Vuosikertomus 2019
Meistä lyhyesti
Meistä lyhyesti
Onnistumme yhdessä!
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Olemme
1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani,
2. kestävästi kannattava ja vaikuttava,
3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä ja
4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.
Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 31 toimihenkilöä.
Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
Olemme ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat 9 alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä.
Avainlukumme ja kohokohdat
Avainlukumme ja kohokohdat
Vuonna 2019 Liitossa kehitettiin digipalveluita, strategisen johtamisen palveluita ja ilmastoratkaisuja.
Bisnes+ laajeni maitotilojen lisäksi myös kasvitiloille.
Ensimmäisiä hiilijalanjälkilaskelmat tehtiin Biocode Oy:ssä.
Käynnistimme yhdessä S-Ryhmän kanssa Tulevaisuusvalmennukset pilottina Etelä-Suomen viljelijöille ja yrittäjille.
Osallistuimme Grüne Woche -tapahtumaan Suomen osastolla teemanamme Ilmastoviisas maatilayritys.
Solmimme pitkäaikaisen sopimuksen Messukeskuksen kanssa Helsingin MaatalousKonemessujen kehittämisestä tulevaisuudessa.
Strategia+ konsulttiverkosto aloitti valtakunnallisen toimintansa.
Sähköinen kasvinsuojelututkinto avattiin verkkopalveluna asiakkaillemme.
Talouspalvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Neuvo 2020 kilpailukykyosion palveluja tehtiin yli 7000 asiakkaalle.
Tuottajalle kiitos -viljelijästipendihaku avattiin ensimmäistä kertaa syyskuussa. Stipendit jaetaan ProAgrian, K-Ryhmän ja Vaasanin yhteistyössä tästä lähtien kaksi kertaa vuodessa.
Toimintamme perusta
Toimintamme perusta
Strategiasta suunta rohkeaan uudistumiseen
Uusi strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme. Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtaminen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.
MISSIOMME
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa
VISIOMME
Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.
Strategiamme linjaa, että olemme
- asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
- kestävästi kannattava ja vaikuttava
- aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
- suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.
Onnistumme yhdessä!
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Toimintamme tähtää viljelijöiden ja yrittäjien liiketoiminnan vahvistamiseen.
Neuvonta on strateginen työväline maaseudun ja yrittämisen kehittämisessä. Toimimme koko Suomessa ja olemme lähellä asiakkaitamme henkilökohtaisesti ja verkossa. Palvelumme kattavat yrityskokonaisuuden, johtamisen, talouden ja tuotannon. Asiakaskohtaamisissa painotamme asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämistä ja lisäarvon tuottamista kestävästi ja kannattavasti.
Teemme laajaa ja syvää yhteistyötä monien ruokaketjussa toimivien kumppaneidemme kanssa.
Asiakkaanamme kehittävät yrittäjät
Asiakasmäärämme oli 28 200 viljelijää ja yrittäjää. Asiakkaillemme yhteistä on halu kehittää liiketoimintaansa ja toimia kannattavasti tulevaisuudessakin. Kehittävillä asiakkaillamme korostuu erityisesti lisääntyvä kysyntä strategia-, talous- ja tilipalveluille, Neuvo 2020 nykyaikaistaminen ja kilpailukykypalveluille, liiketoiminnan johtamiselle ja suunnittelulle sekä liiketoimintasuunnitelmille ja omistajanvaihdospalveluille.
Kehittävät yritykset ovat voimakkaasti mukana kehityshankkeissamme, joissa he hakevat uutta osaamista, näkökulmia, ajan hengessä mukana olemista sekä verkostojen rakentamista.
Asiakkaidemme hyvinvointiin vaikutamme aktiivisesti Välitä viljelijästä -verkoston kautta. Suunnitelmallisessa yhteistyössämme on painopisteenä Varhaisen välittämisen malli ja sen käyttö, jotta tunnistamme asiakkaidemme haasteelliset ja vaikeat tilanteet ajoissa.
Talouden simulointia ja tulosajattelua
Talous- ja tulosajattelu ovat pääsääntöisesti sisällä palveluissamme ja olennainen osa asiantuntijoidemme osaamista. Raporttimme on muokattu sisältämään euromääräiset arvot. Tuotantokustannuslaskentaa on viety voimakkaasti eteenpäin. Sen työvälineeksi on kehitetty helppokäyttöinen Kustannuspuntari, joka on ensimmäisessä vaiheessa tehty maitotiloille, mutta laajenee myös kasvitiloille. Tuotantokustannuksissa viljelijät saavat kauttamme arvokasta vertailutietoa muihin vastaaviin tiloihin.
Eri vaihtoehtojen simulointi sisältyy strategiavalintoihin ja liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen sekä Neuvo 2020 nykyaikaistaminen ja kilpailukyky -palveluihin. Niissä hahmotetaan, arvioidaan ja lasketaan yrittäjän ja tilan kannalta optimaalisinta vaihtoehtoa ottaen huomioon tahtotila, resurssit ja mahdollisuudet.
Vastuullisuus ympäristöstä
Biotalous on laajasti toimintaamme liittyvä kokonaisuus, johon vaikutamme johtamisen, talouden ja tuotannon näkökulmista. Aihe kiinnostaa yrittäjiä käytännön kautta esimerkiksi maan kasvukuntoa parantavina viljelymenetelminä, energian tehokkaana käyttönä ja eläinten hyvinvointina esimerkiksi ruokinnan kautta.
Ilmastonmuutos ja sen taustalla oleva laaja ympäristö ja luonnon monimuotoisuus ovat olleet olleet pitkään agendallamme viljelijöiden kanssa. Viime vuonna toimme viljelijöille ja yrittäjille
- ilmastoratkaisut-palvelukokonaisuuden
- ensimmäisiä hiilijalanjälkilaskureita Biocode Oy:ssä
- Ilmastoviisas maatilayritys -kirjan laajan kumppanuusverkoston kanssa ja kirjan sisältöön liittyvän Ilmastoviisaat-podcastsarjan
Maa- ja kotitalousnaiset ovat jo pitkään tehneet ansiokasta työtä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
Olemme myös mukana yhteistyökumppaneiden kanssa biokaasulaitosten suunnittelussa sekä uusien tekniikoiden esimerkiksi biohiilen hyödyntämisessä vesistöjen puhdistamisessa, esimerkkinä Sirppujoki-pilotti.
Vesiensuojelua ja siinä verkostojen rakentamista on tehty Vyyhti- ja Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeilla, mitkä ovat edistäneet paitsi paikallista vesienhoitoa myös luoneet maakunnallista ja valtakunnallista vesienhoidon verkostoa.
Järjestimme marraskuussa valtakunnallisen ProAgria-viikon, joka tarjosi kaikille asiakkaillemme mm. avoimia ovia, asiantuntijatapaamisia ja webinaareja. ProAgria-viikon historia juontaa juurensa järjestöviikosta, jolloin jäsenyhdistyksemme järjestivät syyskokoukset. Viikko tunnetaan myös nimillä maamiesseuraviikko tai maatalousseuraviikko.
