalousyrittäjät. Hankkeen tuloksena riskien hallinta tilatasolla paranee ja uusia toimenpiteitä riskeihin varautumiseksi otetaan käyttöön. Tilojen muutoskestävyys paranee, minkä ansiosta alueellinen huoltovarmuus kehittyy. Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Hankkeen osatoteuttajana tuensiirrolla toimii MTK Keski-Suomi. Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2025-31.12.2027.

KeKeMa - Kestävä keskisuomalainen maatila

Vuonna 2025 jatkui KeKeMa - Kestävä keskisuomalainen maatila, jota toteuttavat ProAgria Keski-Suomi ry sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Hankkeen tavoitteena on kehittää keskisuomalaisten maatilayrittäjien tietämystä ja osaamista laaja-alaisesti ruuantuotannon kestävyyteen ja vastuullisuuteen vaikuttavissa kokonaisuuksissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä kehittää sen uudistumiskykyisyyttä. 

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät erityisesti kotieläintuotannon älyosaamiseen, uudistuvaan viljelyyn ja pellon käytön monipuolistamiseen sekä maatilojen johtamis-, talous- sekä hankintaosaamisen lisäämiseen. Tärkeä osa on myös maatilojen yhteistyön kehittäminen ja maatilayrittäjien työhyvinvoinnin huomioiminen.

Hankkeessa toteutetaan tiedonvälitystä monipuolisesti infotilaisuuksien, webinaarien, pellonpiennar- ja navettapäivien, yritysvierailujen sekä sähköisten materiaalien ja julkaisujen avulla.

Marjava – kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin -hanke

ProAgria Keski-Suomi on alueellinen toteuttaja huhtikuussa 2024 käynnistyneessä ylimaakunnallisessa Marjava-hankkeessa, jonka toiminta-alue on Keski- Suomi ja Pohjois-Karjala. Hanketta toteutetaan yhteistyössä ProAgria Itä-Suomen ja Luken kanssa. ProAgrian toimihenkilöt olivat mukana toteuttamassa kesällä 2025 Luken vastuulla olevia tilakokeita (herukan kate, mansikkalajikkeet) sekä osaltaan tekemässä havaintoja (mansikkalajikkeet). ProAgrian vastuulla oli pääosa viestinnästä, talvikaudella toteutetut webinaarit,  yksi pellonpiennarpäivä sekä Suomi-Ruotsi -opintomatkan järjestäminen. 

Marjava-hanketta toteutetaan osana Euroopan Manner-Suomen maaseudun kehittämisen ohjelmaa 2023 - 2027. Rahoitus: Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, MTK:n säätiö, Keski-Suomen Maataloussäätiö sekä Pohjois-Karjalan Maataloussäätiö.

Maidontuotanto Keski-Suomessa

Maidontuotanto väheni Keski-Suomessa 2,4 % ja koko maassa noin 0,4 % verrattuna vuoteen 2024. Maakunnan maitotilat tuottivat meijereille 81,6 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2025. Se oli 3,9 % koko maan maidontuotannosta. Maitotilojen määrä Keski-Suomessa väheni 7,2 % kun koko maassa vähenemä oli 7,5 % edellisestä vuodesta. Yhteensä maitoa tuotti Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 192 tilaa ja koko maassa 3 834 tilaa. Suomen maitotiloista 5,0 % ja lypsylehmistä 4,0 % on Keski-Suomessa, mikä kertoo keskimääräistä pienemmästä karjakoosta Keski-Suomessa. Maakunnan tyypillisin karjakoko on 20-29 lehmää mutta lukumääräisesti lehmistä eniten lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta kertoo maidontuotannon onnistumisesta

Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2025 lopussa 125 kpl. Näissä karjoissa oli yhteensä 6033 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, keskilehmäluku keskimäärin 47,2 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 66,1 lehmää.

