Jäsenistö, hallinto ja organisaatio

ProAgria Itä-Suomen jäsenistö koostuu yhdistysjäsenistä sekä yritys- ja yrittäjäjäsenistä.  Vuonna 2021 yrittäjäjäseniä oli 1899 henkilöä ja  kunniajäseniä 3kpl.
Jäsenyhdistyksiä oli  maakunnissa 122 kpl, joissa yhdistysjäseniä oli 2901 henkilöä.

Edustajisto 2020-2023

ProAgria Itä-Suomen edustajisto valitaan vaaleilla, sähköisellä äänestyksellä ja postiäänestyksellä. Edustajistossa on 20 jäsentä ja varajäsentä. 
Edustajiston puheenjohtaja on Teuvo Mutanen Polvijärveltä ja varapuheenjohtaja Satu Jääskeläinen Suonenjoelta.

Hallitus

ProAgria Itä-Suomen hallituksessa on 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Eskelinen Vieremältä ja varapuheenjohtajana Anssi Sirviö Sotkamosta.

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta

ProAgria Itä-Suomessa toimii rekisteröimätön Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskus suunnittelee, ohjaa ja tuottaa kotitalous-, maiseman-, luonnon- ja ympäristönhoidon ja yritysten asiantuntijapalveluita ja niihin liittyvää edistämistoimintaa.
Piirikeskuksen puheenjohtajana on Tarja Tervo, Sotkamosta ja varapuheenjohtajana Anne Mujunen, Joensuusta.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2021 yhteensä n. 12159 tuntia 7,3% työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Koulutukset järjestettiin pääosin sähköisinä etäkoulutuksina koulutusmäärän kasvu liittyy Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi hankkeen aktiiviseen toimintaan vuoden aikana(kasvu 1,1 %). Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 884 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1306 tuntia. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi oli pääasiallinen kouluttautumisen muoto Korona tilanteen takia. Vertaisoppimista käytetään aktiivisesti osaamisen kasvattamisessa ja se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat luovat konkretiaksi koko organisaation asiakastarvepohjaiseen osaamisen tavoitetasoihin, jotta osaamisemme vastaa asiakastarvetta myös tulevaisuudessa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin epassi sovellus, jonka lisäksi on erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 2,7 %. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta.

Talouden tunnusluvut

Asiantuntijan työn vaikuttavuus Itä-Suomessa

Panostamme tiimimäiseen asiakastyöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa asiakasryhmä on vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja on yhteensä 142 kpl. Vuodesta 2017 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2021 81:sta 94:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna noin 426 l/lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. Tässä näkyy ProAgrian moniammatillisen tiimin vaikuttavuus hyvin asiakkaalle muodostuvana hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on saatu tälle joukolle asiakasyrityksistämme muodostumaan hyötyä n. 11 150 € lisätuottoina (vertailuryhmänä kaikki Suomen yli 40-lehmän tuotosseurantakarjat) ja vastaavasti 7 200 € säästöinä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 94 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 18 400 €, joka tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 4 €/h lisää palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 4 000 €/tila.

Vuoden 2021 aikana maatila asiakkaillamme saatiin 86 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu yli 6,2 M € avustusta ja investointikohteista 24:en on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 5,9 M €.

Vuoden 2021 aikana olimme mukana suunnittelijana 21 toteutuneessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu n 660 000 € aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n. 3,4 M €.

Sukupolvenvaihdoksista 0 kpl toteutui Kainuussa, 9 kpl Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 12 kpl. Lisäksi olemme olleet mukana lähes 50 valmiiksi saadussa muussa omistusjärjestelyssä. Lisäksi olemme tehneet useita kymmeniä lisämaakauppa investointeja, yhtymien purkamisia ja perinnönjakoja maatiloille.

Vuoden proagrialaiset

Henkilöstömme valitsee keskuudestaan vuosittain "Vuoden proagrialaisen”. Tänä vuonna kaikkien hyvien joukosta nousi seuraavat henkilöt:

Edelläkävijä proagrialaiset (samalla äänimäärällä) Joakim Pitkälä ja Sanna Vidgren : Omalla osaamisellaan ja kiinnostuksellaan nämä työkaverit toimivat edelläkävijöinä asiakkaiden ja kollegojen joukossa. He auttavat muita kehittymisessä jakamalla osaamistaan ja ajatteluaan sekä kannustamalla muita. Molemmat ovat itse edelläkävijöitä ja kannustavat sekä auttavat muita samaan!

Vastuullinen proagrialainen Hertta Mikkonen; Tämän työkaverin arjessa vastuullisen toiminnan arvot ovat vahvasti näkyvissä. Kestävät arvot ohjaavat toimintaa ja arkea – elä niin kuin puhut kuvastaa hyvin tätä kolleegaamme.

