Lampaiden ja vuohien kantakirja

Olemme lampaiden ja vuohien jalostusorganisaatio. Autamme kehittämään lampaiden hyvinvointia, tuotanto-ominaisuuksia ja geneettistä monimuotoisuutta.

Asiantuntija punnitsemassa lammasta

Pidämme kantakirjaa suomenlammas-, kainuunharmas-, texel-, suffolk-, oxford down -, dorset-, rygja-, ruotsalainen turkislammas -, shropshire-, dala- ja itäfriisiläinen maitolammas -lammasroduille sekä suomenvuohirodulle. Ahvenmaanlampaan kantakirjaa pitää Föreningen Ålandsfåret rf. Kantakirjarekisterinä käytämme NettiKatras-ohjelmaa.

Lampaanjalostus Suomessa on keskittynyt eläinten hyvinvoinnin, tuotanto-ominaisuuksien ja geneettisen monimuotoisuuden samanaikaiseen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Eläinaineksen kehittämisessä tavoitteena on aina terve ja helppohoitoinen katras. Yleensä pyritään myös tuotannon kannattavuuden ja tuotteiden laadun parantumiseen. Terve rakenne, hyvät emo-ominaisuudet, lihakkuus, kasvunopeus, ruhonlaatu sekä villa- ja turkisominaisuudet ovatkin jalostuksellisessa keskiössä. 

Eri lammasrotujen jalostusohjelman minimivaatimuksena on, että lammas täyttää rodun ominaispiirteet ja rakenne on hyväksyttävä. Pitkän tähtäimen jalostuksessa huolehditaan erilaisten alkuperäisrotujen, harvinaisten sukulinjojen tai erilaisten värien säilymisestä.

Kantakirja mahdollistaa eläinaineksen kehittämisen

Kantakirja on rekisteri jalostukseen käytettävistä eläimistä. Se sisältää jalostukseen käytettävien puhdasrotuisten eläinten jalostusarvon määrittämisessä saatuja tuloksia sekä tietoa eläinten perinnöllisistä erikoispiirteistä ja -virheistä. Lampaiden ja suomenvuohen rotukohtaiset ominaisuudet ja jalostustavoitteet on määritelty kantakirjaohjesäännöissä.

Kaikki puhdasrotuiset eläimet hyväksytään jalostusjärjestön toimesta kantakirjan perusluokkaan. Rotukohtaisissa kantakirjaohjesäännöissä on esitetty kunkin rodun jalostustavoitteet. Kantakirjan arvoluokitus tehdään eläimelle, kun sillä on riittävästi tuotostuloksia. Luokituksen jälkeen eläin saa arvoluokan 1, 2 tai 3 riippuen siitä kuinka hyvät tulokset ja kuinka hyvä rakenne sillä on.

Jalostustyö tilalla on tietojen kirjaamista ja seurantaa

Tuotosseurannan punnitusten lisäksi Suomessa on käytössä elävän eläimen ulkomuotoarvostelu ja lihaksen ultraäänimittaukset. Villa-arvostelua tehdään enimmäkseen alkuperäisrotuisille lampaille.

Tuotosseurantaan kirjatuista tiedoista jalostusorganisaatio laskee kerran viikossa jalostusarvostelut, ns. BLUP-jalostusindeksit, jotka ovat tärkeä osa jalostusvalintaa. Esimerkiksi muotoindeksin laskemiseen käytetään karitsan 4 kuukauden iässä mitattua painoa.

Jalostusvalintaa tehdään sekä lampaiden mittausten ja ulkomuotoarvostelujen pohjalta että näistä laskettujen BLUP-indeksien avulla. Jalostuseläinvalinnoissa apunasi ovat koulutetut lammasmittaajamme.

Kantakirjatiedoista ajetaan yksilökohtaisia, tilakohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia yhteenvetoja. Tiedot auttavat maatilayrittäjiä kehittämään omaa eläinainestaan sekä toimintaansa ja parantamaan yrityksen tulosta. ProAgrian lampaiden tuotosseurantajärjestemä antaa työkaluja tiedon keräämiseen jalostuksen sekä lammastilan operatiivisen päätöksenteon pohjaksi.

Rotukohtaiset kantakirjaohjesäännöt

Jalostuksen ohjaus ja valvonta

Lampaiden ja vuohien jalostusta ohjataan EU:n eläinjalostusasetuksella (EU) 2016/1012 ja eläinjalostustoiminnasta annetulla lailla (319/2014, muutettu 514/2018). Asetuksella säädetään paitsi kantakirjasta ja kantakirjaa tai jalostusrekisteriä pitävistä yhteisöistä, myös jalostuseläinten ja niiden sukusoluista ja alkioista syntyneiden jälkeläisten merkitsemisestä kantakirjaan tai jalostusrekisteriin ja niiden hyväksymisestä jalostukseen, sekä jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupasta ja tuonnista sekä vaadittavista asiakirjoista.