Vuonna 2025 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 536 kg, 165 kg edellisvuotta enemmän. ProAgria Keski-Suomen alueen lehmien keskituotos oli 10 643 kg, mikä on 216 kg enemmän kuin vuonna 2024. Keskisuomalaisten lehmien maidon rasvapitoisuus oli 4,44 % ja valkuaispitoisuus 3,69 %. Tuotosseurannan tulokset on julkistettu Maidontuotannon tulosseminaarissa 2026, jonka esitykset, parhaiden karjojen tuloslistaukset ja tuotosseurannan tulosjulkaisun löydät kotisivuiltamme: https://www.proagria.fi/ajankohtaista/maidontuotannon-tulosseminaari-2026.

Tuotannon ohjaus nostaa esiin kehitettäviä asioita

Maitotilan tuotannon ohjauksessa keskitytään tuotosseurannasta ja tuotannon ohjausjärjestelmistä sekä navettakäyntien havainnoista saatujen tietojen analysointiin ja tulkintaan. Kustannuspuntarit ja maidon yksikkökustannuslaskelmat tehdään pääosin NEUVO palveluna. ProAgrian verkkopalveluiden kautta saatavat raportit antavat vertailutietoa tilan tuotannosta ja muiden maitotilojen tuotannosta.

Kotieläintuotannon Neuvo-palveluita tehtiin vuonna 2025 vajaalle 20 karjatilalle.
Maitotilan verkkopalveluiden raportit, kirjautuminen MinunMaatilani -ohjelman tunnuksilla.

Ruokinnan ohjaus optimoi tulosta

Ruokinnan optimoinnissa ja suunnittelussa tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät, ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus. Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 118 maitotilalle. 

Muut palvelut maitotiloille

Erilaisia Neuvopalveluja toteutettiin kaikkiaan 119 maitotilalle. Ne koskivat muun muassa maidontuotannon kilpailukykyä, maitotilojen muutoskestävyyttä kuin eläinten hyvinvointia tai maan rakennetta sekä hiilensidontaa. Viljelysuunnittelua tehtiin neuvopalveluna vuonna 2025 noin 90 maitotilalle. EU-tukineuvontaa toteutettiin 133 maitotilalle. Verotilinpäätös tai muita tilitoimistopalveluita tehtiin 67 maitotilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2025 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 3,88 miljoonaa kiloa, mikä oli 4,8 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Naudanlihan tuotantomäärä väheni maakunnassa 3 % prosenttia edellisvuodesta. Emolehmiä oli Keski-Suomessa vuonna 2025 yhteensä 157 tilalla.
Sianlihan tuotanto maakunnassa oli 0,39 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 0,2 % koko maan sianlihan tuotannosta (163,8 milj.kg). Sianlihan tuotantomäärä kasvoi 1,8 % koko maassa, kun se Keski-Suomessa väheni 22 %. Sikoja oli 9 tilalla Keski-Suomessa.

Lampaanlihaa tuotettiin maakunnassa vuonna 2025 noin 0,08 miljoonaa kiloa, mikä on noin 7,9 % koko maan lampaanlihan tuotannosta. Koko maan tuotanto oli yhteensä noin 1,01 miljoonaa kiloa. Lampaita oli 66 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2025

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 81 tilalle. NEUVO-palveluita tehtiin yhteensä 67 lihatilalle. Neuvo-palveluiden lisäksi muita kotieläintuotannon palveluita, kuten ruokinnan suunnittelua tai tuotannon ohjausta tehtiin 16 emolehmä- tai naudanlihantuotantotilalle. Verotilinpäätöksiä ja muita tilitoimistopalveluita toteutettiin 37 lihatilalle. 

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2025 lampaiden tuotosseurannassa oli 911 uuhta keskisuomalaisilla lammastiloilla. 

Talous- ja Tilipalvelut Keski-Suomessa

Maatalouden rakennekehityksen seuraukset ovat selkeästi nähtävissä Keski-Suomessa maatilojen määrän jatkaessa vähenemistään tasaiseen tahtiin. Maatalous- ja puutarhayritysten määrä Keski-Suomessa on vähentynyt noin 14,6 % viimeisen kuluneen kymmenen vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 2271 maatalous- ja puutarhayritystä.