Hyvinvoiva proagrialainen Paula Antikainen; Oma, työkavereiden ja asiakkaiden hyvinvointi ja sen tukeminen ovat tämän työkaverin arjessa vahvasti läsnä ja näkyvät arjen valinnoissa ja omassa toiminnassa päivittäisellä tasolla. Hänen olemuksessaan ja toiminnassaan näkyy eri elämänosa-alueiden tasapaino.

Kuvassa vasemmalta: Sanna Vidgren, Hertta Mikkonen, Paula Antikainen ja Joakim Pitkälä

Tuotannosta on tunnistettava pullonkaulat prosessit ja osattava tehdä tarvittavat toimenpiteet prosessien sujuvoittamiseksi tai tuotannon korjaamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy tulosta, joka vaikuttaa talouteen.

Talousosaaminen ja sen johtaminen ovat yksi kulmakivi. Omana osatekijänään on kokonaisuuden hallinta; se sisältää strategian, työhyvinvoinnin, motivaation, jaksamisen ja arjen prosessien sujuvan hallinnan. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa kokonaisuudessa tavoitteet on määritelty selkeästi, työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa.

Selkeät tavoitteet ohjaavat yrityksen toimintaa, mahdollistavat onnistumisen ja myös työhyvinvoinnin toteutumisen. Esimerkiksi vuosikellon avulla pystytään suunnittelemaan yrityksen vuoden kiertoa ja se auttaa ennakoimaan sekä varaamaan aikaa toistuviin töihin. Vuosikelloon asetetut tavoitteet ja suunnitelma voidaan konkretisoida viikkopalaverissa valkotaulun äärellä. Arjen johtamiseen liittyvät työkalut kuten valkotaulun käyttö, viikkopalaveri ja standardityöohjeet kiinnostivat vuonna 2021. Johtamiseen on paljon työkaluja, mutta myös yrittäjän sparraaminen on isossa roolissa.

Talouspalvelut

Maito-Suomen asiakkailla vuosi 2021 oli ensimmäinen sopimustuotannon vuosi. Maaliskuun lopulla 2020 tullut ilmoitus Maito-Suomen sopimustuotannosta rajoittaa investointeja ja vaikka Maito-Suomella on jo suunnitelma lisäkiintiöiden myöntämisestä, niin tulevia vuosina isoihin investointeihin ei ole nykyisessä kotieläintiloja koskevan kustannuskriisin takia suurta halukkuutta. Tulevaisuudessa, kun investoinnit maitopuolelle ovat mahdollisia ja kustannuskriisistä selvitään, on entistä tärkeämpää yrityksen monipuoliset hyvät tulokset niin kasvi-, talous-, maito- kuin hiiliviljelyasioissa.

Kainuun Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 0 kpl (5 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 0 kpl (1 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset, alkutuotannon koronatuki 28 kpl (26 kpl), salaojitushakemuksia 2 kpl (5 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 3 hakijalle (3 kpl). Kokonaisuudessaan Kainuun Ely-Keskus myönsi tukea 0,650 Milj. €

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 18 kpl (25 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 4 kpl (5 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 147 kpl (127 kpl), salaojitushakemuksia 35 kpl (39 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 14 hakijalle (9 kpl). Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon Ely-Keskus myönsi tukea 7,327 milj. €

Pohjois-Karjalan Ely-keskus teki vuonna 2021 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2020): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 5 kpl (6 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 2 kpl (4 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 41 kpl (33 kpl), salaojitushakemuksia 18 kpl (11 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 17 hakijalle (8 kpl). Kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan Ely-Keskus myönsi tukea 2,67 milj. 

Verkostot maatilainvestointien voimavaraksi -hanke

Hankkeen päätavoitteena on ylläpitää maaseudun elinvoimaa edistämällä maitotilayritysten kehittymistä sekä investointien toteutumista niissä. Tavoitteena on selvittää yhdessä maitotilayritysten kanssa toiminnan kehittämisen suunta ja laajuus sekä luoda verkostomalli, joiden kautta maitotilayritys pääsee ottamaan omien tavoitteiden ja resurssien mukaiset kehitysaskeleet. Kehitysaskeleiden on tarkoitus johtaa investointiin (korvaus- ja uudet investoinnit). Kehittävien ja investoivien maitotilayritysten lukumäärä ja tuotantovolyymi kasvavat, ja maaseudun elinvoima ei heikkene. Investoivan maitotilayrityksen ympärille rakentuvat yhteistyöverkostot antavat panoksensa asiantuntemuksen ja erilaisten yhteistyötapojen muodossa, nivoutuen tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja antaen maitotilayritykselle parhaan mahdollisimman tuen yrityksen kehittämisessä.

Hankkeessa kehitettyä Kehitysura-palvelumallia pilotoitiin kehittyvällä tilalla Pohjois-Karjalassa. Pilotissa tilalle tehtiin vaihtoehtoisia etenemismalleja laskelmineen tilan kehittämisessä ja pilotoinnissa asiakkaan tueksi koottiin asiantuntijatiimi. Tilakohtaisissa toimenpiteissä hyödynnettiin hankesuunnitelman mukaisesti Neuvo2020- palveluita. Kehitysurapalvelusta järjestettiin maaliskuussa Maitosuomelle ja muille ProAgria keskuksille tiedotus- ja lanseeraustilaisuus yhteistyössä Potentiaalisten maitotilojen kehitysura-hankkeen kanssa.

