Vuosikertomus 2019

Talousasiantuntijapalvelut

Investointi- ja verosuunnittelupalveluiden kysyntä kasvaa. Tilojen yhtiöittäminen on vauhdissa.

Maatiloilla löytyy investointihalukkuutta. Kuhmossa vietettiin kolmen robottinavetan avajaiset lokakuun lopulla. Investointihalukkuutta yrityksillä on, mutta laajentajilla on haasteena rahoituksen saaminen varsinkin isompiin navettahankkeisiin. Käytännössä maidontuotannon laajentaminen edellyttää sitä, että tilan pitää pystyä tuottamaan maitoa 33-36 c/l hinnalla investoinnin jälkeen. Rahoittajien määritelmät elinkelpoiselle hankkeelle ovat erilaistuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi tuotannon kannattavuusvaatimuksiin. Menneiden vuosien tulokset pitää olla hyvällä tasolla ennen ison investoinnin toteuttamista ja velkaantuminen pitää olla suhteellisen matalalla tasolla. Lisäksi uusiin investointeihin vaaditaan entistä suurempi kokonais-/oman pellon määrä. Valtion takausta haetaan säännönmukaisesti kaikkiin suurimpiin hankkeisiin.

Kainuun Ely-keskus teki vuonna 2019 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2018): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 6 kpl (6 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 0 kpl (2 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 14 kpl (15 kpl), salaojitushakemuksia 3 kpl (1 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 1 hakijalle (3 kpl).

Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2019 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2018): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 28 kpl (25 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 8 kpl (7 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. tunnelit, aurinkosähköjärjestelmät, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 94 kpl (97 kpl), salaojitushakemuksia 25 kpl (25 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 27 hakijalle (37 kpl), myönnettyä avustusta 0,882 M€ ja korkotukilainaa 3,8 M€ Yhteensä 156 kpl myönteisiä investointitukipäätöksiä, joihin myönnetty avustusta 11,68 M€ ja korkotukilainaa 11,58 M€.

Pohjois-Karjalan Ely-keskus teki vuonna 2019 investointitukipäätöksiä 56 (62) hankkeeseen (suluissa luvut vuodelta 2018). Avustusta myönnettiin yhteensä 3,6 (4) miljoonaa euroa. Investointitukiavustuksilla ja korkotukilainoilla saadaan aikaan yhteensä 9,6 (11,2) miljoonan euron maatilainvestoinnit. Tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 6 (15) hakijalle.

ProAgria Itä-Suomella oli vuonna 2019 vero- ja kirjanpitoasiakkaina 1304 kpl (1296 kpl) maatilaa tai yritystä.

Kasvanut tilakoko tuo uusia haasteita myös tilatasolla verotuksen suunnitteluun. Tarve verosuunnittelupalveluille tiloilla on merkittävä ja edellyttää yhä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta asettaen osaamiselle haasteita. Kysyntä kasvaa selkeästi myös erilaisten yhtiömuotojen asiantuntijapalveluissa yhtiöittämistä helpottavan lakimuutoksen seurauksena.

Ely-Keskuksen rahoittama Neuvo kilpailukyky vakiinnutti suosion viljelijöiden keskuudessa. Kilpailukykyneuvonta mahdollistaa erilaisten talousasiantuntijapalveluiden tekemisen maatiloille. Erilaisia kilpailukykyneuvontapalveluita tehtiin 761 kpl (662 kpl)

 

Toimintamme perusta

Me proagrialaiset teemme päivittäin työtä mahdollistaaksemme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa. Tämä yhteinen tavoite sitouttaa päivittäin hallintoamme ja henkilöstöämme yhteen.

Arvot ohjaavat päätöksentekoamme ja toimintaamme. Toimimme maaseudun puolesta ja olemme edelläkävijöitä alallamme. Arvostamme vastuullisuutta ja hyvinvointi niin henkilöstössä kuin kumppanuudessa asiakkaidemme kanssa on toimintamme keskiössä. Toimimme riippumattomasti yhteistyössä laajasti alan toimijoiden kanssa asiakkaidemme ja jäseniemme eduksi.