Keski-Suomen maataloudelle tärkeiden lypsykarjatilojen määrä on samaan aikaan vuosina 2015–2025 vähentynyt 60 %. Kuluneena vuonna 2025 maidontuotannon lopetti Keski-Suomessa 11 tilaa. Muun kasvinviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittamien tilojen määrä oli vuonna 2025 61,6 % koko tilamäärästä. Kyseisten tilojen määrä on vuosina 2015-2025 lisääntynyt 44 %. Merkittävä osa keskisuomalaisista pelloista onkin aktiivisen ruoantuotannon ulkopuolella.

ProAgria Keski-Suomen talouspalvelut 2025

Keski-Suomessa maatila- ja maaseutuyrityksille tehtiin erilaisia talouden neuvontapalveluja noin reilun yhden henkilötyövuoden verran. Palvelut pitivät sisällään Neuvo-rahoituksella tehtävää talousneuvontaa liittyen muun muassa maatilan kilpailukykyyn, omistajanvaihdoksiin, liiketoimintasuunnitelmiin sekä markkinaosaamiseen ja maatilojen muutoskestävyyden parantamiseen. Lisäksi talousneuvontaa tarjottiin investointitukien haussa, tulosanalyyseissä, omistajanvaihdostilanteissa muissa taloussuunnitelmissa ja -laskelmissa sekä toimintaa turvaavien asiakirjojen osalta. Yhteensä talouden neuvontapalveluja tehtiin kuluneena vuonna 185 asiakasyritykselle.

Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisen kannalta ratkaisevaa. Taloudellinen tilanne on tiukka varsin monella keskisuomalaisella tilalla. Pankkien tiukentuneiden rahoitusehtojen myötä yksityistä rahoitusta investointeihin ja muuhun toimintaan maatiloille on entistä vaikeampaa saada. Lisäksi maatalouden tukijärjestelmän muutokset ja tukien maksatusaikataulut heiluttavat keskisuomalaisten maatilojen maksuvalmiutta sekä taloudellista tulosta. EU-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Jatkuvasti muuttuvat EU-tukien ehdot haastavat maatilayrittäjiä. 

Myös erilaiset vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät lainsäädännön myötä, mikä edellyttää yhä enemmän vastuullisuustoimien raportointia niin tuotantosopimuksissa kuin rahoituksen hakemisessa. Lisäksi maailmantilanne on entistä enemmän ohjannut tiloja ennakointiin ja varautumiseen, mikä on yritysten toiminnan turvaamisen kannalta tärkeää ja lisäksi parantaa kotimaisen huoltovarmuuden tilaa.

Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä. Suurella osalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely, matkailu ja polttopuiden teko. Keski-Suomen monialaisista maatalous- ja puutarhayrityksistä jo reilulla viidenneksellä yli puolet kokonaisliikevaihdosta tulee muusta toiminnasta kuin maataloudesta.

Omistajanvaihdossuunnittelua tehtiin noin 21 tilalla tai maaseutuyrityksessä. Yhteistyökumppaneiden merkitys on erityisen suuri maatilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisessa.

Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2025 mukana noin 30 keskisuomalaista maatilaa.

ProAgria Keski-Suomen tilipalvelut

Tilipalvelut on ProAgria-keskusten yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. Maatilayritysten taloushallintoa ja tilitoimiston palveluita tehdään yhä enemmän sähköisenä. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilipäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta sekä budjetointi.

Asiakkaita ProAgria Keski-Suomen tilipalveluilla oli vuonna 2025 reilut 400. Tilitoimistopalveluita tehtiin eniten kasvinviljelytiloille (159) ja lypsykarjatiloille (711).