Yhteistyössä Asiakaslähtöinen Omistajanvaihdos-hankkeen ja Liperin maaseutupalveluiden kanssa käynnistettiin mentorointi-toiminta, jolla kehityshaluisia yrittäjiä pyritään motivoimaan ja tuomaan esille tulevaisuuden investointimahdollisuuksia. Mentoroijana toimii maidontuottaja Jari Puhakka. Ensimmäiset mentorointikeskustelut käytiin keväällä. Yrittäjien kokemukset mentorointikeskusteluista ovat olleet positiivisia. Mentoroinnin jatkotoimina käytetään valmisteltuja pienryhmävalmennusohjelmia, joita voidaan tarvittaessa räätälöidä tilojen ja yrittäjien mukaan. Ensimmäinen pienryhmä käynnistettiin Juuassa. Pienryhmän kohderyhmäksi valittiin saatujen havaintojen ja toiveiden pohjalta nuoret yrittäjät. Mentorointitoimintaa on jatkettu Joensuun seudulla.

Hankkeessa valmisteltiin pienryhmävalmennusohjelmia kehittäville maitotiloille. Valmennuksissa lähtökohtana on tilan kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Ensimmäiset kaksi valmennusryhmää aloitettiin huhtikuussa, mutta heikon osallistumismäärän vuoksi valmennusten jatkaminen siirrettiin syksyyn. Syksyllä käynnistettiin Kasvua kilpailukyvystä pienryhmävalmennus Joensuun seudulla. Valmennus koostui tilakokonaisuuden johtamiseen liittyvistä teemoista. Valmennuksen kohderyhmänä oli yrittäjät, jotka ovat investoineet ja kehittäneet tilan toimintaa voimakkaasti viime vuosina. Valmennusten ytimenä on maatilayrityksen kokonaisvaltainen johtaminen sekä strateginen ajattelu, minkä tueksi käsiteltävinä oli talouden johtamiseen, kasvinviljelyn kehittämiseen ja maidontuotannon kehittämiseen liittyvät aiheet.

Kainuun alueella käynnistettiin pienryhmä, jossa parannetaan tilojen investointivalmiuksia. Pienryhmässä keskitytään aluksi etenkin hiiliviljelyn kehittämiseen. Hiiliviljelytoimenpiteiden oletetaan tulevan investointien edellytyksiksi, jolloin investoivilta tiloilta vaaditaan hiiliviljelyn osaamista.

Kehittämishanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Osk. Maitosuomi (Osk. ItäMaito 31.8.2019 asti), Atria Tuottajat Oy sekä Pohjois-Karjalan maataloussäätiö sr. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala (vuodesta 2020 alkaen ProAgria Itä-Suomi), joka vastaa toteutuksesta yhdessä ProAgria Kainuun (vuodesta 2020 ProAgria Itä-Suomi) ja Pikes Oy:n kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2019-31.12.2022
Hankevastaavat:  Pohjois-Karjalassa Tapani Keski-Soini, Kainuussa Lassi Alasalmi

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos -hanke

Hankkeen päätavoitteena on lisätä toteutuneiden omistajanvaihdosten määrää Pohjois-Karjalassa, sekä lisätä tietoa erilaisten omistajanvaihdosten vaihtoehdoista perinteisen sukupolvenvaihdoksen rinnalla. Lisäksi tavoitteena on kotimaisen ruoantuotannon esille tuominen sekä maatalousalan positiivisen mielikuvan lisääminen. Hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa ja kohderyhmään kuuluvat sukupolvenvaihdosta suunnittelevat yrittäjät ja nuoret jatkajat sekä maatilan ostosta, myynnistä ja vuokrauksesta kiinnostuneet.

Vuonna 2021 omistajanvaihdoksia toteutui Pohjois-Karjalassa 38 kpl:tta, joista nuoren viljelijän aloitustuen sai 17 maatilaa. Vuonna 2020 omistajanvaihdoksia toteutui 25 kpl:tta, joista 8 sai nuoren viljelijän aloitustuen.

Hankkeessa järjestettiin vuoden 2021 aikana 5 webinaaria, joiden aiheita olivat: Maatilan yhtiöittäminen, Maatalousyhtymä, Maatilan suojaamistoimenpiteet, Henkinen valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen sekä Maatilan osto vapailta markkinoilta. Webinaarit keräsivät osallistujia 183 kpl ja nauhoitteita hankkeen nettisivuilla katseltiin 339 kertaa. Lisäksi on käyty keskusteluja kymmenien yrittäjien kanssa liittyen tilan tulevaisuuteen ja sukupolvenvaihdokseen.