Avainlukumme

ProAgria Itä-Suomi lyhyesti

•                Henkilöstö 118 hlö

•                        Asiakkaat 4 260 kpl

•                        Jäsenet 5 510 kpl

•                        Vuodessa yli 25 000 asiakaskontaktia

•                        Liikevaihto  8 M €

•                        Hankkeet n. 1,8 M €

•                        Asiakashyöty moniammatillisiin tiimeihin sitoutuneilla asiakkailla ka 26 500€/v (n. 70 lehmän maitotilalla)

 

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöä

Henkilöstö on voimavara jonka koulutusta toteutetaan sekä omana että ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena.

Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2019 yhteensä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella n. 10 000 tuntia 5,9 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 446 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1292 tuntia. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi on vakkiintunut käytännöksi ja se on koettu hyväksi ja kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Vertaisoppimista käytetään aktiivisesti osaamisen kasvattamisessa ja se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat luovat konkretiaksi koko organisaation asiakastarvepohjaiseen osaamisen tavoitetasoihin, jotta osaamisemme vastaa asiakastarvetta myös tulavisuudessa.

Loimme yhteisiä toimintatapoja koko vuoden 2019/2020 vaihteessa muodostuvalle ProAgria Itä-Suomelle. Loimme yhdessä vuoden aikana strategianäkymää vuoden 2025 tähtäimellä. Valmisteluun osallistui aktiivisesti henkilöstö, johtoryhmä sekä viljelijähallinotomme. Strategia aihioita käsittelimme kevään ryhmäkehityskeskusteluissa, syksyn henkilöstöpäivillä sekä syksyn tavoitekeskustelukierroksella sekä hallitusten ja edustajiston kokouksissa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin epassi sovellus, jonka lisäksi on erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 2,5 %.

Vuoden proagrialaiset

Henkilöstömme valitsee keskuudestaan vuoden proagrialaisen. Tänä vuonna sai ehdottaa kolmea henkilöä eri näkökulmasta:
Uusi kollega joka on auttanut minua työssäni
Luottokollega
Kollega, joka vaikuttaa postiivisesti työympäristöömme

Antti Valta, luottokollega, Anni Reinikainen, uusi kollega ja Petri Lappi, vaikuttanut työympäristöömme positiivisesti.

 

Asiantuntijatyön vaikuttavauus Itä-Suomessa

Panostamme asiakastiimityöhön

Jatkamme edelleen panostusta asiakastiimityöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy myös tuloksissa. Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa asiakasryhmä on vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja on yhteensä 256 kpl. Vuodesta 2015 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2019 66:sta 77:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna noin 413 l/lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. Tässä näkyy ProAgrian moniammatillisen tiimin vaikuttavuus hyvin asiakkaalle muodostuvana hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on saatu tälle joukolle asiakasyrityksistämme muodostumaan hyötyä n. 14 500 € lisätuottoina (vertailuryhmänä kaikki Suomen yli 40-lehmän tuotosseurantakarjat) ja vastaavasti 12 000 € säästöinä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 80 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 26 500 €, joka tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 6 €/h lisää palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 7500 €/tila.

 

Toimimme kansainvälisesti

ProAgria Itä-Suomen asiantuntijat hakevat sovellettavaa uutta tietoa ulkomailta ja asiantuntijat järjestävät viljelijäopintomatkoja.

Opintomatkalla Puolassa

Syksyllä 2019 puutarha-asiantuntija Päivi Turunen kävi opintomatkalla Puolassa.
Sen matkan jälkeen sai todeta, miten valtava marja- ja hedelmätuottajamaa Puola oikeasti on. Siihen verrattuna koko Suomen tuotantoala on kovin pieni. Puolassa tuotetaan 2-3 kertaa enemmän marjoja ja hedelmiä kuin 15 EU maata yhteensä. Pelkästään marjoja tuotetaan vuosittain noin 590 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuus on noin 195 miljoonaa kiloa ja mustaherukan 130 miljoonaa kiloa. Mutta vielä huomattavasti laajempaa on omenan tuotanto, jonka osuus on 75-80 % koko hedelmä- ja marjatuotannosta. Tuotanto on pitkälti vientiorientoitunutta ja jopa 90 % tuotannosta menee vientimarkkinoille. Tämän olemme itsekin havainneet Suomen marjakaupassa ja varsinkin mustaherukan tuotannon osalta Puolan tuonti on vaikuttanut meille negatiivisesti.

