Vuosikertomus 2023

ProAgria Oulu

Kansikuva Kaura Vuosikirja

Meistä lyhyesti

ProAgria Oulu on maatila- ja maaseutuyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveleva asiantuntijaorganisaatio. Noin 80 asiantuntijamme tavoitteena on, että asiakkaamme saavat parhaan avun liiketoimintansa kehittämiseen. Moniosaajatiimimme tuottavat luotettavat ratkaisut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen sekä varmistavat asiakkaidemme yrityskokonaisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen.

Yhdessä ProAgria Oulun kanssa toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaiset vastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista. Kalatalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii Oulun Kalatalouskeskus.

ProAgria Oulun toimialueeseen kuuluu 26 Pohjois-Pohjanmaan ja 21 Lapin kuntaa.

Vuosi 2023 oli ProAgria Oulun 195. toimintavuosi. ProAgria Oulu on toiminut vuodesta 1828, aluksi Oulun läänin Talousseuran nimellä.

Johtajan katsaus

Vesa Nuolioja

Tulevan suunnittelua ja varautumista

Vuosi 2023 oli haasteellinen toimintaympäristön suhteen: sota Euroopassa, ilmastonmuutos, energian hinnan kohoaminen, talouden alavireisyys ja yrittäjien hyvinvointi puhuttivat. Asiakkaamme harkitsivat tarkkaan kustannus/hyöty ajatuksen kautta neuvonnan palveluiden käyttöä ja se heijastui palveluidemme kysyntään. 

Maitotilaneuvonnan palveluissa asiakkaamme haastoivat asiantuntijoitamme, osa pienensi palveluiden määrää ja säästi. Kasvinviljelyn osalta neuvontatyö kasvoi jonkin verran. Alueemme oli edelleen kärjessä maidon-, naudanlihan- ja luomutuotannossa. Myös perunaviljelyalat pysyivät korkeana ja puhdaskauraan satsattiin tiloilla.

ProAgria Lapin toiminta lakkasi edellisen kesän jälkeen ja otimme Oulusta käsin vastuun neuvonnan palveluiden tarjoamisesta Lapin asiakkaille kokonaisuudessaan. Palkkasimme uusia asiantuntijoita ja vastasimme näin haasteeseen. Palaute oli hyvää. Olemme mukana myös ProAgria Tapahtumat Oy:ssä, joka järjestää KoneAgrian ja Farmari-näyttelyt. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyen jatkoimme Ilmastoviisas viljelijä -hankkeen toteutusta. Omassa hallinnoinnissa meillä oli yli 20 hanketta.

Sidosryhmätyön näkökulmasta toteutimme pohjoissuomalaisittain merkittävän nurmitoimikunnan järjestämän seminaarin Kalajoella. Pääteema oli maatalouden hiilensidontaan ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät kysymykset. Meijerikentän kanssa tavoitteemme on ollut rakentaa entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää suomalaista maidontuotantoa alueellamme. Keskeisiä asioita ovat olleet ruokinnan tuloksekas optimointi kustannusten kohotessa, eläinten hyvinvointi sekä maitotilojen johtaminen ja maidonhinnoittelun muutosten vaikutukset tilojen talouteen. ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan niin hallintojen kuin käytännön tekemistenkin tasolla.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monialaista niin perusneuvontamme kuin kalataloudenkin suuntaan. Toiminta toteutti avaintulosalueittain asetettuja tavoitteita ja hanketoiminta oli määräävässä roolissa kehittämisessä. Oulun Kalatalouskeskus tehosti toimintaansa edelleen ja myös Lapin alueella verkostojen yhteistyö eteni.

Talouden osalta vuosi oli ylijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli 5.581.372 euroa, josta hanketoiminnan osuus oli 880.922 euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, Maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näiden kautta toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme nousivat ja toiminta oli onnistunutta vaikuttavuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta.