Digitaalisuus luonteva osa arkea
Digitaalinen kyvykkyytemme testattiin koronaepidemian laajennettua ja linjattuamme, että palvelemme asiakkaitamme pääsääntöisesti etänä. Henkilöstömme kyky hoitaa palveluja etänä on erinomainen ja käytössämme olevat ohjelmistot ja toimintatavat ovat toimineet moitteettomasti. Hyvällä ohjeistuksella ja opastuksella myös asiakkaamme ovat pystyneet tulemaan mukaan etäpalavereihin, webinaareihin, tilaisuuksiin ja kokouksiin.
Tavataan verkossa -teemaa viemme voimakkaasti asiakkaillemme ja kerromme esimerkkejä yhteisistä onnistumisistamme.
Nopealla yhteisellä päätöksellämme otimme käyttöön valtakunnallisen asiakaspalvelumme numerossa 044 420 9000, mikä toimii arkisin klo 8.15 – 16.
Jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja täsmäkoulutuksia
Asiantuntijoidemme osaamisen varmistamme ProAgria Valmennuksella -valmennusohjelmallamme, joka pohjautuu strategiastamme johdettuihin osaamistarpeiden viemiseksi valmennusohjelmiksi ja tenteiksi. Vuosittaisia sisäisiä valmennuksia on satoja eri aihealueista. Viimeisimmäksi on otettu käyttöön tiiviis käytäntö kaikille pakollisista valmennuksista, joilla varmistetaan koko henkilöstölle hyvä tietotaso määritetyistä päivittyvistä asioista esimerkiksi GDPR-tietosuoja, Digitaalisten välineiden käyttö asiakaspalvelussa ja yhteiset toimintatavat.
Asiakkaille tarjoamamme valmennukset ovat laaja kokonaisuus, jolla tuemme yrityskokonaisuuden hallitsemista, kannattavuutta ja tuloksentekokykyä. Viimeisimpänä olemme siirtäneet valtaosan valmennuksistamme verkkoon mm. luomuperuskurssit, pienryhmätapaamiset ja osaamista kehittävät täsmäwebinaarit. Koko valmennustarjontamme asiakkaille on sivustolla www.proagria.fi/tapahtumat ja siellä on kuukausittain tarjolla noin 250 valmennusta eri puolella Suomea.
Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen
Tieto on yritysten ja organisaatioiden keskeisin tekijä. Sitä hyödyntämällä on mahdollista haastaa olemassa olevat mallit ja luoda uutta liiketoimintaa ja toimintatapoja.
Digitalisaatiossa on kyse asiakaskäyttäytymisen, markkinoiden ja teknologian murroksesta. Se vaikuttaa niin asiantuntijan kuin maatilayrittäjän työhön.
Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen kulkee poikkileikkaavana vuoden aikana työstetyn uuden strategiamme läpi. Toimintatapojen uudistaminen, teknologian hyödyntäminen palveluissamme, uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ja edelläkävijyys ponnistavat digitaalisesta murroksesta ja tiedon hyödyntämisestä.
Maatalouden tiedosta tukea johtamiseen
Maatalouden digitalisoinnissa keskeisintä on monilähteinen tiedonkeruu ja tiedon analysointi. Nykyajan teknologia mahdollistaa kokonaan uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Viljelijä saa tiedosta tukea yrityksensä johtamiseen, ja tietoa voi myös hyödyntää kilpailutilanteen ja liiketoiminnan parantamiseen. Toimintaansa kehittävä tila saa järjestelmistä ajantasaista tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi sekä maatilan tuotantoprosessien optimoimiseksi teollisia prosesseja vastaavalla tavalla. Tämä haastaa maatalousalaa uudistumaan. Meillä, kuten myös muilla ProAgria keskuksilla, on ollut useampia hankkeita ja projekteja, jotka keskittyvät digivalmiuden parantamiseen ja käyttöasteen lisäämiseen maatilan yrityksen arjessa.
Automatisoitu tiedonkeruu vapauttaa aikaa analysointiin ja suunnitteluun
Asiantuntija on keskeisin osa palvelutuotantoamme. Digitaalisessa maailmassa asiantuntijan ja asiakkaan kohtaamisen ympärille rakentuu tarvittavista järjestelmistä ja alustoista, sähköisistä palveluista ja eri asiointikanavista kokonaisuus, ekosysteemi. Asiantuntijan ja asiakkaan kohtaamisessa keskittyminen siirtyy tiedon analysointiin ja suunnittelemiseen, kun tiedon kerääminen ja varmistaminen automatisoidaan yhä tehokkaammin digitalisaation avulla.
Ekosysteemien ja tietovarantojen kasvattamista jatkettiin vuoden aikana, mutta erityisesti on keskitetty tiedolla johtamiseen. Sillä tarkoitetaan tiedon jalostamista sellaiseen muotoon, joka tukee päätöksentekoprosesseja, yrityksen johtamista ja työn suunnittelua. Esimerkiksi Bisnes+, viljelijän sähköinen työpöytä, laajentui maitotiloilta myös kasvinviljelytiloille.
Digitalisaation tuomat muutokset vaikuttavat myös asiantuntijoidemme ja henkilöstömme kehitykseen ja koulutukseen sekä toiminnan organisoitumiseen.
Toimimme kansainvälisesti
Edellisien vuosien tapaan kansainvälisen toiminnan painopiste oli oppimisessa ja kansainvälisissä kumppanuuksissa.
Vuonna 2018 alkanut kansainvälinen ohjelmistopuolen yhteistyömme jatkui ruotsalaisen Växa Sverigen kanssa tehdyllä sopimuksella ruokinnan suunnittelun ohjelman, KarjaKompassin, teknisen arkkitehtuurin jakamisesta. Yhteistyöllä pystymme saavuttamaan kustannussäästöjä sekä mahdollistamaan asiakkaille monipuolisemmat palvelut.
Digitalisaatio oli edelleen vahvasti pinnalla kansainvälisissä verkostoissa. Sen isoina teemoina nousivat innovointi, innovaatioiden tukeminen sekä asiantuntijoiden ja viljelijöiden valmiuksien kehittäminen digiteknologian mahdollistamien uusien ratkaisuiden käyttöönotossa. Näitä teemoja kehitämme yhteistyössä laajojen eurooppalaisten konsortioiden kanssa i2Connect ja Fields -hankkeissa, joihin osallistumme partnerina. Hankkeiden avulla mahdollistetaan monipuolinen asiantuntijoiden ja viljelijöiden koulutus aina vuoteen 2024 saakka.
EUFRAS-verkoston toiminta laajeni ja kehittyi vuoden aikana. Verkosto otti yhä aktiivisempaa roolia kommunikoinnissa Euroopan Komission suuntaan, etenkin uuden CAP27 -kauden valmistelujen osalta. EUFRAS-verkostolla on iso merkitys toimia neuvontasektorin äänenä komissiossa ja huolehtia neuvonnan roolin säilymisestä tuleville vuosille osana EU:n maatalouspolitiikkaa. Vuoden aikana myös verkoston puheenjohtajuus tuli Suomeen, kun tietohallinto- ja kansainvälisten asioiden johtajamme Jussi Juhola valittiin sen uudeksi puheenjohtajaksi.