Toisaalta kyllä heilläkin on myös paljon haasteita mm. ylituotantotilanne, johon on johtanut suunnitelmattomuus, viljelijöiden järjestäytymättömyys ja mentaliteetti, että jokainen haluaa päättää itse asioistaan. Kannattavuus oli heikko, on oltu vain raaka-aineen tuottajia ja jatkojalostusta ei ole perinteisesti ollut, vaan ulkomaiset yritykset ovat hoitaneet jatkojalostuksen. Kustannustaso on myös noussut ja hinnat ovat olleet epävakaita. Sääolosuhteet ovat myös olleet haasteelliset ja vaihtelevat

Blogissa lisää Puolan matkasta

Opintomatkalla Ranskan maaseudulla Aikaa On - hankkeen mukana

Marraskuun alussa nurmi- ja johtamisryhmäläiset suuntasivat aktiivisella porukalla Ranskan Normandiaan perehtymään seudun maatalouteen.

Tyypillinen normandialainen maitotila saa tulonsa paitsi maidosta, myös jostakin muusta. Maidontuotanto on tärkeä osa tilojen toimintaa, kuitenkin tulojen kautta arvotettuna saattoi biokaasun, siiderin tai calvadoksen tuotanto olla taloudellisesti merkittävämmässä roolissa.

Moni tila tuottaa maitoa alkuperäsuojattuihin tuotteisiin, joka asettaa tuotantotapaan vaatimuksia. Joihinkin juustolaatuihin tai voihin tarvitaan vain tietyn rotuisten lehmien ( Normandian lehmä) maitoa. Normandian lehmät tuottavat Holstein lehmiä jopa puolet alhaisemman maitomäärän. Lehmät ovat vaatimattomia ja terveitä ja niiden maito myydään alueen kannalta merkittävien juustojen valmistukseen.  Tätä kautta myös maidosta saatava hinta on ns. perusmaitoa parempi. Tätä tuotantoa ei kuitenkaan ole joka tilalla, vaan maidontuotanto on joko kokonaisuudessaan tavallinen, tai alkuperäisrotutuotantoa.

Mielenkiintoinen oli näiden lehmien rehustuskin. Säilörehua ei voinut ruokinnassa käyttää koska se pilaa   maidosta saatavana Camembert juuston laadun. Säilörehun asemasta käytetään kuivaa heinää johon ns. seosrehustus perustuu.  

Siideri- ja Calvados tuotanto oli mielenkiintoisella tavalla yhdistetty maidontuotantoon. Jos tilalla oli omenatarhoja, ne toimivat samalla karjan laitumina- pysyvinä laidunalueina. Toisella tilalla biokaasulaitoksen toiminta perustui karjanlantaan. Valtaosa tuloista tiloilla saattoi tulla biokaasusta. Emolehmätuotanto/lihanautojen jalostuseläinten myynti ja maidontuotanto  löytyi useasti samalta tilalta. Saattoipa jollain tilalla olla myös kilpahevosten kasvatustakin ja viljanviljelyä.