Yli 50-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten maatalousyrittäjien haastatteluita maatilan tulevaisuuden näkymistä on toteutettu lähes 300 kpl:tta ja haastattelut jatkuvat edelleen. Tuloksista käy ilmi, että jatkajia maatilalle perhepiirissä on yhä vähemmän, jonka vuoksi mietinnässä on tilan myyminen vieraalle. Sukupolvenvaihdoksesta keskustellaan perhepiirissä melko vähän, ja sukupolvenvaihdokset tehdään pääosin luopujien jo ollessa eläkkeellä. Vieraiden välisten kauppojen suurin haaste on rahoituksen saaminen. Haastattelutuloksista on viestitty viranomaistahoja, kansanedustajia sekä ministereitä.

Syksyllä saatettiin loppuun maaseudun markkinointivideot, jotka kuvattiin 7:llä erilaisella maatilalla Pohjois-Karjalassa. Videoita käytettiin valtakunnalliseen markkinointikampanjaan sosiaalisessa mediassa sekä Googlessa, jonka tarkoituksena oli tuoda esille positiivisin esimerkein maatalouden erilaisia mahdollisuuksia. Videoiden kattavuus oli lähes 400 000 henkilöä.

Asiakaslähtöinen omistajanvaihdos- hanke käynnisti yhteistyön Pohjois-Savossa toimivan Maaseutuammattiin ry:n kanssa, jonka ydintoimintaa on peruskoululaisten tutustuttaminen maa- ja metsätalouteen opintoretkien avulla. Hanke järjesti syksyn 2021 aikana 5 eri pohjoiskarjalaiselle koululle opintoretken ja osallistuneita oppilaita ja opettajia oli yhteensä lähes 150. Retket kohdistuivat pääasiassa erilaisille maatiloille, joita oli yhteensä 10 kpl:tta. Retkien järjestäminen jatkuu vuonna 2022 ja usea koulu on jo varannut oman retkiajankohdan. Hanke ryhtyy vuoden 2022 etsimään yhteistyöyrityksiä, joiden avulla Maaseutuammattiin ry:n toiminta saadaan laajentumaan Pohjois-Karjalaan hankkeen päätyttyä.

Hankkeen kesto: 1.1.2020-31.12.2022
Hankevastaava: Annika Lehtonen

Hankkeen rahoittajat: Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan kunnat, Hanketta hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ja hankkeen kumppaneina ovat Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy, Riveria, MTK Pohjois-Karjala

Maidontuotannon palvelut

Maitotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Kehittämiskohteet on helppo havaita, kun käytettävissä on samalla tavoin mitattua vertailutietoa omalta tilalta ja muilta samantyyppisiltä tiloilta. ProAgrian palvelujen kautta tämä on mahdollista.

ProAgria Itä-Suomen alueella 846 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2021. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 44 116 lehmää, mikä on 83,9 % alueen kaikista lehmistä. Tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi 52,3 lehmään. Holstein-rodun osuus lehmistä jatkoi suurenemistaan. Vuonna 2021 tuotosseurantalehmistä oli holsteineja 61,3 % ja ayrshirejä 37,1 %.

ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 178 kg vuonna 2021. Maidossa oli keskimäärin 4,36 % rasvaa ja 3,58 % valkuaista. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) oli 10 831 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 073 kg ja 10 704 kg EKM. Itä-Suomen tuotosseurantatilojen lehmistä yli 20 % ylitti 400 kg:n valkuaistuotoksen vuodessa. Keskimääräinen elinikäistuotos oli 24 577 kiloa.

ProAgria Itä-Suomen alueella lähes kolmasosa tuotosseurantatiloista lypsi lypsyrobotilla. Lehmistä ja maidosta noin puolet lypsetään automaattilypsyllä.

Palvelut maitotiloille

Vuoden 2021 aikana asiantuntijat ja maidontuottajat ottivat ProAgria Verkkopalveluiden Tuottoennuste-raportin laajasti käyttöön. Tuottoennuste laskee maito- ja eläinmääräennusteen vuodeksi eteenpäin, mikä on ollut apuna päätöksen teossa etenkin sopimustuotantotiloilla. Asiantuntijat tekivät 487 maitotilalle 1164 Tuottoennustetta.

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on vakiintunut tärkeäksi osaksi maitotilan palvelujen vuosikelloa. Korona-tilanteen jatkuessa osa maidontuotannon palveluista toteutettiin etäpalveluina. Tilakäyntejäkin pystyttiin toteuttamaan terveysturvallisuus huomioiden.

Haasteellisen kesän 2021 jälkeen syksy oli Ruokinnan ohjaus -palvelussa suunnittelun ja seurannan osalta työntäyteinen. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2021 yhteensä 3 744 kpl 577 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 5 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Viidennes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi useammin kuin kerran kuukaudessa.