Kehitämme osaamistamme
Kasvatamme muutoskykyä kokonaisketterillä menetelmillä.
Ydintehtävänämme on toimia kehitystoiminnan kärjessä. Panostamme vahvasti koko henkilöstömme jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen kokonaisketterillä menetelmillä. Vuoden aikana aloitimme uuden, yhteisen strategian työstämisen. Keväisillä Strategian suunta -kehityspäivillä pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Esko Kilpi totesi, että ”digitalisaatio haastaa johtamisen ja kehitystyön radikaaliin muutokseen”. Muun muassa tätä Kilven oppia olemme työssämme hyödyntäneet.
Syksyllä osa tiimeistämme tutustui Triarin työpajassa kokonaisketterä-menetelmään. Se syvensi osaamistamme kehittää uusia liiketoimintamalleja, joissa korostuvat erityisesti vahva liiketoimintalähtöisyys, kokonaisuuden hallinta, kokonaisvaltainen laatu, tiedon avulla johtaminen ja systemaattinen yhteistyö.
Loppuvuonna nostimme osaamisen kehittämisen painopisteeksi työn murroksen ja miten se tulee haastamaan esimies- ja asiantuntijatyötämme koko ProAgriassa. Tavoitteenamme on olla jatkuvan muutoksen hallitseva organisaatio, jossa uudistuminen ja vastuullinen toiminta ovat osa arkipäivää.
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen takaa osaavan ja tuloksellisen työvoiman
Työhyvinvoinnin painopisteet päivitettiin osana henkilöstöjohtamista ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Psyykkisen, fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi panostettiin työkyvyn johtamiseen tulevaisuuden työssä. Kannustamme vahvasti uuden oppimiseen ja uusien asioiden omaksumiseen sekä huomioimme työelämän muuttuvat vaatimukset modernissa, älykkäässä ja digitalisoituneessa työelämässä.
Henkilöstö havainnoi kokonaisvaltaista hyvinvointijohtamista testaamalla kahden viikon ajan Oura-hyvinvointisormuksia. Älyteknologian avulla henkilöstö pääsi seuraamaan oman tietointensiivisen työn kuormitusta ja siitä palautumista.
Johtamispalvelut
Valtakunnallinen strategiakonsulttien tiimi aloitti työnsä maaseutuyritysten tulevaisuuden suunnittelussa.
Johtamispalveluita kehitettiin voimakkaasti vuoden aikana. Toimitimme perinteisiä johtamispalveluitamme aktiivisesti asiakkaillemme, ja samaan aikaan kehitimme kokonaan uusia palvelukonsepteja. Organisoimme myös johtamispalvelut osaksi ProAgrian asiakastyötä.
Läpileikkaavana ajatuksena ProAgrian johtamispalveluiden kehittämisessä oli asiakkaan tukeminen. Yhdistimme tuotannon, talouden ja johtamisen näkökulmat, millä loimme kokonaiskäsityksen asiakkaan yrityskokonaisuudesta. Tämä edellytti uudenlaista tapaa organisoitua moniammatilliseksi palvelutiimiksi asiakkaan ympärille.
Jo pidempään valikoimaamme kuuluvat johtamispalvelut, kuten liiketoimintasuunnitelmat, investointisuunnitelmat, sukupolvenvaihdoksiin liittyvät suunnitelmat ja toteutuksen tuki sekä erilaiset pitkän aikavälin taloussuunnitteluun ja asiakasyrityksen johtamisen kehittämiseen liittyvät palvelut, näyttelivät edelleen merkittävää roolia liiketoiminnassamme. Johtamispalveluiden toimittamisessa Neuvo 2020 -palveluilla oli vahvistuva rooli, mikä korvasi jossain määrin muuta johtamispalvelutyötä.
Johtamispalvelut olivat esillä myös Maidontuotannon tulosseminaarissa maaliskuussa 2019.
Valtakunnallinen strategiakonsulttien tiimi aloitti työnsä
Eräs suurimmista kehitysharppauksista oli valtakunnallisen Strategia+ -tiimin perustaminen. Toiminta käynnistettiin kesäkuussa, ja varsinainen asiakkaiden kontaktointi sekä palvelujen toimittaminen starttasivat alkusyksystä. Strategia+ -tiimissä aloitti 12 johtamisen asiantuntijaa. Tiimin työ kohdistui erityisesti maaseutuyritysten tulevaisuuden suunnitteluun, suunnan hakemiseen vision kautta ja strategian muovaamiseen tavoiteltavan vision saavuttamiseksi. Palvelua esittelimme mm. Okra-maatalousnäyttelyssä sekä KoneAgriassa.
Samanaikaisesti kehitettiin johtamisen kokonaismallia, jossa strategiseen suunnitteluun yhdistyvät henkilöstöjohtamisen näkökulma ja Lean luotujen suunnitelmien toteuttamisen välineenä. Vuoden lopussa päätettiin perustaa tulevana vuonna HR-asiantuntijatiimi, joka ryhtyy tukemaan asiakkaitamme henkilöstöjohtamisen laajaan kenttään liittyvissä asioissa.
Johtamispalveluiden kehittämstyöllä toteutetaan osaltaan ProAgrialle laadittua uutta strategiaa. Yksi suurimmista muutoksista on uusi toimintatapa, jossa kokoamme yhteen eri alueellisten ProAgria keskusten asiantuntijoita. He muodostavat valtakunnallisen, keskusrajat ylittävän tiimin. Tätä toimintatapaa tulemme laajentamaan ja vahvistamaan myös tulevaisuudessa.
Talouspalvelut ja yrityskokonaisuus
Talouspalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana. Maatilayrityksiä konsultoitiin laajasti talouden johtamisen ja tilipalveluiden osalta.
Maatilojen investointiaktiivisuus nousi edellisestä vuodesta ja kaikille investointituen hakukierroksille tehtiin runsaasti laskelmia, riskianalyysejä sekä liiketoimintasuunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelmia tehtiin kaikkiaan 793 asiakkaalle, omistajanvaihdospalveluita 889 asiakkaalle ja yhtiöittämispalveluita 97 asiakkaalle.
Neuvo 2020 -palvelun kilpailukykyosion palvelut olivat suosittuja. Niiden avulla toteutettiin muun muassa strategista suunnittelua, talouden simulointia, talouden hallinnan kehittämistä, riskianalyysiä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua. Palvelua hyödynsi 3 326 asiakasta. Kaikkiaan Neuvo 2020 -palveluja tehtiin 7 085 asiakkaalle vuoden aikana.
Kasvin- ja kotieläintuotannon tuotantokustannuslaskelmien, budjetointi- sekä Maatilan Tulosanalyysi -palvelun kautta tuotanto ja talous yhdistetään havainnollisesti. Näitä palveluita hyödynsi Neuvo-palveluissa tehtyjen laskelmien lisäksi noin 350 asiakasta.