Tiloilla ei ollut valtavaa määrää tekijöitä, vaan hallittu pieni porukka.  Esimerkiksi neljän robotin tilalla työntekijöitä tarvittiin yhteensä 3,5 htv ja 90-120 lehmän tiloilla 2-3 htv. Viikonlopputöitä kierrätettiin useimmilla vierailutiloilla niin, että jokainen sai vapaita päiviä -myös yrittäjä itse. Työnjako perustui esimerkiksi aamukahvilla keskusteluun töiden kulusta. Välillä isäntä meni työntekijän kanssa yhdessä lypsylle tai tekemään navettatöitä hetken yhdessä, jotta varmistettiin työn laatu. (Teksti Anu Ellä /ProAgria Länsi-Suomi ja Maarit Partanen/ ProAgria Itä-Suomi) 

Ranskassa toimii yksityinen neuvonta-alan järjestö

Ranskassa toimii yleisesti yksityinen neuvonta-alan järjestö Littoral Normand, Normandian alueella. Järjestö tarjoaa pääasiassa palveluita maatalouden käyttöön. Järjestö pitää sisällään noin 350 työntekijää. Näistä noin 75 kpl on maitoneuvojaa,
8 lihatalous - ja 7 nurmineuvojaa. Loput jakaantuvat muihin neuvonnallisiin toimiin maatalouden parissa alueella.
Heillä on yhteensä noin 3350 maidontuotannon asiakasta ( vuoden 2019 tieto).
Ranskassa Normandian alueen maitotiloista 65 % kuuluu neuvonnan piiriin. Loput 35 % tiloista ei ole asiakkaana. Nämä jakaantuvat muiden toimijoiden palveluihin mm. 20% kilpailevan yrityksen käyttäjiin, 15 % ei käytä minkäänlaisia palveluita. Lisäksi Lely + muut robottifirmat tarjoavat palveluita sekä ns. Maatalouskamari tarjoaa palveluitaan maatalouteen.
Ranskassa maatalousmaata 41%, jotka jakaantuvat karkeasti 33% yhdistettävät nurmet, 13 % rehumaissi, 8 % uudistettavat laitumet sekä 33% osuus viljoille.

Kuvassa Normandian lehmän rehustuksena kuivaheinäape.

 

Tuotantopalvelut

Maitotilan johtamisessa ja kehittämisessä tarvitaan luotettavaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa omasta karjasta ja vertailutietoa siitä, missä muut menevät.

Tuotosseuranta on maitotilan johtamisen tärkeä perustyöväline. Vuonna 2019 tuotosseurantaan kuului Itä-Suomen alueella 983 tilaa. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 45942 lehmää. Keskimääräinen karjakoko oli 46,7 lehmää/karja. Karjojen keskituotos vuonna 2019 oli  10159 kiloa. Energiakorjattu maitomäärä oli 15,2 kg/elinpäivä. Keskimääräinen elinikäistuotos oli 23591 kiloa. 139 tuotosseurantalehmää saavutti 100 000 maitokilon rajan ja neljä lehmää 150 000 maitokilon rajan vuonna 2019.

Linkki valtakunnallisiin tuloksiin

Ruokinnan ohjaus 

Ruokinnan ohjaus -palvelujen avulla haetaan optimaalisia tilakohtaisia ruokintaratkaisuja. Tavoitellaan parasta vaihtoehtoa taloudelliseen tulokseen pääsemiseksi, huomioiden tilan tavoitteet, olosuhteet, kotoiset rehut ja karjan tuotanto-ominaisuudet.

Ruokinnan ohjaus -palvelumme sisältää joustavan mahdollisuuden suunnitella ja sparrata karjan ruokintaa päivä-, viikko- ja kuukausitasolla ja perustuu aktiiviseen ruokinnan onnistumisen seurantaan. että karjatiloilla on tarve sparraavalle kumppanille karjan ruokinnan suunnitteluun. Ruokinnan asiantuntijan tekemä säännöllinen eläinten, rehujen ja olosuhteiden tarkastelu paikan päällä auttaa näkemään kaikki ruokintaan vaikuttavat tekijät ja löytämään vaikuttavimmat toimenpiteet tulosten parantamiseksi. Ruokintapalvelut sovitaan aina juuri tilan tarpeita vastaaviksi. 

Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti alueella 756 maidon- ja/tai lihantuotantotilaa. Ruokinnan ohjauspalvelut olivat myös naudanlihan tuotantoon erikoistuneiden ja emolehmätilojen käytettävissä. Lisäarvoa ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluille tuo sisäinen yhteistyö eri osa-alueiden (esim. talous- ja kasvintuotantoneuvonta) sekä sidosryhmien (meijerit, Luonnonvarakeskus, oppilaitokset) kanssa. 