Tilikauden voitto oli 146.026 euroa. Vuoden 2023 talouden toteutumista niin kulujen kuin tuottojenkin osalta seurattiin perusteellisesti vuoden mittaan henkilöittäin ja sektoreittain. Maa- ja metsätalousministeriö vaati tarkkaa analyysiä ja todentamista valtionrahan käytöstä, sen vaikuttavuudesta ja hyödyistä viljelijöille. 

Haluan kiittää kaikkia ProAgria Oulun asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta 2023.

Vesa Nuolioja
johtaja
ProAgria Oulu

Hallituksen näkökulma

Neuvonnan rooli korostuu muutoksessa

Kolmen pandemiavuoden jälkeen pääsimme normaaliin toimintaan niin maatiloilla kuin neuvonnassakin. Pandemian aikana opitut etätyömallit säilyvät osana neuvonnan arkea. Hybridimallilla saavutetaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä.

Vuotta 2023 varjosti edelleen Venäjän aloittamana hyökkäyssota Ukrainaan, joka alkoi edellisen vuoden helmikuussa. Tämä järjetön sota kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi aiheutti valtavan energian hinnannousun, joka on jäänyt korkealle tasolle heijastuen monin eri tavoin maatalouden tuotantopanosten hintoihin. Tuottajahinnat nousivat perässä helpottaen taloudellista tilannetta. Loppuvuodesta tuottajahinnat kuitenkin laskivat, ja tuotantopanosten hintatason jäädessä korkealle kannattavuus niin kotieläin- kuin kasvitiloilla jäi varsin heikoksi. Neuvonnan rooli korostuu. Hyvänä esimerkkinä on Neuvo-rahan käytön voimakas lisääntyminen. Yrittäjien täytyy kyetä viljelemään ja hoitamaan kotieläimiä entistä kustannustehokkaammin.

Kilpailu osaajista kovenee

ProAgria Oulun tulos oli voitollinen. Vaikka ProAgria Oulu ei olekaan suurta voittoa tavoitteleva yhdistys niin pidemmän päälle on tärkeää, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa, jotta voimme kehittää toimintaa ja vastata alueemme maatalouden ja maaseudun yhä vaativampiin tarpeisiin.

Kilpailu osaavista tekijöistä kovenee. Meillä on ollut useita eläköitymisiä viimeisten vuosien aikana ja lähivuosinakin niitä on paljon. Työmaailma on muuttunut nopeasti sisältäen enemmän liikkuvuutta, lyhyempiä työsuhteita ja arvojen mukaista työtä. Tämä kaikki tarkoittaa, että rekrytointeja on paljon, ja olemme toistaiseksi onnistuneet niissä hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko työyhteisölle ja johdolle. ProAgria Oulu koetaan luotettavaksi ja kiinnostavaksi työpaikaksi.

Hyvinvointia koko maaseudulle

ProAgria Lapin alasajon vuoksi toiminta-alueemme on nyt koko Pohjois-Suomi. Olemme tarjonneet kattavasti neuvontapalveluita koko toimialueelle. Avasimme uuden toimistotilan Rovaniemelle. Edellisenä vuonna aloitettu ProAgria Keskusten Liiton ja alueellisten ProAgria keskusten välinen kustannustehokkaampi ja parempi yhteistyö kehittyi.

Vuoden 2023 aikana vastuullisuus ja vastuullinen toiminta tuli keskiöön varsinkin maatiloilla ja maatilayrittämisessä. Pankit, kauppa, jalostavat yritykset ja viranomaistaho luovat omia vastuullisuuskriteereitään. Päämäärä on hyvä, mutta on kohtuutonta, että maatilayrittäjä kantaa lähes kaiken lisääntyvän työn- ja kustannustaakan. Tuottajahinnassa työ näkyy vain marginaalisesti. Neuvontajärjestöllä on paljon annettavaa vastuullisuuskriteereiden laatimisessa ja todentamisessa helpottaakseen viljelijöiden työtä.