Talousjohtamisen valmennuksen yhteistyössä uusia avauksia
Toteutimme yhteistyössä OP Ryhmän kanssa talousvalmennuskokonaisuuden, johon kuului neljän päivän valmennus talouden eri teemoista. Valmennuspilottiin osallistui kolme alueellista pankkia, OP Janakkala, OP Satakunta ja OP Suur-Savo. Kaikkiaan valmennuksiin osallistui yhteensä 45 yrittäjää eri tuotantosuunnista. He olivat pääasiassa nuoria ja kehittämishaluisia yrittäjiä.
Valmensimme talousjohtamisesta HKScanin järjestämässä NextGeneration -valmennusohjelmassa, johon osallistui yhteensä 50 nuorta tuottajaa eri tuotantosuunnista. Myös hankkeissa talousteemat olivat vahvasti esillä. Valmensimme mm. seuraavissa hankkeiden pienryhmissä: Kehitysura-hanke, Johto-hanke ja Elina-hanke. Talouskonsultointiyhteistyötä jatkettiin Atria Oyj:n kanssa. Talous- ja johtamisasiantuntijuus oli kattavasti esillä sidosryhmien tilaisuuksissa luento- ja asiantuntijapuheenvuoroina.
Tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelma
Elokuussa käynnistettiin Tili- ja talouspalvelujen kehitysohjelma. Sen tavoitteina on olla alan paras ja arvostetuin tili- ja talouspalveluiden tuottaja sekä ottaa markkinajohtajuus maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten tili- ja talouspalveluiden tuottajana. Tavoitteena on myös nostaa sisäisen toiminnan tehokkuus alan johtavien toimijoiden tasolle tai jopa yli, ja sitä kautta varmistaa tili- ja talouspalveluiden kannattavuus sekä ProAgrian tili- ja talouspalveluiden liikevaihdon merkittävä kasvattaminen.
Kehitysohjelma kestää kolme vuotta, vuoteen 2022 saakka. Sen osa-alueita ovat osaamisen kehittäminen ja varmistaminen, palveluiden uudistaminen sekä palveluita tukevien järjestelmien uudistaminen.
Syksyn aikana suurimman osan työajasta vei taloussuunnittelun ohjelmiston kehityksen aloittaminen. Suunnittelun tavoitteena on nykyaikainen, asiantuntijatyötä helpottava ja asiakaslupauksiin vastaava työkalu. Samalla piirrettiin järjestelmäkartta ja kuvattiin erilaisia tietovirtoja. Tällä pohjatyöllä varmistettiin kehitysohjelman oikea-aikainen tekeminen.
Tulosanalyysin uudistus aloitettiin loppuvuonna. Tavoitteena on saada hyödynnettyä taloustieto esimerkiksi vertailutiedon pohjaksi. Tärkeää on mahdollistaa yrityskokonaisuuden johtaminen yhdistämällä tuotannon ja talouden tiedot kokonaisuudeksi.
Tilipalveluissa keskityttiin tehostamaan entisestään sisäisen asiantuntijaverkoston toimintaa ja laadittiin toimintasuunnitelma. Joulukuussa järjestettiin valtakunnallinen koulutus, jossa aiheena oli maatilaosakeyhtiön tilinpäätös ja veroilmoitus. Mukana oli myös tilintarkastajaverkoston edustaja. Koulutuksen tavoitteena oli valtakunnallisen, yhteisen näkemyksen luominen maatilaosakeyhtiön tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekemiseen vaikuttavista asioista tilipalveluissa. Koulutus onnistui tavoitteessaan hyvin.
Taloustietovaraston rakentaminen käynnistettiin syksyn aikana. Käyttötarkoitusta sekä toiminta-ajatusta konseptoimalla saatiin aikaan ymmärrys, jonka pohjalta on hyvä jatkaa rakentamista. Tavoitteena on tehdä ratkaisuja, jotka kestävät aikaa.
Yrityspalvelut
Vahvistamme asemaamme yritysten kumppanina liiketoiminnan elinkaaren eri vaiheissa.
Yrityspalvelujemme kärkitoimialoiksi ovat muodostuneet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa toimialaosaamista, ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Asiakkaille toteutettiin erityisesti kehittämistarpeiden kartoituksia investointi- ja laajennustarpeisiin sekä yleisesti yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviä palveluja. Eri toimialoille muodostettiin yritysryhmiä.
Toiminnan vaikuttavuus konkretisoitui yrityksiin lisääntyvinä työpaikkoina sekä liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi lisäksi yritysryhmähankkeista, joissa ProAgriat toimivat hallinnoijana ja asiantuntijana. Näin toimimme alueen elinvoimaisuuden edistäjän roolissa. Palvelujen tuloksena asiakasyrityksillemme syntyi mm. liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmia, erilaajuisia toimintaa tukevia laskelmia sekä tuote- ja palvelukehitystä.
KasvuOpenissa sparrasimme kahdeksaa yritystä
Yritysten sparrausohjelman KasvuOpenin Uusiutuva metsä ja maaseutu -kasvupolkuun valittiin kahdeksan yritystä, joiden kehityksen tukena olemme toimineet: Arctic Smart Village Oy Rovaniemeltä, Janakkalan Piensiemen Oy Turengista, Koskelan Taimitarha Oulaisilta, Mattilan Marjatila Huittisista, Metsälinkki Oy Porista, Nordic Herbs Oy Eurasta, Puusepänliike Tuulipuu Humppilasta ja Ravintorengas Oy Siikaisista. Kaikkia näitä yrityksiä yhdistää halu kasvaa ja kehittyä. Asiantuntijamme olivat KasvuOpenissa mukana sparraajina.
Tuotosseuranta
Suomalaisten tuotosseurantakarjojen keskituotos nousi edellisestä vuodesta lähes 150 kg.
Suomalaisissa tuotosseurantakarjoissa lehmät lypsivät maitoa keskimäärin 9 937 kg lehmää kohden (2019). Keskituotos nousi edellisestä vuodesta 142 kg. Luomutilat ylittivät myös 9 000 kilon tuotosrajan, keskimääräinen tuotos luomutiloilla oli 9 111 kg. Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 534 kiloa lehmää kohden, nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 245 kiloa lehmää kohden. Keskimääräinen karjakoko tuotosseurantakarjoissa oli 48,2 lehmää.
Siirrettävien maitomittarien testaus keskitettiin Riihimäen testauspisteeseen
Tuotosseurannassa käytettävät maitomittarit on testattava joka toinen vuosi joko ProAgrian toimesta tai sen valvonnassa. Maitomittarien testaus keskitettiin ProAgria Etelä-Suomen testauspisteeseen Riihimäelle elokuun alusta alkaen. ProAgria Lappi testaa maitomittarit edelleen omalla alueellaan. Toimintojen keskittäminen on varautumista ja reagointia väheneviin asiakasmääriin tilojen luopuessa maidontuotannosta. Lue lisää.