Karjatsekki

Karjatsekki- palvelussa käydään läpi saavutettuja tuloksia suhteessa asetettuihin tuotannon tavoitteisiin, asetetaan uudet tavoitteet ja tunnistetaan oleelliset tekemiset tavoitteeseen pääsemiseksi. Navettakierroksella saadaan lisätietoa havainnoimalla eläinten tilannetta. Havainnot yhdessä tunnuslukujen, saavutettujen tuloksien, antavat pohjan tuotannon kehittämiskohteiden ja tavoitteiden asettamiseen. Vuonna 2019 Karjatsekki -palvelua hyödynsi 397 maitotilayritystä.  

Karjatsekki- ja ruokinnan ohjaus- palveluita palveluita täydentävät Täsmäpalvelut. Täsmäpalveluissa syvennytään eri tuotannonosa-alueisiin projektinomaisesti; vallitsevan tilanteen pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma tilan tavoitteisiin pääsemiseksi. Täsmäpalveluita ovat mm. Vahvat vasikat, Ennätysensikot, Vireät Poikineet ja Upeat umpparit. Näitä palveluita hyödynsi vuonna 2019 yhteensä 22 maitotilayritystä.

EU tukineuvonta

Vuonna 2019 tukijärjestelmään ei tullut tuenhakijan kannalta suuria muutoksia, tukiehdot pysyivät pitkälti samoina. Tukihaku avautui huhtikuussa ja sulkeutui kesäkuun puolessavälin. Pohjois-Karjalassa avustimme 1907 kpl maatilan tukihakemusta. Kaikki nämä tukihakemukset tehtiin sähköisesti Vipu- palvelussa. Tukiturva- palvelun piirissä oli vuonna 2019 yhteensä 743 maatilaa.

NEUVO 2020 

Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmän avulla oli viljelijän mahdollista saada neuvontapalveluja siten, että viljelijälle jää maksettavaksi jää arvolisänveron osuus. Neuvo2020- järjestelmän piirissä oli ympäristö-, kasvinsuojelu-, eläinten hyvinvointi-, luomutuotanto- ja kilpailukykyneuvonta. Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmän tuella toteutettiin laajasti erilaisia tilan kehittämistoimia. Näitä ovat mm. tulosanalyysit, tuotantokustannuslaskelmat, budjetointi, erilaiset kartoitukset muutostilanteissa (esim. investoinnit, tuotantosuunnan muutokset), täydentävien ehtojen tarkastelu, tukipuntari, luomuehtojen tarkastelu jne.

Verkostot maatilainvestointien voimaksi

Luomme verkostomalleja joiden avulla maitotilayritys pääsee ottamaan omien tavoitteiden ja resurssien mukaiset kehitysaskeleet

Verkostot maatilainvestoitnien voimaksi hanke alkoi 1.3.2019. Toiminnan rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, Osk. Maitosuomi (Osk. ItäMaito 31.8.2019 asti), Atria Tuottajat Oy sekä Pjois-Karjalan maataloussäätiö sr. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Pohjois-Karjala (vuodesta 2020 alkaen ProAgria Itä-Suomi), yhdessä ProAgria Kainuun (vuodesta 2020 ProAgria Itä-Suomi) ja Pikes Oy:n kanssa. Hanke järjestää tilakäyntejä, monimuotoisia pienryhmäkokonaisuuksia, seminaareja ja opintomatkoja. Hankevastaavana toimii Tapani Keski-Soini ja hankkeen yhteyshenkilöinä Katariina Kalliokoski Kainuussa ja Pikesin osalta Jukka Nevalainen.