ProAgria Oulu toimii vahvasti yhteistyössä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä Kalatalouskeskuksen kanssa. Kyseisten tahojen roolia on syytä korostaa muun muassa vastuullistamisvaateissa. Pidämme organisaatioiden toimintaa erittäin tärkeänä koko maaseudun hyvinvoinnin kannalta.

Maatilojen lukumäärä vähenee, samalla tilat kuitenkin kasvavat ja erikoistuvat. Huippuosaajiemme on kyettävä tarjoamaan laadukkaat asiantuntijapalvelut kehittyvien tilojen tarpeisiin.

Meillä on isoja haasteita edessä: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, maatalouden kannattavuus on turvattava ja sitä myöten huoltovarmuus on kyettävä varmistamaan. Maataloutemme tarvitsee osaavaa neuvontajärjestöä ja ammattitaitoisia asiantuntijoita. Kiitän tässä yhteydessä ProAgria Oulun koko osaavaa henkilöstöä, hallintoa ja johtoa haastavan vuoden onnistuneesta läpiviemisestä. Kiitän myös Oulun läänin Talousseuran maataloussäätiötä tuesta, mitä se on myöntänyt vuosittain neuvonnalle, Maa- ja kotitalousnaisille ja Kalatalouskeskukselle. Tämä tuki on osaltaan turvannut maaseudun asukkaille neuvontaa, koulutusta ja mielekästä tekemistä.

Esa Heikkilä
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Oulu

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Toimintaamme johtavat ja ohjaavat viljelijät, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat.

ProAgria Oulun jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton, eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.

Jäsenyhteisöt

ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden lopussa 6 maata­lous­seu­raa, 5 maamiesseuraliit­toa, 175 maa­miesseuraa, 44 maa- ja kotitalous­seuraa, 1 kotitalousseura, 15 kyläseuraa, 1 maaseutuyhdistys, 7 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 8 pienviljelijäyh­distystä (PvKL), 12 pien­vilje­lijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 107 ka­lastus- ja osakas­kun­taa, 5 kalastusaluetta, 7 kalastusseuraa ja -kerhoa, 1 kalastajainseura ja 1 muita kalatalousyhteisöjä (yritykset).

Muuttuva toimintaympäristö

Rakenteemme on kehittynyt voimakkaasti suurempaan tilakokoon ja niissä suurempiin eläinmääriin. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella maatalous- ja puutarhayritysten määrä oli vuonna 2023 3 656 kpl. Lapin alueella tiloja oli 1 177 kpl. Tilojen keskipeltoala on 66 ha, Lapin alueella 37 ha. EU-kauden alussa vuonna 1995 keskipeltoala oli 22 ha valtakunnallisesti. Kaiken kaikkiaan peltoa oli viljelyksessä 241 200 ha ja Lapin alueella 43 034 ha. Lypsykarjatiloja Pohjois-Pohjanmaalla oli 718 kpl ja Lapin alueella 172 kpl. Naudanlihantuotannossa oli yli 294 tilaa, Lapissa 93 tilaa. Lypsylehmiä oli 40 711 kpl ja Lapissa 8 584 kpl. Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta, Lapissa 55 vuotta. Maataloutemme tuottavuuskehitys ja kilpailukyky on ollut suhteellisen hidasta verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin Euroopassa, mikä on lisännyt edelleen haastetta pärjätä samoilla tukiehdoilla EU:n alueella.

Korona-pandemia pysäytti ihmisten elämää maailmanlaajuisesti keväällä 2020. Pandemia hiipui toimintavuoden aikana ja isoksi haasteeksi muodostuivat kohoavat energian ja lannoitteiden hinnat. Tämä johtui laajamittaisen sodan alkamisesta Venäjän ja Ukrainan välillä 24.2.2022. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät asiat jäivät hetkeksi taka-alalle. Huoltovarmuus ja ruuan riittävyys sekä varautuminen nousivat keskiöön niin Suomessa kuin laajasti maailmalla. Lähestyvät USA:n presidentinvaalit hermostuttavat maailman tilannetta ja hyökkäyssota jatkuu edelleen Ukrainassa.