Kansainvälistä huippuosaamista tuotosseurannassa
Valtakunnallinen huippuosaaja, tuotosseurannan tekniikan asiantuntija, Kirsi Leppikorpi valittiin ensimmäisenä suomalaisena jäseneksi ICAR:in (The International Committee for Animal Recording) Tuotosseurantalaitteet-alakomiteaan. Alakomitea vastaa maitomittarien ja näytteenottolaitteiden yhdenmukaisuudesta sekä käytön- ja testauksen standardeista. Lue lisää.
Tatarista Husu-Kallion kummilehmä
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio vieraili 8.5.2019 maidontuotannostaan tunnetulla Vieremällä Pohjois-Savossa tutustumassa kummilehmäänsä, jo yli 150 000 kiloa maitoa lypsäneeseen Tatariin. Poikkeuksellisen tuottoisa lypsylehmä on osoitus panostuksesta eläinten hyvinvointiin ja hyvä esimerkki Suomen yhä kestävämmäksi kehittyneestä eläinten pidosta. Lue lisää.
Lypsykarjan ruokinta
Ruokinnan ohjauksessa otettiin käyttöön uusi ohjelma, joka toi digitaalisuutta vuorovaikutukseen.
Valtakunnallisesti suunniteltiin 2 600 karjalle lypsylehmien ruokinta, joka on noin 60 % tuotosseurantatiloista. Keskimäärin suunnitelmia tehtiin neljä tilaa kohti. Keväästä lähtien asiantuntijoiden käytössä oli kokonaan uudistunut KarjaKompassi.
Edeltävänä vuonna uudistuneet Ruokinnan ohjaus -palvelut tarkastelevat karjan ruokintaa halutuin väliajoin laskelmilla ja karjahavainnoilla. Palvelua täydentävät Täsmäpalvelut, joissa syvennytään tuotannon eri osa-alueiden tietoihin yhdistelemällä asiakkaan kanssa tehtyjä havaintoja ja hyviä käytäntöjä. Palvelujemme tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä ja hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti. Asiakas saa asiantuntemusta, vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Säännöllinen ruokinnan seuranta ja suunnittelu ovat myös olennainen osa ilmastoviisasta maidontuotantoa.
Ruokinnan ohjaus -palveluiden kysyntä pysyi edellisvuosien tasolla. Tehtyjen suunnitelmien kokonaismäärä laski samassa suhteessa kuin maitoa tuottavien tilojen määrä. Tiloista noin 60 prosenttia hyödyntää ProAgrian ruokinnan suunnitteluosaamista. Vaihtelu eri tilojen välillä on todella suuri.
Eurot ohjaavat rehuvalintaa
Vuoden 2019 aikana KarjaKompassi uudistui täysin. Sen ulkoasu, käytettävyys ja sisältö päivitettiin vastaamaan asiakastarpeita. Muun muassa suunnittelun perustana olevaa syönnin laskentaa ja maitotuotosta ennustavia tuotosvastekaavoja muokattiin uusimpien tutkimustulosten mukaisiksi. Kun ohjelma tuntee Suomessa käytettävät rehut ja niiden vaikutukset tuotoksiin, myös suunnitelmat ja seurantalaskelmat vastaavat meidän olojamme. Voimmekin tarjota tutkimuksen tulokset lehmien märehdittäväksi suoraan ruokintapöydälle.
KarjaKompassissa ruokinnan optimointiperusteena on aina maitotuottojen ja rehukustannusten erotus. Tämä on mahdollista tuotosvasteiden mallintamisen ansiosta. Mikään muu ruokinnan suunnitteluohjelma ei pysty tätä tekemään. Kun hinnat ovat tiedossa, KarjaKompassi kertoo rehuyhdistelmän, jolla maidosta saadaan paras tuotto rehukustannusten jälkeen.
Asiakas mukaan digitaalisesti
KarjaKompassin Seurantalaskelma on myös kaikkien Tuotosseurantaan kuuluvien käytössä. Asiakas voi laskea ruokinnan onnistumista joko itse tai pyytää palvelun kautta asiantuntijaa laskemaan biologiset ja taloudelliset tunnusluvut antamiensa rehutietojen perusteella.
Asiakas saa täyden hyödyn palvelusta, kun hän pyytää ruokinnan asiantuntijaa katsomaan laskelman, tekemään siitä yhteenvetoa ja kertomaan toimenpide-ehdotuksia ruokintasuunnitelman päivittämiseksi.
Ruokinnan ohjaus -palvelumme mukautuvat näin asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Asiakas voi tehdä myös itse osan laskelmista KarjaKompassissa.
Kestävää kannattavuutta – Maitovalmennus ja Maitostartit
Järjestimme yhdessä kumppaneiden kanssa vuosittaisen ProAgria Maitovalmennuksen sekä syksyllä eri puolilla maata Maitostartteja. Tilaisuuksissa pohdimme yhdessä, mikä on ihmisen paikka yhä kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituvassa maailmassa, millä toimin vastaamme ilmastomuutoksen tuomiin haasteisiin ja ennen kaikkea, miten voimme auttaa maitotilayrittäjiä kehittämään yritystään kannattavasti ja kestävästi.
Kestävää kannattavuutta valikoitui tulevien teemavuosien aiheeksi. Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet tarkentuvat ja ohjaavat toimintaamme vuosina 2020-2022.
Kasvintuotanto
Maatalouden mahdollisuudet hillitä kasvihuonekaasupäästöjä peltoviljelyssä olivat vahvasti esillä vuoden aikana. Yrittäjille pilotoitiin Tulevaisuusvalmennuksia, ja uusi palvelu, sähköinen kasvinsuojelututkinto, otettiin käyttöön.
Ruuantuotannon päästöjä kritisoitiin yleisessä kansalaiskeskustelussa, jossa sekoittuivat kotimaisen ja ulkomaisen ruuantuotannon tuotantotavat. Kotimaisen ruuantuotannon vahvuuksien nostaminen ja tutkittuun tietoon perustuvien ilmastovaikutusten esittäminen kuluttajille nousikin tärkeään rooliin. Luontainen, yhteyttämiseen perustuva hiilen kierto vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, mikä pystytään sitomaan takaisin kiertoon kasvavalla kasvustolla ja hyvään sadontuottoon perustuvalla peltoviljelyllä.
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee maaperästä. Jos otetaan myös maankäyttösektorilla raportoidut päästöt mukaan, osuus on lähes 90 %. Tärkeitä peltoviljelyn ilmastopäästöjen vähennyskeinoja ovat monivuotisesta ympäristötyöstä tutut maan rakenteen ja vesitalouden kunnostamiseen tähtäävät toimet. Lisäksi tärkeitä keinoja ovat talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen muun muassa monivuotista nurmea tai alus- ja kerääjäkasveja viljelemällä sekä viljelytekniset toimet, joilla tarkennetaan tuotantopanosten käyttöä, monipuolistetaan viljelykiertoa ja vähennetään muokkausta.
Toimenpiteet vaikuttavat hyödyllisesti ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös muihin ympäristöasioihin, kuten ravinnepäästöjen vähentymiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen. Maan kasvukunnon, pellon vesitalouden sekä monipuolisen viljelykierron merkitys korostuu myös ilmastonmuutoksen sopeutumistoimissa sään ääriolosuhteissa.
Turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset kivennäismaihin verrattuna. Turvepeltojen ilmastoviisaisiin viljelytoimenpiteisiin kuuluvat erityisesti keinot, joilla vähennetään maan orgaanisen aineksen hajoamista. Näitä ovat muun muassa muokkauksen vähentäminen ja monivuotisen nurmen viljely. Lisäksi olisi pyrittävä esimerkiksi tilusjärjestelyin tai viljelijäyhteistyön avulla siihen, että uutta turvepeltoa ei tarvitsi raivata.
Olennaisena osana viljelyn ilmastotoimia on myös energian käytön tarkastelu niin työkoneissa, sadon kuivauksessa kuin rakennuksissa, sekä mahdollisuudet korvata fossiilista energiaa uusiutuvalla.
Uusia ilmastoratkaisuja
ProAgria toi vuoden aikana suhteellisuutta ilmastokeskusteluun. Tieto Tuottamaan -sarjassa julkaistiin Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, joka kokosi yhteen käytännönläheisellä tavalla maatalouden ilmastovaikutukset ja keinot vaikuttaa niihin. Kirjan julkistamisen yhteydessä järjestettiin Säätytalolla Suuri ilmastokeskustelu, jossa nostettiin ruuantuotannon päästöjen ympärillä käytyä keskustelua alan asiantuntijoiden avulla oikeaan suuruusluokkaan ja mittasuhteisiin. Julkaisun teemoista tuotettiin myös Ilmastoviisas-podcast -sarja.
Ilmastoratkaisut-palvelukonseptia kehitettiin maatiloille. Käyttöön tuli viljan hiilijalanjälkilaskuri osana Biocode-hiilijalanjälkilaskennan kehitystyötä. Sen avulla maatilayritykset voivat selvittää oman viljantuotantonsa hiilidioksidipäästöt tuotettua kiloa kohden. Laskennan avulla havaitaan ne tuotannon prosessit, joissa päästöjä syntyy eniten. Tulosten perusteella voidaan tarttua oikeisiin hillintätoimenpiteisiin.
Ilmastonmuutoksen hillintätoimissa on noussut esille pellon merkitys hiilen sitojana. Pellon hiilivarastojen ylläpitämisen ja kasvattamisen mittaamiseen tarvitaan kuitenkin todennettuja menetelmiä, jotka ovat vasta tutkimuksen alla. Tämä mahdollistaa jatkossa hiilikompensaatiopalveluiden kehittämisen, jossa on tärkeää huolehtia siitä, että maatilayrittäjä pääsee hyödyntämään pellon hiilensidontaa liiketoiminnallisesti. Näitä asioita otettiin keskusteluun muun muassa S-ryhmän ja ProAgrian yhteisissä maatilayrittäjille suunnatuissa tulevaisuusvalmennuksissa.
Kasvintuotannon kannattavuuden haasteet
Maatilayritysten talous ja kannattavuus luovat pohjan ilmastollisesti kestävien toimenpiteiden käyttöönotolle ja onnistuneelle toimeenpanolle. Kasvintuotannon kannattavuus on jatkunut haasteellisena jo monta vuotta, mikä johtuu tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisista sadon markkinahinnoista. Paras neljännes kuitenkin onnistuu toimimaan kannattavasti, ja siihen merkittävänä tekijänä vaikuttaa satsaus maan rakenteen parantamiseen ja vesitalouteen, hyvä sadontuotto ja hyvä riskien hallinta muun muassa monipuolisen viljelykierron avulla.
ProAgrian asiantuntijapalveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamiskeinojen hakemista, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hakua, sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi palveluissa korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö huomioiden.
Viljelysuunnittelu oli ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijapalveluista merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu. Palvelua tehtiin runsaalle 7 700 tilalle. Tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes miljoona peltohehtaaria. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynnettiin drooneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja biomassan arvioimiseksi uuden Minun Maatilani Wisun Smart farming -työkalujen avulla.
Viljelyn kehittämisen ViljelyKasvu-ryhmissä haettiin parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseksi sekä viljelyn tehostamiseksi kestävästi. Pienryhmätoiminta niin vilja- kuin nurmipuolella edisti myös tilojen välistä verkostoitumista. Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020:n puitteissa tarjottiin aktiivisesti palveluita, kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston kannalta sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Neuvo 2020 -palveluita tehtiin vuoden aikana runsaalle 6 800 tilalle.
Osaamisen kehittämistä monipuolisesti
Asiantuntijoiden koulutuksissa painotettiin ilmastokysymyksiä ja maaperän hiili- sekä kierrätysravinneosaamista. Tärkeitä aihealueita olivat myös liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistäminen, strateginen johtaminen sekä Lean-johtaminen. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.
Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Vuoden aikana julkaistiin Peltokasvien kasvinsuojelu 2019 ja Ilmastoviisas maatilayritys -kirjat. ProAgrian kasvintuotannon palvelut olivat monipuolisesti esillä OKRA ja KoneAgria -näyttelyissä. Sähköinen kasvinsuojelututkinto lanseerattiin asiakkaille elokuussa 2019.
Lammastalous
Geenivarojen kestävä käyttö halutaan turvata uudella ohjelmistosovelluksella.
Tuotosseurantaan kuului vuonna 2019 noin 350 tilaa, joissa oli reilut 36 000 lammasta sekä 9 vuohitilaa, joissa oli noin 2500 kuttua.
Lampaiden ja vuohien kantakirja ja jalostusrekisteri KaRe2020 -hanke alkoi helmikuussa 2019. Sen tavoitteena on lampaiden kantakirja- ja tuotosseurantaohjelmiston uusiminen ja vuohien kantakirja rekisterin uusiminen. Uusille vuohiroduille perustettiin rotukoodit WebVuohi-ohjelmaan. KaRe2020-hankkeen tavoitteena on hankkia jalostuseläinten rekisterin ohjelmistosovellus, jota voi käyttää nykyisillä laitteilla. Laajempana tavoitteena on turvata geenivarojen kestävä käyttö sekä ylläpitää luotettavat ja laajat sukulaisuustiedot sekä korkeatasoiset tuotostiedot. Uuden ohjelman on tarkoitus olla käytössä viimeistään vuoden 2021 alussa.
Lampurivalmennus on toimintamalli, joka tukee ja kannustaa tilakokonaisuuden laajempaa kehittämistä. Se otettiin lammaspalveluiden käyttöön syksyn aikana. Asiantuntijat miettivät lammastilojen kanssa yhdessä niiden tärkeimmät kehittämiskohteet Lampolahavaintojen avulla. Työkaluna käytetään esimerkiksi vuosikelloa, joka osoittaa, mistä aloittaa ja miten edetä.
Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti
ProAgria kokoontui säännöllisesti eri sidosryhmien kanssa vuoden aikana. Keskeisiä kumppaneita ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) geenivarat, Ruokavirasto, MTK, Suomen Lammasyhdistys SLY ry, Finnsheep ry, Föreningen Ålandfåret rf sekä Pirtin Kehräämö Oy. Yhteiseurooppalaisen iSAGE -hankkeen kautta vahvistettiin kansainvälistä yhteistyötä Euroopan lammastoimijoihin.
Lampaiden terveystilanne on Suomessa hyvä, mutta naapurimaissa on erilaisia tauteja, joiden vastustusta tulee jatkaa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lammasterveydenhuollon kanssa oli säännöllistä yhteistyötä.
Tapahtumat ja sosiaalinen media tärkeitä lammastiedon välittämisen kanavia
Valtakunnalliset lammaspäivät järjestettiin yhteistyössä Suomen Lammasyhdistyksen kanssa Porvoossa (13.-14.3.) ja Torniossa (5.-7.11). Oripään OKRA-maatalousnäyttelyssä ProAgria lammaspalvelut olivat esillä kotieläinkentän osastolla. Tapahtumassa jaettiin neljän päivän ajan tietoa mm. Lampurivalmennuksesta, lammasroduista ja villan lajittelusta.
ProAgrian ylläpitämä Lammasnetti on edelleen tärkeä myyntikanava jalostuslampaiden myyntiin ja ostamiseen. Päätettiin myös käyttää Katras Kannattavaksi -Facebook-ryhmää jatkossa lammaspalveluiden tiedotuskanavana. Tuotosseurannan ohjesäännöt koottiin ensi kertaa vihkoseksi ja julkaistiin ProAgrian verkkosivulla.
ProAgrian lammaspalveluiden asiakkaat saivat valtakunnallisen lammasuutiskirjeen neljästi. Lisäksi lähetettiin alueellisia uutiskirjeitä tarpeiden mukaan.
Luomutuotanto
Luonnonmukaisen tuotannon pinta-alojen edellisvuosien nopea kasvu taittui, sillä vuonna 2019 ei enää voinut hakea uusia luomusitoumuksia ja lisäalaa voimassa oleviin sitoumuksiin.
Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala oli lähemmäs 306 800 hehtaaria (13,5 % kokonaisalasta). Tilojen määrä pysyi ennallaan runsaassa 5 000 tilassa (10,7 % maatiloista). Luomuviljasato, 140 miljoonaa kiloa, oli 63 % edellisvuotta suurempi. Luomuviljan osuus oli 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomumaidon tuotanto jatkoi edelleen kasvuaan ja tuotanto oli 74 miljoonaa litraa (3,2 % maidon kokonaistuotannosta). Kananmunista kahdeksan prosenttia tuotettiin luomukanaloissa.
Luomutuotannon asema kannattavana tuotantosuuntana säilyi, vaikka luomuviljan hinnat painuivat laskusuuntaan loppuvuoden aikana. Syy laskulle oli edeltävää vuotta huomattavasti suurempi sato ja viennin hiljentyminen. Luomusiementuotannon kannattavuus on ollut hyvä.
Luomumarkkinoiden kasvu jatkui
Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Luomun myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, mikä kasvoi 2,6 prosenttia. Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin.
Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy luomumaidon myynnin kasvun tasaantumisena. Luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut saatavuusongelmien vuoksi. Sen sijaan panimotuotteet ja pakasteet kasvattivat suosiotaan.
Millä eväillä luomutuotanto luotsataan tulevaisuuteen?
Luomuasiantuntijoiden ajankohtais- ja pellonreunuspäivien sekä kuukausipalavereiden teemat painottuivat ilmastokysymyksiin, maaperän hiili- sekä kierrätysravinneosaamiseen sekä liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämiseen. Ministeriön linjaus, ettei uusia luomusitoumuksia tehdä eikä lisäalaa voi hakea voimassa oleviin sopimuksiin, nosti esiin paljon kysymyksiä alan tulevaisuudesta. Muuttunut tilanne otettiin huomioon luomuasiantuntijoiden koulutuksessa ja palvelukehityksessä.
Pohjois-Karjalan alueen pellonreunuspäivillä paneuduttiin erityisesti luomun siementuotantoon, muokkausmenetelmiin ja kerääjäkasveihin. Päivillä vaihdettiin myös kokemuksia kasvukauden kasvustokäynneillä tehtävistä havainnoinneista sekä toimenpidesuosituksista.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomumaidontuotannon hyvien käytäntöjen jakaminen -hankkeessa koottiin tietopaketit luomutilojen rehuntuotannon vaihtoehdoista, luomulypsylehmän terveyden ylläpitämisestä, isojen maitotilojen luomuun siirtämisestä, luomumaitotilojen laidunnurmien tehokkaasta hyödyntämisestä ja luomuvasikoiden kasvattamisesta lupaaviksi hiehoiksi. Tietopaketit koostuivat webinaareista, diasarjoista, tietokorteista ja videoista. Tietopaketteihin voi tutustua LuomuWikissä ja ProAgrian YouTube-kanavalla. Hankkeessa pilotoitiin myös sähköisen dokumentaation hallintaa osana Bisnes+:n kehitystyötä, ja edistettiin pohjoismaisten luomumaitoasiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa.
Palvelumyynti luomutiloille
Luomutilat ostivat ProAgrian asiantuntijapalveluita noin 2,8 miljoonalla eurolla. Luomutuotannon painopiste siirtyi vuoden aikana olemassa olevien luomutilojen kehittämiseen. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo 2020 -palvelut, kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut sekä tilipalvelut. Kotieläintilat, joilla ainoastaan pellot ovat luomusitoumuksen piirissä, etsivät aktiivisesti luomuasiantuntijoiden kanssa vaihtoehtoja myyntikasvivaatimusten täyttämiseen sekä kotieläinten luomuun siirtämiseen.
Vaikka katkos uusien luomusitoumuksien haussa vähensi tuntuvasti luomuperuskursseille osallistuvien tilojen määrää, luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat edelleen luomuasiantuntija- ja Neuvo 2020 -palveluja. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 11,6 prosenttia.
Hankkeet
Hanketoiminta mahdollistaa uuden, toimialaa tukevan tiedon, työkalujen ja ratkaisujen kehittämisen. Se on strategisesti hyvin tärkeä osa-alue.
Hankerahoituksen avulla pystytään tiiviisti - yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa - luomaan ratkaisuja maatilojen ja maaseudun pienyritysten ongelmiin ja tarpeisiin, mikä vahvistaa suomalaisen maaseudun elinvoimaa.
Erityisen vaikuttavia ovat pienryhmätoiminta, opintomatkat ja hanketyöllä järjestetyt tasokkaat seminaarit. Ne ovat mitä parhaimpia tilaisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä ja benchmarkata toimialan sisällä ja ulkopuolella, kotimaassa ja ulkomailla ratkaisujen löytämiseksi yhdessä.