Itä-Suomessa vuonna 2012 ja vuonna 2016 tehtyjen Maitotilabarometri–kyselyjen perusteella maitotilayritysten epävarmuus maidontuotannon jatkuvuuden osalta on erittäin suurta ja kasvaa koko ajan. Kehittävien maitoyritysten kehitys- ja investointiaskeleet eivät riitä nykyisen tuotannon ylläpitoon. Tavoitteena on löytää tehokkaita kohdistettuja kehittämistoimia niille tiloille, joilla on potentiaalia jatkaa ja kehittää maidontuotantoa.

Hanke pyrkii luomaan verkostomalleja, joiden avulla maitotilayritys pääsee ottamaan omien tavoitteiden ja resurssien mukaiset kehitysaskeleet. Kehitysaskeleiden on tarkoitus johtaa investointiin (korvaus- ja uudet investoinnit). Investoivan maitotilayrityksen ympärille rakentuvat yhteistyöverkostot antavat panoksensa asiantuntemuksen ja erilaisten yhteistyötapojen muodossa.

Kainuussa kohderyhmään tavoitellaan kuuluvan 25 tilaa ja Pohjois-Karjalassa 50 tilaa. Hankkeessa toiminta painottuu tilojen kehittämisvaihtoehtoihin ja kehittämispolun toteutumisen tukemiseen. Maitotilayrittäjät oppivat käyttämään uusia johtamismenetelmiä sekä rakentamaan pysyviä ja sopimuksiin perustuvia rehuntuotanto- ja muita yhteistyösuhteita.

Vuoden 2019 aikana hankkeeseen ilmoittautui 22 maitotilaa. Näille tiloille tehtiin syyskauden aikana 14 tilakäyntiä, joista Pohjois-Karjalassa yhdeksän ja Kainuussa viisi. Tilakäynneillä kartoitettiin tilojen nykytilanne investoinnin kannalta. Tilakäyntien pohjalta valmisteltiin pienryhmät, jotka ovat käynnistyneet vuoden 2020 aikana. Vuonna 2019 järjestettiin yksi pienryhmä, jonka teemana oli yhteisnavetan perustaminen.

 

Potentiaalisten maitotilojen kehitysura -hanke

Potentiaalisten maitotilojen kehitysura-hankkeella on ollut kiireinen vuosi.

Hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa. Hankkeeseen lähti vuoden aikana useita maatilansa kehittämisestä kiinnostuneita maatiloja. Hanketiloja yhdistää se, että heillä on kova halu viedä maatilayrityksensä toimintaa eteenpäin. Toisilla tiloilla se tarkoittaa tuotannon prosessien tehostamista ja toisilla uudempiin ja isompiin tuotantotiloihin investointia.  Hanketilat on jaettu neljään ryhmään elämäntilanteen ja suunnitelmien mukaan. Vuoden 2019 hanketilojen suunnitelmissa on suurempi investointi muutaman vuoden aikajänteellä.

Koska kyseessä on kehityshanke, on hankkeessa tarkoitus luoda jotain uutta. Se uusi on tässä tapauksessa uusi toimintakulttuuri ja palvelumalli, jota yhdessä asiantuntijoiden ja asiakastilojen kanssa kehitetään ja rakennetaan.

Uuden palvelumallin kehittäminen tapahtui pienryhmätapaamisilla, tilakäynneillä ja kokemusten keräämisellä. Hankkeessa saatiin vuoden aikana varsin hyvä käsitys siitä millaista palvelua maitotilat toivovat avukseen investointitilanteessa. Tätä arvokasta tietoa käytetään ja jalostetaan loppuhankeajalla, jotta vuoden 2020 lopulla olisi esitellä uusi kehitysura-toimintamalli maitotilojen investointien ja kehitystoiminen tueksi.

Perttu Kattainen
hankepäällikkö

Kasvintuotannon vuosi

Kevät oli aikainen ja lämmin, mutta viljojen kylvöt viivästyivät pahasti sateiden vuoksi pitkälle kesäkuulle.