Neuvo Tuotantoeläimet-palvelua tehtiin 395 kotieläintilalle. Muutokset Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa ja toimenpiteissä lisäsivät palvelun tarvetta loppuvuodesta. Myös Nautarekisterin uudistukseen liittyviin valtuuttamisiin tilat tarvitsivat tukea, jota pystyttiin tarjoamaan Neuvo-palveluna.

Uutena palveluna vuonna 2021 tarjottiin kokonaisvaltaista Kehitysohjelma-palvelua mm. automaattilypsytiloille. Automaattilypsytilojen palvelu on rakennettu tiloille, jotka ovat juuri aloittaneet automaattilypsyn tai lypsäneet pidempään. Palvelulla varmistetaan, että asiakkaat osaavat hyödyntää lypsyrobotin luomat mahdollisuudet niin tuotannossa kuin yrityksen johtamisessa. Palvelu räätälöidään tilakohtaisesti ja sitä toteuttavat automaattilypsyyn erikoistuneet asiantuntijat yhdessä tilan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Mainio Maitotila -hanke

Mainio Maitotila-hanke aloitti toimintansa vuoden alussa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Hankkeessa on tavoitteena maidontuotantotilojen kannattavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen osallistuville tiloille lasketaan Valion CARBO®-ympäristölaskurilla hiilijalanjälki ja tehdään hiiliviljelysuunnitelma.

Hankkeen toimintaan kuuluvat webinaarit, jotka käsittelevät teemoja hiilineutraalin maitoketjun ja maidontuotannon kannattavuuden ympärillä. Hiilineutraalia maitoketjua käsitelleen aloituswebinaarin lisäksi hankkeessa pidettiin webinaarit hiilinurmiseoksista ja lannan separoinnista ja biokaasuntuotannosta.

Hankkeessa aloitettiin vuonna 2021 neljä nurmipienryhmää, neljä tuotantopienryhmää ja yksi sekä nurmi- että tuotantopienryhmien aiheita käsittelevä pienryhmä. Nurmipienryhmissä keskitytään nurmen tuotannon tehostamiseen, maan rakenteeseen ja ylipäätään hiiliviljelyyn. Tapaamisten teemoina on mm. säilörehun tuotantokustannukset, nurmiseosten valinta, viljelykiertojen suunnittelu, maan viljavuus ja ravinteiden saanti. Tuotantopienryhmien sisällöt painottuvat navetan sisäiseen toimintaan eli esimerkiksi ruokintaratkaisuihin, työjärjestelyihin ja eläinten terveyteen sekä kestävyyteen. Tapaamisissa on keskusteltu mm. nuorkarjan managementista, laidunnuksesta sekä lehmien rakenteen merkityksestä kestävyydelle.

Suurin osa hankkeen toiminnasta järjestettiin etäyhteyksin johtuen Covid 19- pandemiasta, mutta kesällä päästiin kokoontumaan nurmipienryhmissä pellonpientareelle. Laiduntamiseen liittyviä pellonpiennartapahtumia saatiin järjestettyä Pohjois-Savossa yhdessä JALAKA-hankkeen kanssa. Lieksassa järjestettiin myös laiduntamiseen liittyvä tapahtuma. Elokuussa usean hankkeen yhteistyönä järjestettiin Koivikon kartanolla pellonpiennartapahtuma, jonka teemoina olivat esimerkiksi hiilensidonta, monimuotoisuuskaistat, uudet peltoteknologiat ja kierrätysravinteet.

Yhtenä hankkeen toimenpiteenä on kouluttaa ProAgrian asiantuntijoita, jotta he kykenevät jatkossa huomioimaan maidontuotannon ilmastotehokkuuden neuvontatyössään. Koulutusten aiheena oli vuoden aikana esim. hiilineutraali maitoketju, ilmastonmuutoksen vaikutukset maataloudelle ja uudistava viljely.

Hankkeessa tehdään tiedottamista sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä yhteistyökumppaneiden tiedotuksen kautta. Hankkeella on oma Mainio Maitotila- Facebook-ryhmä.

Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2021- 31.8.2023. Mainio Maitotila-hankkeen toteuttajana toimivat ProAgria Itä-Suomi ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina hankkeessa toimivat Osuuskunta Maitosuomi ja Osuuskunta Tuottajain Maito. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoiman Mainio Maito-hankkeen kanssa.

Vuonna 2021 Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1408 maatilalle WebWisu -ohjelmistolla. Viljelysuunnittelun yhteydessä tehdään asiakkaille kattava viljelyn kehittämissuunnitelma. Viljelyn kehittämissuunnitelmassa käydään läpi tilakohtaisesti viljelyn nykytilanne ja yrityksen tavoitteet tulevalle vuodelle ja vuosille.

Ympäristö neuvoa toteutettiin alueellamme 471 asiakkaalle ja kasvinsuojelua 77 asiakkaalle. Vuonna 2021 lanseerattiin uutena palveluna ajoneuvovaakaus. Vaakoilla punnittiin mm. säilörehukuormien painoa, jotta tiloilla voidaan esimerkiksi tarkentaa säilöntäaineen määrää.