Kaikille ProAgria Keski-Suomen asiakkaille on tarjolla vahva osaaminen maataloussektorilla ja moniammatillisen tiimin tuki. Neuvontatyötä tehdään yhä useammin eri palvelusektorien asiantuntijoiden yhteistyönä, jolloin asiakas saa koko asiakastiimin avun ja tuen toimintaansa. Yhdistämällä esimerkiksi talousasiantuntijan ja viljelyn suunnittelijan osaamisen, löydetään varmemmin parhaat ratkaisut tilan menestymiseksi ja tuloksen parantamiseksi. Jokainen tiimin asiantuntija antaa oman näkemyksensä ja panoksensa asiakkaan parhaaksi.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Johtokunta 2025

• puheenjohtaja maatilayrittäjä Hautamäki Hanna, Petäjävesi
• varapuheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Luotola Pirjo, Saarijärvi
• jäsen Parri Silja, Jyväskylä
• jäsen Värelä Teija, Jämsä
• jäsen kokki Kautto Marja, Äänekoski
• jäsen Kurki Enni, Laukaa
• jäsen Kivelä Leena, Petäjävesi

Toimihenkilöt 2025

• toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa
• elintarvike- ja yritysasiantuntija Pummila Mirja
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Hassani Marjaana
• hankevetäjä, luonnontuoteasiantuntija Rintoo Anni
• hankevetäjä, puutarha-asiantuntija Peräinen Riitta
• hankevetäjä Virfvell Kati, Lihat läheltä ketjun kuntoon (LIKE) -hanke

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa oli mukana noin 500 jäsentä ja 34 yhdistystä. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toimivat rekisteröimättömänä yhdistyksenä osana ProAgria Keski-Suomea. 

Osallistujat ja vapaaehtoiset

Toimintaan osallistui vuoden aikana noin 8900 henkilöä. Vapaaehtoisia oli mukana toiminnassa 325. Johtokunta kokoontui kolme kertaa.

Toiminta ja vaikuttavuus

Toimintavuosi oli vilkas ja monipuolinen. Osallistujia saatiin hyvin sekä yleisötilaisuuksiin että kohdennettuihin työpajoihin. Toimintaa haastoi kuitenkin OPH:n yleisavustuksen noin 20 prosentin leikkaus, joka aiheutti paineita yleishyödyllisen toiminnan resursseihin. Hanketyön osuus toiminnasta lisääntyi.

Palautetta kerättiin tapahtumissa, Webropol-kyselyillä ja sosiaalisen median vuorovaikutuksella. Palaute oli myönteistä ja toi esiin etenkin yhteisöllisyyden, laadukkaat sisällöt ja käytännönläheisen neuvonnan vahvuutena.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat mm. JAMK, Keski-Suomen ELY-keskus, Leader-ryhmät, MTK Keski-Suomi, kuntatoimijat, järjestöt sekä seurakunnat. Yhteistyötä tehtiin hankkeissa, kampanjoissa ja hankesuunnittelun merkeissä.
 

Toimintaa ohjasivat strategiateemat:

1. Suomalaisen ruoan sankaritarinat

2. Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

3. Monimuotoinen luonto

4. Suomi kutsuu kylään

Suomalaisen ruoan sankaritarinat

• Kursseilla oli aiheena kasvis- ja kalaruokia, voileipäkakut, makkaranvalmistus, säilöntä ja varautuminen
• Hygieniatestejä (301 hlö) ja Hyvää Suomesta -yritysauditointeja 12
• Neuvorahoituksella tehtiin 2 maatilan kehittämisselvitystä
• MKN Keskuksen Varautumalla vahvemmaksi -hankkeen yksi muonituskoulutus toteutettiin Haapamäellä, hankkeessa kehitettiin myös viestintä- ja koulutusmalli
• Ylä-Muuratjärvellä Korpilahdella opastettiin kenttämuonituksen järjestämistä 
• Laukaan srk perhekerhoissa toteutettiin kasvistyöpajoja, ja hyvinvointialueen kanssa kolme erityisryhmien ruokatyöpajaa sekä viisi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilaisuutta perhekeskuksissa
• Valtakunnallisessa kalastuspäivässä Jyväskylässä opastettiin kalankäsittelyä alakoululaisille
• Wemmi-syysmarkkinoilla Jyväskylässä piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta. Tapahtuman toteutuksessa oli mukana järjestön talkoolaisia eri yhdistyksistä. Puuro- ja lettuannoksia tarjoiltiin noin 1500. 
• Talkooväen kanssa järjestettiin kaakaotarjoilu kahteen asiakkaan tapahtumaan (noin 4000 annosta)