Keskusten Liiton aktiivinen hanketoiminta painottui strategian keskeisiin teemoihin:
- maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
- digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi
- maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
- energiatehokkuuden hyödyntäminen
Kotimaisten hankkeiden lisäksi osallistuimme useisiin kansainvälisiin hankekonsortioihin, joissa keskityttiin mm. lannan ympäristövaikutusten vähentämiseen, lammastalouden kehittämiseen sekä luomumaidontuotannon yhteistyön kehittämiseen Pohjoismaissa. Erasmus+ liikkuvuushankkeen kautta vahvistettiin henkilöstön mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ulkomailta ja kansainväliseen verkostoitumiseen.
Tutustu kehitystoimintaamme tästä.
Energiatehokkuutta verkostona
ProAgrian energia-asiantuntijat toteuttivat tilojen energialaskelmia Neuvo2020 -palveluna.
Energian kustannukset ovat kasvintuotannossa kymmeniä prosentteja tuotteen hinnasta. Myös maidontuotannossa rehun tuotanto ja energian kulutus navetassa kipuavat yli kymmeneen prosenttiin maidon hinnasta.
Energiatehokas tila on myös kustannustehokas. Tuotannon energiatehokkuus on helppo kartoittaa energialaskelmalla, joka auttaa selvittämään tärkeimmät kehityskohteet. Toteutunut tai ennustettu kulutus on tärkeä työväline esimerkiksi laajennusten suunnittelussa. Aurinkopaneeli-investoinnissa se on tärkein mitoitusperuste. Laskelmia tarvitaan myös investointitukihakemuksessa.
Neuvo 2020 -palvelulla haarukoidaan myös biokaasupotentiaalia ja vertaillaan eri lämmitysmuotojen ja -energioiden kannattavuutta.
Energia oli näkyvästi esillä marraskuussa julkaistussa Ilmastoviisas maatilayritys -kirjassa. Se oli myös yksi seitsemästä teemasta kirjaan pohjautuvassa Ilmastoviisas-podcast -sarjassa, jonka neljännessä jaksossa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta keskustelivat johtava asiantuntija Maarit Kari ja maanviljelijä, biokaasulaitoksen osakas Markus Eerola.
Talouden tunnusluvut
Tutustu vuoden 2019 tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Tuloslaskelma | 1.1.-31.12.2019 | 1.1.-31.12.2018 |
1000 euroa |
|
|
Tuotot |
|
|
Valtion määräraha | 350 | 393 |
Hanketoiminta | 334 | 380 |
Palvelumaksut | 3174 | 3007 |
Muut toiminnan tuotot | 39 | 18 |
Tuotot yhteensä | 3897 | 3798 |
Kulut |
|
|
Henkilöstökulut | -1885 | -1823 |
Muut kulut | -2320 | -2081 |
Kulut yhteensä | -4205 | -3904 |
Varainhankinta | 71 | 71 |
Sijoitus- ja rahoitustoiminta | 126 | 173 |
Tilinpäätössiirrot, verot | - | - |
Tilikauden ylijäämä | -111 | 138 |
Tase | 31.12.2019 | 31.12.2018 |
1000 euroa |
|
|
VASTAAVAA |
|
|
Pysyvät vastaavat | - | - |
Aineettomat hyödykkeet | 169 | 0 |
Aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
Sijoitukset | 1482 | 1135 |
Pysyvät vastaavat yhteensä | 1651 | 1135 |
Vaihtuvat vastaavat |
|
|
Vaihto-omaisuus | 39 | 38 |
Pitkäaikaiset saamiset | - | 165 |
Lyhytaikaiset saamiset | 1125 | 1312 |
Rahoitusarvopaperit | 1807 | 1984 |
Rahat ja pankkisaamiset | 197 | 195 |
Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 3168 | 3694 |
VASTAAVAA YHTEENSÄ | 4819 | 4829 |
|
|
|
VASTATTAVAA |
|
|
Oma pääoma |
|
|
Rahastot | 1696 | 1696 |
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä | 2194 | 2056 |
Tilikauden yli-/alijäämä | -111 | 138 |
Oma pääoma yhteensä | 3779 | 3890 |
Vieras pääoma |
|
|
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1040 | 938 |
VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 4819 | 4829 |
ProAgria Keskusten Liitto yhteystiedot
Tarkistettavaa tai kysyttävää? Tässä on hallituksemme ja henkilöstömme yhteystiedot.
ProAgria Keskusten Liiton hallitus 2019
Alikärri Olli, olli.alikarri@koskitl.fi, 044 514 0797,
Sorvastontie 225, 31500 Koski TL
Eskelinen Juha, juha.eskelinen@koti.luukku.com, 040 096 8502,
Myllyniementie 53, 74270 Kauppilanmäki
Halonen Jyrki, jyrki.halone@gmail.com, 0400 509 643,
Sievintie 643, 85930 Kangaskylä
Keisala Merja, merja.keisala@nic.fi, 040 534 6710,
Kitulanmäentie 43, 63640 Ritola
Luotola Pirjo, pirjo.luotola@gmail.com, 050 323 7937,
Laihantie 89, 41270 Lannevesi
Nuolioja Vesa, vesa.nuolioja@proagria.fi, 040 540 4112,
Kauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulu
Pahkasalo Heikki, heikki.pahkasalo@proagria.fi, 040 583 4890,
Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli
Toivonen Ari, ari.toivonen@proagria.fi, 040 046 1701,
Postikatu 10 A, 04410 Järvenpää
Kivinen Jaakko, sihteeri, jaakko.kivinen@proagria.fi, 040 176 5005,
Urheilutie 6 D, PL 251, 01301 Vantaa
Harri Mäkivuokko, sihteeri, harri.makivuokko@proagria.fi, 040 508 1393,
Urheilutie 6 D, PL 251, 01301 Vantaa 22.5. alkaen
ProAgria Keskusten Liiton henkilöstö 9.3.2020
Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Löydät yhteystietomme myös ProAgrian asiantuntijahausta.
Aalto Karoliina 045 108 8430
Aarnio Heidi 040 356 1693
Anttila Suvi 040 560 8551
Candolin Martina 040 722 7100
Enroth Ari 040 700 9131
Hellberg Teija 043 827 3489
Hennola Inkeri 043 826 8556
Huhtamäki Tuija 040 137 9371
Ilvesluoto Leena 040 673 4636
Jaakkola Danuta 043 825 0104
Jokimies Päivi 040 809 8635
Juhola Jussi 040 728 0999
Kari Maarit 040 536 6411
Kastinen Kati 040 192 7448
Kiljunen Jaana 050 398 2962
Kivinen Jaakko 040 176 5005
Koukka Mervi 040 518 5104
Lindén Sanna 044 431 4193
Mäkivuokko Harri 040 508 1393
Nokka Sanna 040 167 6363
Nopanen Ari 0400 432 582
Näyskä Iina 043 827 3490
Peitsi Eila 040 356 1734
Peltonen Sari 050 341 4406
Pyhälammi Anne 041 730 0997
Rinne Paula 040 356 2486
Röynä Antero 040 037 8888
Salminen Birgitta 040 356 2487
Savela Pertti 040 059 9948
Sipponen Antti 044 430 9206
Taulavuori Terhi 040 760 6262
Yliaho Maija 040 529 0832