Eu-tukihakuja alueellamme tehtiin 1906 kappaletta.

Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 164 kpl.

Asiantuntijoitamme toimivat Eviran valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina, yhteensä noin 360 työpäivää.

Vuosi 2021 oli niukasti keskiarvoa (1991-2020) lämpimämpi. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli ennätyksellisen korkea: Joensuussa ja Kuopiossa sama 1530 astetta. Talvella lunta oli runsaasti ja marjakasvit talvehtivat hyvin. Halloja ei avomaan marjakasvien kukintavaiheessa juurikaan esiintynyt, muutamia kylmiä öitä lukuun ottamatta. Toukokuu oli suurelta osin kylmä ja sateinen. Kesäkuu oli lämpimin 30:een viime vuoteen, jopa maailmanlaajuisestikin kuumin tähän mennessä mitatuista. Tästä syystä mansikan sato kypsyi rytinällä, kun yölläkään lämpötila ei laskenut alle 20 asteen. Tästä johtuen kaikkea satoa ei ennätetty keräämään. Valtakunnallisesti sadon kypsyminen lyhyessä ajassa kaikkialla pääviljelyalueilla aiheutti markkinahäiriöitä. Osittain tähän vaikutti vajaus poimijaresurssissa. Edelleen sadonkorjuuta haittasivat poimijatyövoiman saatavuus ja haasteet, joita liittyi covid 19 tautiin mm. karanteenit.

Vadelman sato oli hyvä, niin avomaalla kuin tunneleissa. Vadelman kysyntä oli myös hyvä, lyhyt mansikkakausi hyödytti vadelman myyntiä. Herukoilla viileä kukinta-aika verotti satoa, joka olikin keskimääräinen.

Marjantuotantoala on ollut viimeiset viisi vuotta melko tasaisessa kasvussa mansikan ja mustaherukoiden osalta. Pohjois-Karjalassa marjantuotantoala on kasvanut vuosien 2015-2021 aikana jopa 31%, joka vastaa 230 hehtaaria. Kehitys on ollut samansuuntainen myös Pohjois-Savossa.

Toimialalla toimi Marjamaat 2-hanke.

Kokonaisviljelypinta-alat ja muutos vuosien 2020 -2021 välillä ProAgria Itä-Suomen alueella sekä koko Suomessa. Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.

Marjamaat 2-hanke

Vuonna 2020 käynnistyi Marjamaat 2-hanke, joka on ylimaakunnallinen kehittämishanke. Toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnat. Hanke on suunnattu alueen marjanviljelijöille, sekä olemassa oleville että mahdollisille tuleville viljelijöille. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2020 - 31.12.2023.

Hankkeen tavoitteena on tuoda hankealueen marjanviljelijöiden käyttöön uusia käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikkaa niin viljelyyn kuin yrityksen johtamiseenkin. Erityisesti tähdätään herukantuotannon kehittämiseen, satotasojen nostoon tärkeimmillä marjalajeilla ja työn sujuvoittamiseen kasvukaudella.

Olennainen osa hanketta ovat tiloilla tehtävät pienimuotoiset kokeilut. Kokeiluja tehdään musta-, viher-, valko- ja punaherukoiden lajikkeista. Vuonna 2021 havainnoitiin ensimmäistä kertaa vuonna 2020 istutettuja herukkalajikealoja yhteensä 16 tilalla (10 PK ja 6 KS). Kokeilut tehdään yhteistyössä KM Peltomarjat osuuskunnan ja Ilomantsin marjaosuuskunnan kanssa.

Hankkeen käytännön toimet ryhmitellään työpaketeiksi. Aiheina ovat mm. johtamisen-, mansikan- ja herukan pienryhmät. Vuonna 2021 näiden työpakettien sisällä järjestettiin 18 eriaiheista tilaisuutta. Covid 19- pandemia vaikutti hankkeen toimintaan edelleen ja tilaisuudet järjestettiin etäyhteyksin lukuun ottamatta kahta syyskuussa järjestettyä pellonpiennartilaisuutta. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti osallistujia, yhteensä 512 osallistumiskertaa. Hanke on ollut vuosien 2020-2021 aikana vaikuttamassa 15 uuden marjayrityksen perustamisessa ja hankkeessa on mukana hankealueilta 70 yritystä. Vuosien 2015 – 2021 aikana marjanviljelyala on kasvanut Pohjois-Karjalan alueella 31 %, joista suurimpana herukat ja mansikka. Tällä ajanjaksolla on ollut käynnissä Marjamaat 1- ja Marjamaat 2 -hankkeet.

Hankkeen toiminnasta tehdään sähköistä tiedottamista uutiskirjein, nettisivujen ja Facebook -sivun kautta, jossa on 420 jäsentä.

Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Suomen valtio ja Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ELY-keskukset sekä eri säätiöt. Hanke toteuttaa omalta osaltaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaa sekä alueiden maaseutuohjelmaa.