Biotalous ja vesienhoito nousivat esille kasvualueina ja Sitran mukaan se mahdollistaa teknologian vientiä ja uusia innovaatioita maaseudulle. Hiilen sidonta on nousemassa voimakkaasti esille tiloilla ja tulee läpileikkaavaksi uudistuksen kohteena olevassa EU:n tukijärjestelmässä jatkossa.

Tuotteiden ja tuotannon laatu sekä elintarvikeketjun turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailuetuja; kuluttajat vaativat turvallisuutta, laatua ja ekologisuutta käyttämiltään elintarvikkeilta. Erilaiset ruokaskandaalit maailmalla vahvistavat tätä näkymää. Ensimmäiset laatuun liittyvät koulutukset aloitettiin ProAgria Oulun alueella jo vuonna 1996 perunatilojen ja kotieläintuotannon parissa.

Kehittämisemme painopiste on perinteisessä maataloustuotannossa, mutta samalla maaseudun muun yritystoiminnan osuus jatkaa kasvuaan. Erikoistuneen tuotannon, kuten siemenperunatuotannon merkitys on muuta maata voimakkaampi alueellamme, lähes 80 % maan tuotannosta.

Palvelumme

Hanketoiminta

Kehitämme pohjoispohjalaista maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä myös hankkeiden kautta ja yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus osallistuvat useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Osaa hankkeista hallinnoidaan itse ja osassa toimitaan osatoteuttajana eri asiantuntijarooleissa. Tutustu hankkeisiimme täällä.

Vuonna 2023 toteutuksessa oli yhteensä 19 eri hanketta, joiden kokonaisvolyymi oli yhteensä noin 894 760 €. Hankkeet jakautuivat lukumäärällisesti ja rahoituksellisesti ProAgrian valtakunnallisiin kehitys- ja hanketoiminnan strategisiin painopisteisiin kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti. 

Kehitettäviä ja edistettäviä osa-alueita olivat muun muassa:

Kuvio 1. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen Oulun hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2023.

Kuvio 2. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2023.

Hankkeiden keskeisin rahoittaja on edelleen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) (Kuviot 3–4). Muita käytössämme olevia rahoituskanavia olivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sekä erilaiset kansalliset rahoitukset (mm. ministeriöiden hankeavustukset ja Aiko (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -määräraha. 

Kansainvälisiä hankkeita oli käynnissä kaksi; toisen rahoitus tuli uudesta Interreg Aurora -ohjelmasta ja toinen oli Horizon-rahoitteinen. EU-ohjelmakauden vaihtumisen myötä hankkeita päättyi vuonna 2023 peräti 10 kpl ja uuden rahoituskauden hankehakemuksia jätettiin loppuvuonna useita. Pääosa hankkeistamme on alueellisia ja toimintaa kohdennetaan koko Pohjois-Pohjanmaan sekä enenevässä määrin myös Lapin alueelle.

Kuvio 3. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2023.

Kuvio 4. ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2023.

Hankerahoituksen turvin voimme tarjota kehitystoimenpiteitä kohderyhmille kustannustehokkaasti tai maksutta. Olemme arvostettu asiantuntijakumppani hankkeissa ja hankkeemme saavuttavat asetetut tavoitteet hyvin, useissa hankkeissa tavoitteet ylittyvät reilusti. Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamalleja. Vuoden 2023 yhdeksi helmeksi voidaan nostaa ympäristötoimenpiteiden suunnittelua ja viljelijöiden työajan säästämistä varten luotu sähköinen Ympäristökioski-työkalu, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta alan toimijoiden keskuudessa.