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

• Villiyrtti- ja sienikursseja, sieninäyttely Meiän Metät -tapahtumassa (n. 400 osallistujaa) 
• Asiantuntija oli mukana toteuttamassa 2 tuotekehitystyöpajaa Koskenpäällä, osallistujina 30 luonnontuotealan yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa
• Luonnontuoteteemat, villiyrtit ja luonnontuotteiden käyttö, olivat hyvin esillä mediassa. Myös Luonnon monimuotoisuudella satoa -hankkeen työpajat, hyönteishotellien rakentaminen ja niittyjen perustaminen, saivat näkyvyyttä eri medioissa
• Kotitarveviljelyä edistettiin eri puolilla: luentoja, työpajoja ja kompostisparrausta (yht. 80 osallistujaa), 
  kompostointisuunnitelma siirtolapuutarhalle. Puutarhateemat olivat hyvin näkyvillä mediassa: asiantuntijahaastatteluja mm. sääolosuhteiden vaikutuksista ja viljelyratkaisuista.
• Hävikkihyppy-info Wemmi-markkinoilla herätti kiinnostusta ja sai laajaa medianäkyvyyttä

Monimuotoinen luonto

• Lumoinfoja pidettiin 6 kpl: vieraslajiwebinaareja ja infoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 
• Luonnonlaidunpäivän tapahtuma järjestettiin Multialla Lehtomäen tilalla (100 osallistujaa) ja maisemapäivän kävely toteutettiin yhteistyössä Keuruun museon kanssa Vanhan Keuruun alueella (13 osallistujaa)
• NEUVO-ympäristökohteiden kartoituksia maatiloille tehtiin 13 kpl ja ympäristösopimussuunnitelmia 12 kpl. NEUVO-kosteikkosuunnittelua maatiloille tehtiin 8 kpl. Metsähallituksen perinnebiotooppeja inventoitiin tai tehtiin kunnostussuunnittelua yhteensä 7 kpl. 
• Yhteistyötä tehtiin muiden piirikeskusten maisema-asiantuntijoiden kanssa Jyväskylän kaupungin perinnebiotooppi-inventoinneissa sekä Jämsän liito-orava- ja luontoselvityksessä. Valion Äänekosken tehtailla opastettiin vieraslajien torjunnoissa sekä tehtiin laidunnussuunnitelma perinnebiotooppien kunnostamiseksi.
• Maisema-asiantuntija piti koulutuksen Jyväskylän yliopiston opiskelijoille perinnebiotoopeista, koulutukseen osallistui 22.

Suomi kutsuu kylään

• Lähiruokapäivän tiedotusta
• Keski-Suomen tuoremehuasemalistaus
• Puutarha- asiantuntija osallistui yhdessä ProAgrian asiantuntijoiden kanssa Biotalouskampuspäivään Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Esillä oli eri neuvonta-alat, varautuminen, hanketoiminta sekä luonnon monimuotoisuus. 
• Keväällä pidettiin viisi virtuaalista aamukahvitilaisuutta, joiden aiheina olivat vieraslajit, ravitsemussuositukset ja ruokahävikki, varautuminen ja muonitus, luonnontuotteet ja kotipuutarha. 
• Yhdistyksiä kannustettiin järjestämään tapahtumia Impin päivänä 11.6. teemalla ”Perinnetaidot kunniaan”. Eloa ja iloa -hankkeessa järjestettiin teemaan sopivia perinnetalkoita. Jäsenille tiedotettiin MKN valtakunnallisesta ”Yhdessä tekeminen ilolla” valokuvakilpailusta.

Hankkeet

Piirikeskuksemme on ollut vastuullisena toteuttajana seuraavissa hankkeissa:

KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle -hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät. Vuonna 2025 Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset järjesti kaksi webinaaria, kaksi pienryhmätilaisuutta, yhden verkostotilaisuuden maiseman tuotteistamisen mahdollisuuksista ja kaksi opintomatkaa, lisäksi hankkeeseen kuuluva tarvekartoitus tehtiin yhdelle yrittäjälle. Hankkeen tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana 88 osallistujaa. 