Hanketta hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ry, osatoteuttajina ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus (Luke) partnerisopimuksin. Hankevastaavana toimii puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen.

Vuonna 2021 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi 794 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Kokonaan uusia luomutiloja ilmoittautui alueellamme valvontaan 15 kpl. Luomun kokonaisala, osuus alueen peltoalasta ja tilakoko vuonna 2021 ilmenee oheisesta taulukosta.

Luomuvalvonnassa ollut pinta-ala lisääntyi vuonna 2021 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella, mutta väheni hieman Kainuussa. Muutokset olivat kuitenkin viime vuosien malliin varsin maltillisia.

Itä-Suomen alueen luomutuotanto on varsin monimuotoista. Luomueläintiloilla on eniten emolehmiä, mutta myös lypsylehmiä ja lampaita löytyy sekä jonkin verran myös sikoja, kanoja ja mehiläisiä. Peltoalasta iso osa on rehuntuotannossa, minkä lisäksi tuotetaan erilaisia viljoja ja palkoviljoja. Myös puutarhakasveja löytyy alueeltamme luonnonmukaisesti tuotettuna, marjoista etenkin mustaherukkaa ja mansikkaa. Luomusiementuotantoa Itä-Suomessa on kohtalaisesti, mutta alueemme siemenpakkaamot tarvitsisivat vielä lisää sopimustuottajia.

Luomuperuskurssit antavat monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Kursseilta saa vinkkejä luomutuotantoon, tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, maan kasvukunnon parantamiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen. 
Luomuperuskursseja toteutettiin Itä-Suomen alueella vuonna 2021 yhteensä 4 kasvikurssia ja 3 kotieläinkurssia. Näistä osa järjestettiin yhteistyössä maatalousalan oppilaitosten kanssa, jolloin alan opiskelijoille tarjoutui myös mahdollisuus perehtyä luomun perusteisiin. Vallinneen koronatilanteen takia luomukurssit toteutettiin etäkoulutuksena, mikä on osoittautunut myös viljelijöiden näkökulmasta toimivaksi tavaksi. Luomutuotannon kasvinsuojeluun, luomusuunnitelmiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon tai muutoin luomuun liittyviä Neuvo 2020 -palveluita toteutettiin vuonna 2021 suurimmalle osalle luomuasiakkaista.

OKM-tuella toteutettuja kampanjoita ja tapahtumia tai kursseja oli Itä-Suomen alueella yhteensä 119 tilaisuutta. Ruokakursseja tilattiin edelleen hieman varovaisesti, mutta neuvontaa toteutettiin mm. livelähetyksin ja somessa. Erityisesti Instagramiin saimme lisää sisältöä mm. joulukalenterikampanjan avulla. Yrittäjät saivat osana neuvontaamme edelleen ajankohtaista tietoa koronatukiin liittyen. Erityisesti joulun alla toimme yrittäjien elintarvikeosaamista laajasti esille eri maakunnissa pop up -myymälätoiminnalla.

Muulla kuin OKM:n rahoituksella järjestettiin 215 kampanja-, koulutus- tai työpajatilaisuutta liittyen neuvonta-aloihimme. Niiden lisäksi hankkeissamme oli 142 muuta koulutuspäivää sekä yhteensä 28 info- tai esittelytilaisuutta. Hanketoiminta oli näkyvää ja poiki 96 eritasoista julkaisua, esimerkiksi pohjoissavolaisista ruokamatkailuyrityksistä kertova blogikirjoitussarja sekä useita tunnustustakin saaneita videoita. Palvelumyyntiä tehtiin yhteensä 192 asiakkaalle, joista Neuvo-asiakkaita oli 40. Mm. vesistöjen kunnostukseen liittyvä KAIPO-työ näkyi vahvasti Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kainuuseen saatiin kulttuurirahaston tuella Kainuulainen sienisyksy -tapahtumia.

Erityisesti Pohjois-Savossa tehty pitkäjänteinen työ ruokatapahtumien ja ruokamatkailun kehittämiseksi ja siihen liittyvät viestintätoimet saivat vuoden aikana useita palkintoja ja tunnustuksia. Viestintä oli vaikuttavaa; mediaosumia oli useita viikossa. Piirikeskuksen itse antamat maisematunnustukset maakunnittain saivat taas paljon myönteistä huomiota, samoin järjestön hyväksi toimivien Maan Mainioiden Miesten valinnat maakunnittain. Hankkeissa – esimerkiksi Rural Future -hankkeissa ja Kulku-hankkeessa Pohjois-Karjalassa - kokeiltiin rohkeasti erilaisia tapahtumanjärjestämisen muotoja verkossa ja onnistuttiin verkottumaan kansallisesti ja myös kansainvälisesti.

Vuoden aikana alettiin enenevästi käyttää asiantuntijapalveluidemme yhteydessä nimestämme lyhyttä muotoa ja siihen liittyvää logoa: MKN Itä-Suomi.