Vuonna 2023 hankkeidemme toteutukseen osallistui 46 asiantuntijaa yhteensä noin 163 henkilötyökuukauden eli noin 13,56 henkilötyövuoden työpanoksella. ProAgria Oulun ja Oulun maa- ja kotitalousnaisten henkilöstön hankeosaamista kehitetään 6–8 kertaa vuodessa järjestettävissä hanketoimijoiden sparraustilaisuuksissa. Hanketyön tueksi vuoden 2023 aikana koottiin jatkuvasti päivittyvä Hanketoiminnan opas, jonka avulla jaetaan osaamista organisaation sisällä. Kansainvälisten hankeverkostojen rakentamista varten julkaistiin uusi versio englanninkielisestä hanketoiminnan esitteestä ja lisäksi markkinointivideo hankekokemuksestamme.

Hankkeissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, webinaareja, koulutuksia, opintomatkoja, maastokatselmuksia, talkoita, luentoja ja pienryhmiä. Mukana oli maatiloja, maaseutu- ja elintarvikeyrityksiä sekä muita sidosryhmiä, jotka saivat uutta tietoa, konkreettista ohjausta tai kehittivät hankkeen puitteissa omaa toimintaansa.

Hankkeista sekä niiden toiminnasta ja tuloksista viestittiin monikanavaisesti. Somepostausten ja -videoiden lisäksi tehtiin myös laadukkaita podcasteja. Lehtijuttuja ja artikkeleita julkaistiin mm. Kalevassa, Pohjois-Pohjanmaan alueen paikallislehdissä, ammattilehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä. Radiohaastatteluja oli ainakin Pookin ja Sveriges Radio Finskan aalloilla. Uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana runsaasti ja ne saavuttivat hyvin kohderyhmänsä. Uutena aloitettiin julkaisemaan kansainvälistä, englanninkielistä uutiskirjettä, jossa kerromme ulkomaisille sidosryhmille hankkeistamme ja teemme organisaatiotamme heille tutuksi.

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset


Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksessa toimi vuonna 2023 14 asiantuntijaa, jäsenmäärä toimintavuonna oli 3325 henkilöä ja yhdistysten määrä 280 kappaletta. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat osa valtakunnallista neuvontajärjestöä.

Asiantuntijaosaamisemme pohjautuu ruoka- ja elintarvikeosaamiseen, luonto-, ympäristö- ja maisemaosaamiseen sekä yritystoiminnan osaamiseen. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus järjesti koulutuksia, luentoja, tapahtumia ja kampanjoita sekä toteutti erilaisia maakunnallisia kehittämishankkeita yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestö sai harkinnanvaraista valtionapua neuvonnalliseen työhönsä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka strategia 2030 ja yleiset perusteet myönnettäville avustuksille on huomioitu toiminnassamme.

Toimintaamme viitoittaa Maa- ja kotitalousnaisten vuoteen 2025 ulottuva strategia. Maa- ja kotitalousnaisten tahtotilana on

  • Suomen tunnettuuden vahvistuminen laadukkaasta sekä herkullisesta ruoasta ja suomalaisen ruoan tekijöiden arvostuksen lisääntyminen koko ruokajärjestelmässä
  • ilmastonmuutoksen hidastuminen ja kestävän kehityksen edistäminen
  • luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estyminen ja kehityksen kääntyminen luonnon monimuotoisuutta korjaavaan suuntaan
  • maaseudun ja maakuntien elinvoimaisuuden vahvistuminen ja sen näkyminen ainutlaatuisina elinympäristöinä, erilaisina yrityksinä, osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja osaamisena.

Strategiakaudellemme 2021–2025 on nimetty seuraavat neljä teemaa:

  • suomalaisen ruoan sankaritarinat
  • ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
  • monimuotoinen luonto
  • Suomi kutsuu kylään

Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti Maa- ja kotitalousnaiset tekevät töitä sen eteen, että ihmisten kyvyt ja osaaminen vahvistuvat. Digitaalisuuden merkitys toiminnassa on korostunut viime vuosina ja sen myönteiset mahdollisuudet on hyödynnetty entistä paremmin. Kokemuksemme mukaan kulttuurinen moninaisuus ja kansainvälisyys rikastavat ja muokkaavat yhteiskuntaamme.