Luonnon monimuotoisuudella satoa -hankkeen tavoitteena oli lisätä lasten ja lapsiperheiden tietoisuutta luonnonmonimuotoisuudesta ja lisätä villiyrttien ja luonnonmarjojen tuntemusta ja käyttöä. Hankkeessa järjestettiin marja- ja villiyrttiretkiä, ruokakursseja sekä työpajoja hyönteishotellien rakentamisesta ja niittyjen perustamisesta, yhteensä 14 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 285 osallistujaa. Erityisesti villiyrttitilaisuudet olivat suosittuja ja joihinkin tilaisuuksiin olisi ollut enemmän tulijoita kuin niihin pystyttiin ottamaan. 

Yritysryhmähankkeen valmistelurahalla valmisteltiin luonnontuotealan tuotekehitykseen liittyvää yritysryhmähanketta. Vuonna 2025 järjestettiin yksi hankkeen suunnittelutilaisuus, johon osallistui 6 yrittäjää. Lisäksi yrittäjiä kontaktoitiin sähköpostilla ja puhelimitse. 

Saunatuotteita luonnosta yritysryhmähankkeen tavoitteena on suunnitella yhteinen saunatuotepaketti, joka sisältää sekä saunatuotteita että saunapalveluita. Hankkeessa on mukana neljä yritystä. Vuonna 2025 pidettiin yrittäjien kanssa hankkeen aloituspalaveri. 

Kotitarveviljelyn kehittäminen Viitasaaren, Äänekosken ja Saarijärven alueilla -hankkeen tavoitteena on kotitarveviljelyn edistäminen ja kasvisten käytön lisääminen. Vuonna 2025 järjestettiin lapsiperheiden viljelytyöpajoja ja kasvisruokatyöpajoja, omenapuiden leikkaus -työpaja, lavaviljelyä päiväkodilla, kesäretki, etäluentoja, niittyinfo ja kasvisruokatyöpajoja. Äänekosken yhteisöpuutarhalla oli talkoita viisi kertaa. Tapahtumiin osallistui 193 aikuista ja noin 57 lasta, lisäksi infotapahtumissa oli noin 200 osallistujaa.

Saaristoluonto ja maisema Järvi-Suomessa-hankkeen tavoitteita ovat monimuotoinen saaristoluonto, hoidettu maisema ja kulttuuriympäristö saaristoalueilla, saaristoalueiden ominaispiirteisiin perustuvan yritystoiminnan edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen sisävesien saaristoalueista. Vuonna 2025 hankkeessa tehtiin Keski-Suomessa yksi kartoitus ja hanketta ja saaristoalueita esiteltiin Rutalahden markkinoilla.

Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) -hankkeen toiminta käynnistyi alueella syksyllä, kun hankevetäjä aloitti työssään 20.10.2025. Hankeväki tapasi Saarijärvellä 25.11. Paikalla oli 8 henkilöä kolmesta eri maakunnasta. Yrityskohtaisia kartoituskeskusteluita puhelimessa käytiin 13 kpl, tapaamisina 5 kpl. Kartoituskyselyyn vastauksia alueelta tuli näiden lisäksi 7 kpl. 

Eloa ja iloa kylille -hankkeen toiminta on sisältänyt kohtaamisia, kylätoiminnan aktivointia ja maaseudun yrittäjyyden esille tuomista. Hankkeen tapahtumina on ollut vieraslajitalkoita 3 kpl, perinnetalkoita (riukuaita, saunavihta) 3 kpl, luontokohteiden kunnostustalkoita 2 kpl ja kylätapahtumia 13 kpl (koululaistyöpajat ja kylien omat tapahtumat). Tapahtumia yhteensä 21 tapahtumaa, joissa osallistujia 628.

Talousluvut 2025

Yhteystiedot
ProAgria Keski-Suomi

Kauppakatu 19 A 1

40100 Jyväskylä