Luomme arvoa ja vaikutamme 

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten MKN yrityspalveluiden myötä yritykset saivat tukea investointilaskelmiin, kehittämiseen ja perustamistoimiin. Myös sidosryhmät hankkivat meiltä asiantuntijapalveluja mm. talouslaskelmina, tuotekehittämisenä tai vesistökunnostukseen liittyvien tapahtumien ja neuvonnan tuottajina. Toimintatavaksi vakiintui isoissa toimeksiannoissa tiimityö yli maakuntarajojen. Toimialojen yli tehtävä yritysyhteistyö sekä yrittäjien keskinäinen verkottuminen eteni konkreettisiksi mm. investointeja suunnitteleviksi yritysryhmähankkeiksi. Saimme myös luotua yritysneuvonnalle uusia kumppanuuksia esimerkiksi kuntien kanssa, eli osaamisemme harvaan asutun Itä-Suomen elinkeinojen kehittäjänä sai tunnustusta. Kehitimme myös monin tavoin yrittäjien osaamista.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat -aiheiset MKN-hankkeet

Myllytoimialaselvityksen myötä syntyi Pohjois-Karjalan viljatuotteiden yhteismarkkinointi -yritysryhmähanke, jossa kehitetään pohjoiskarjalaista viljatuoteperhettä ja brändiä. 

European Region of Gastronomy -juhlavuoden osana monipuolistettiin Kuopion alueen ja Pohjois-Savon ruokatarjontaa tapahtumissa, kasvatettiin elintarvike- ja matkailualan yritysten osaamista ja verkostoitumista palveluiden tuottajina. 

Gastronominen silta maailmalle – yritysryhmähankkeessa edistettiin elintarvikealan vientiponnisteluja. 

Kantri-Sampo- hankkeen kautta ulotettiin asiantuntijatukea elintarvike- ja luonnontuotealan yrityksille Kainuussa. 

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta -aiheiset MKN-hankkeet:

Maakunnalliset ja loppuvuodesta ylimaakunnainen ProYritys Itä-Suomi-hanketoiminta kohdistui yritysneuvontaan yli toimialarajojen sekä evl-yrityksissä että maatilojen sivuelinkeinoina sekä yritysryhmähankkeiden kokoamiseen. 

Rural Future -hankkeessa toteutettiin Kierrosta Kasvuun -tulevaisuusmyllytys sivuvirta-aiheesta ja kansainvälinen verkkoseminaari. 

Liiketoimintaosaamista Pohjois-Savon ruokamatkailuun – Gastro Business –hankkeessa lisättiin Pohjois-Savon alueen yritysten (elintarvike, matkailu, hyvinvointi ja luovat alat) vastuullisen ruokamatkailun osaamista, valmiuksia tuottaa ruokaan liittyviä vastuullisia elämyksiä ja niistä viestimistä.

Vastuullista proteiinia pöytään-hankkeen tavoitteena oli edistää paikallisen elintarvikekäyttöön soveltuvan proteiinin tuotantoa, jatkojalostusta ja hyödyntämistä ruokaketjussa Pohjois-Karjalassa. 

Tulevaisuutta luonnontuotteista -hankkeessa järjestettiin mm. poimijavalmennusta ja sieninäyttely. 

Yhteinen ympäristö - elinvoimaa ympäristöstä -hankkeessa nostettiin esille ympäristöyrittäjyyttä. 

Kulttuurimaisemasta liiketoimintaa -hankkeen tavoitteena oli tukea ja edistää Pohjois-Savossa kulttuuriympäristöön ja -maisemaan liittyvää yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa. 

Monimuotoinen luonto -aiheiset MKN-hankkeet:

Melalahden vesistökunnostusselvitys -hankkeessa toteutettiin Melalahden venesataman niittonäytös ja infotilaisuus vesistökunnostuksista (n. 50 osallistujaa). 

Rannat kuntoon-hankkeessa toteutettiin mm. vesistötutkimusretki.

Suomi kutsuu kylään -aiheiset MKN-hankkeet:

Ihastu ja hyödy kulttuuriympäristöistä -hanke (IHKU) käynnistyi mm. tiedotustoimenpiteiden osalta. 

EuReGan toimintasuunnitelmaan liittyi wellness-aihe. 

Sisältöä kulinaristille kulttuurista (KULKU) -hankkeessa koulutettiin osallistujia mm. kumppanuus-, myynti- ja markkinointiprosessien kehittämiseen, saunaelämyksien tuotteistamiseen, virtuaaliopastamiseen, matkanjärjestäjien vastaanottamiseen sekä matkailun esteettömyyteen ja inklusiivisuuteen. 

Green Care laatukäsikirja -yritysryhmähankkeessa edistettiin 10 pohjoissavolaisen Green Care yrityksen laatukäsikirjan tekoa, jotta nämä voisivat saada laatumerkin toiminnalleen.