Hanketyössä tehtiin aktiivista neuvonta- ja vaikuttamistyötä laajalla rintamalla ja perehdyttiin uuteen EU-ohjelmakauteen 2021–2027. Läpi toimintavuoden on etsitty aktiivisesti alueellisia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia sekä kartoitettu rahoituslähteitä maa- ja kotitalousnaisten neuvonnan tavoitteiden mukaisesti. Useita vanhoja hankkeita päättyi, uusia valmisteltiin ja jätettiin rahoituskäsittelyyn. Myös myönteisiä rahoituspäätöksiä uusille hankkeille saatiin loppuvuodesta.

Oulun Kalatalouskeskus

Oulun Kalatalouskeskus


Toimintakausi 2023 oli erittäin vilkas ja aktiivinen. MMM asettamat tulostavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Vuosia jatkuneen aktiivisen ja tunnollisen työnteon seurauksena ostopalveluiden määrä ylitti odotukset. ProAgria Oulun maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden sekä Kalatalouskeskuksen hallinnon toimihenkilöiden lisätyövoiman avulla maastokaudesta selvittiin kunnialla. Varsinaisia maastokohteita ja tapahtumia kertyi toimintavuonna yhteensä hieman yli 30.

Kalatalousalueet

Kalatalousalueille tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla, autettiin kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa sekä neuvottiin etäkokousten järjestämisessä. Kalatalousalueita neuvottiin rahoituskanavien kartoittamisessa, avustusten hakemisessa sekä informoitiin ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista vesienhoitoon- ja kalatalouteen liittyvissä asioista.

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat otettiin käyttöön harkitusti mutta määrätietoisesti.
Neuvontajärjestön edustaja on ottanut osaa kokouksiin kokoontumisrajoitusten määräysten mukaan.

Osakaskunnat

Oulun Kalatalouskeskus järjesti monipuolista neuvontaa vesialueen omistajille ja muille sidosryhmille ympäristön- ja vesienhoidossa läsnäolotapahtumissa, sähköpostien ja Teams- sovellusten avulla. Vesienhoito herätti kiinnostusta ja sen parissa oli aktiivista toimintaa koko toimintavuoden ajan. Rahoitus- ja hankehakuneuvonnalle oli myös paljon kysyntää.

Osa neuvotuista kohteista eteni ELY-keskuksen avustushakuun. Osalle kohteista ei ollut varsinaista rahoituskanaviin ohjaamista, vaan tarve oli vesienhoidon toimenpiteiden neuvonnalle. Tiivis ja saumaton yhteistyö Ely-keskuksien kanssa jatkui.

ProAgria Oulun hallinnoiman ja toteuttaman Verkostoneuvonta (VENE) -hankkeen tiimoilta välitettiin tehokkaasti muitakin osakaskuntatoimintaan liittyviä asioita mm. erilaisissa työnäytöksissä ja tapahtumissa.
Kalatalouskeskus hallinnoi Koillismaalla kolmea eri yhteislupa-aluetta (Kitkajärven yhteislupa-alue, Järvi-Kuusamon yhteislupa-alue, sekä Hautajärven yhteislupa-alue) lisäksi kalatalouskeskus neuvoi ja auttoi muita yhteislupa-alueita mm. kalastuksenvalvonnassa ja kalanpoikasten istutusten toteuttamisessa.

Kalatalouskeskus osallistui Biomassat kiertoon Koillismaalla- hankkeeseen, jota hallinnoi Kuusamon kehitysyhtiö, Naturpolis. Lukuisten ja monivivahteisten vaiheiden jälkeen hanke käynnistyi alkukesällä ja varsinaisiin maastotöihin vesiruton niittoon ja poiskeräämiseen osallistuttiin neljänä päivänä.

Valtakunnallinen Ahvenposti alueellisesti täydennettynä välitettiin 9 kertaa niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2023 lopussa 125. Ryhmä- ja jäsenkirjeitä lähetettiin kahdeksan kertaa vuoden aikana kaikille jäsenyhteisöille (125 kpl).

Kaupallinen kalastus

Kaupallisille kalastajille tarjottiin pääasiassa neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Pyrittiin edistämään yhtenäisten ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueiden muodostamista osakaskunnissa ja kalastusalueilla.

Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu–Koillismaa Kalaleader ja Perämeren rannikon kalaleader-aktivaattoreiden kanssa. Heillä on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä.
Kalatalouskeskus oli mukana Lähikalaa lautaselle -hankkeessa, jossa suunnitellaan vähempiarvoisen kalan menekin edistämistä. 

Tarvittaessa tehtiin henkilökohtaista neuvontaa kaupallisille kalastajille mm. Teams palavereiden avulla.

Kalastusmaksujen lisääminen

Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimista toimenpiteistä kalastuksessa ja sen järjestämisessä on tiedotettu edelleen eri kontakteissa mm. osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä Verkostoneuvonta (VENE) –hankkeen tapahtumien yhteydessä.

Kalastuslupa-asioihin koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja lehdistön välityksellä. Ihmisiä ja kalastajia valistettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin tapahtumien yhteydessä ja sähköposteilla.

Neuvontajärjestö auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä ja osallistui myös itse omalla venekalustolla järvillä tapahtuviin kalastuksen valvontoihin ja jalkautui jokialueille vesialueiden omistajien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.

Kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen

Vuoden 2023 osallistuttiin mm. seuraaviin tapahtumiin: Nuorison kalastustapahtumat (3), maatalousnäyttely, kyläiltoja (4), kalankäytön menekin edistämistapahtumia (2). Tapahtumissa pääteemoina olivat kotimaisen kalan menekin edistäminen, nuorison innostaminen kalastusharrastuksen pariin, vesienhoitoon aktivointi ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.

Toiminnanjohtaja oli nimettynä mukana eri yhteistyöryhmissä mm. Arvovesi, Oulujoen vesistövisio, MATKI- Kiiminkijoen vesistövisio, Vesienhoitoryhmä.
Kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittämisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta.

Jäsenyhteisöjen edunvalvonta

Toimintakauden aikana jäsenyhteisöjen ja varsinkin vesialueiden omistajien etuja valvottiin tiukasti. Hankkeiden suunnittelussa korostettiin eri yhteistyökumppaneille vesialueen omistajan huomioimista ja mukaan ottamista jo hankkeen alkuvaiheessa. Kokemusten perusteella moni hyvä hanke on kokenut aivan turhia vastoinkäymisiä sen vuoksi, ettei vesialueenomistajia ole otettu huomioon jo alkuvaiheessa.

Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito

Toiminnanjohtaja oli mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka välitti tietoa eri virtavesikunnostustapahtumista sekä vaihtoi kokemuksia Teamsin kautta ja sähköposteilla.

Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä vuonna 2023.
Kalatalouskeskus oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kalatalousmaksuihin liittyviä istutuksia. Istutusmäärät ja paikat olivat määräytyneet haitankärsijöiden ja Ely-keskuksen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Istukaslajeina eri alueilla oli siika, harjus, järvitaimen ja kirjolohi. Kalojen istutuksissa ohjeistettiin käyttämään vain paikallisia kalalajeja ja kantoja.
Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja ravustuksesta on edelleen hyvin vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Paikoitellen ravustajilta sai tietoa, että rapukannat ovat pitkän taantumuksen jälkeen elpymässä. Ravustajien suurin huolenaihe edelleen oli mahdolliset ulkopuoliset ravustajat, jotka voisivat tuoda muualta tullessaan jälleen rapuruton elpyneisiin vesistöihin tuhoisin seurauksin. Vesialueen omistajia ohjeistettiin myös kartoittamaan täpläravun levinneisyyttä.
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien käytössä ja varsinaisten suunnitelmien toteuttamisessa avustettiin koko toimialueella.

Oma varainhankinta

Toimintavuosi oli ostopalveluiden osalta ennätyksellisen vilkas. Erilaisia ostopalveluita urakoitiin ja tapahtumia kierrettiin ympäri koko toimialuetta käsitellen muun muassa

vesikasvien niittoa, koeverkkokalastuksia, sähkökoekalastuksia, virtavesien inventointeja ja kunnostuksia.

Kalastuksenvalvontapalveluita saatiin myös toteutettua pienempinä ja kohdennetuimpina kokonaisuuksina. Kalastuksenvalvonnassa tehtiin tiivistä viranomaisyhteistyötä Koillismaalla Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.

Hankerahaa valvontaan, selvityksiin ja kalastusharrastukseen

ProAgria Oulu ry:n Oulun Kalatalouskeskus sai vuonna 2023 kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahoja seuraaviin hankkeisiin:

• Kalastuksenvalvonta Pohjois-Pohjanmaalla 4 000 €
• Monitoimilautalla innovatiivisuutta kalavesien hoitoon 7 000 €
• Kalastusharrastuksen edistäminen 8 000 €

Valtakunnallinen kalastuksenpäivän teematapahtuma järjestettiin Kiiminkijoen Sämppikoskella yhdessä Haukiputaan jakokunnan kanssa. Päivän aikana tapahtumassa vieraili n. 90 oppilasta yhdessä opettajien ja muiden ohjaajien kanssa. Järjestetyillä rastipisteillä oppilaat pääsivät tutustumaan mm. erilaisiin kalastusvälineisiin, pääsivät kalastamaan virveleillä ja näkivät miten sähkökoekalastusta tehdään. Tapahtuman lopuksi paikallinen koskimeloja meloi Sämppikosken alas ja kävi kertomassa melontaharrastuksesta. Tapahtuma oli erittäin onnistunut. Iloisia ilmeitä oli kaikkien oppilaiden muiden tapahtumaan osallistuneiden kasvoilla.

Talouden tunnusluvut

Tuloslaskelma
1 000 €
2023
2022
Tuotot
Valtion määräraha
749
677
Hanketoiminta
991
1089
Palvelumaksut
3751
3090
Muut toiminnan tuotot
90
244
Tuotot yhteensä
5581
5100
Kulut
Henkilöstökulut
-3723
-3465
Poistot
-68
-52
Palvelutoiminnan kulut
-336
-344
Muut kulut
-1366
-1227
Kulut yhteensä
-5493
-5088
Tuotto- / kulujäämä
88
12
Varainhankinta
46
51
Sijoitustoiminta
12
7
Tuloverot
-18
Tilikauden yli- / alijäämä
146
52
Tase
1 000 €
2023
2022
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
150
108
Aineelliset hyödykkeet
57
62
Sijoitukset
53
47
Pysyvät vastaavat yhteensä
260
217
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
935
1093
Rahat ja pankkisaamiset
1695
1556
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
2630
2649
Vastaavaa yhteensä
2890
2866
Vastattavaa
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
1891
1840
Tilikauden ylijäämä
146
52
Oma pääoma yhteensä
2037
1892
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot
30
151
Ostovelat
218
222
Muut lyhytaikaiset velat
91
134
Siirtovelat
514
467
Vieras pääoma yhteensä
853
974
Vastattavaa yhteensä
2890
2866

Yhteystiedot

Toimialatuntemusta, osaamista ja kumppanuutta

Käytettävissäsi on maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden vahva tuntemuksemme ja osaamisemme.

ProAgria Oulun asiantuntijat ja toimipisteet