Viljoissa esiintyi paljon jälkiversontaa mikä lisäksi myöhästytti puinteja. Osa viljasadosta jäi peltoon sen vuoksi, kun se ei ehtinyt valmistua. Viimeisten puintien viljaerät olivat todella märkiä ja kuivaukseen meni paljon aikaa ja polttoainetta. Onneksi murskesäilöntä tuoreena viljana pelasti osin karjatiloja korkeilta kuivauskustannuksilta, joita myöhästynyt sadon joutuminen aiheutti. Pohjois-Savossa viljasadot vaihtelivat paljon lohkoittain; todella hyviäkin satoja saatiin ja hehtolitrapainot olivat korkeita. Myös maalajien vaihtelu lohkoilla näkyi selvästi puinteja tehtäessä, kun kasvustot olivat laikukkaita. Keskisato oli viljoissa tavanomainen mutta paikoitellen heinäkuun hallayö romahdutti viljan itävyyden 60 %:iin. Hallayö sattui herkkään maitotuleentumisvaiheeseen. Rypsillä oli erittäin paljon tuhohyönteisiä mm. kirppoja ja rapsikuoriaisia.

Kesä 2019 oli keskiverto kesä lämpösumman suhteen. Lämpösummaa kertyi Joensuun tienoilla 1254 astetta kun se 30 vuoden keskiarvolla on 1221. Maaningalla lämpösummakertymä oli 1284 astetta ja sadesumma 198 mm.

Pohjois-Karjalassa säilörehua tuli hyvin ensimmäisessä korjuussa ja laadullisesti se oli hyvää. Ilmat viilenivät heinäkuussa ja toinen sadonkorjuu viivästyi. Pääosin säilörehua tuli tiloille riittävästi. Pohjois-Savossa ensimmäinen sato oli runsas, toista satoa vaivasi kuivuus ja se jäi pienemmäksi. Multavilla mailla toinenkin sato oli lähes normaali. Poikkeuksellista että toisen sadon laatu on pääasiassa ollut hyvää. Rehua tuli kuitenkin riittävästi. Tiloilla joilla rehun riittävyys oli epävarmaa korjasivat osalta lohkoista kolmannen sadon, jolla saivat täydennettyä varastojaan talven varalle.

Kainuun alueella säilörehusato oli ensimmäisen sadon osalta todella runsas. Osalla tiloista rehua tuli niin paljon ettei toista satoa ollut tarvetta korjata läheskään joka lohkolta. Rehun laatu oli pääosin hyvä molemmissa sadoissa.  Vaihtelua tosin Kainuun eri alueilla esiintyi satojen osalta. Vaihtelua selitti osittain myös lohkojen kasvukuntojen eroavaisuudet. Lisäksi sääolosuhteet olivat vaihtelevia Kainuun alueella. Ylä-Kainuun alue eroaa hiukan muusta Kainuusta pohjoisemman sijaintinsa vuoksi. Sateiden ajoittuminen eri alueilla vaikutti myös satojen valmistumiseen alueella. Korjuuajankohdan määrittäminen oli osittain hankalaa sääolosuhteiden vuoksi. Nurmi kasvoi nopeasti ja versonta poikkesi hiukan tavanomaisesta ensimmäisen sadon osalta. Rehun määrä oli toisessa sadossa pienempi . Kuivuus vaivasi nurmen toisen sadon kasvuun lähtöä. Kasvu kuitenkin lähti hyvin liikkeelle vesisateiden jälkeen joita saatiin sitten vaihtelevasti eri alueilla.  Nurmilohkojen satoja jouduttiin niittämään tai murskamaan loppukesällä ja alkusyksystä koska satoa ei ollut tarvetta kerätä. Nurmi kasvoi odotettua paremmin kasvukauden loppupuoliskolla.  

Lämpösummaa kertyi kuluneen kesän aikana Kainuun alueella noin 1169 astetta ( kun 30 v keskiarvo  ollut 1066 astetta )ja sadesumma noin 227 mm (syyskuun 2019 loppu).

Kasvintuotannon palvelut

Vuonna 2019 Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1573 maatilalle. Käytössä oli päääosin WebWisu-ohjelma, jota voidaan hyödyntää yhteiskäytössä asiakkaan ja asiantuntijan kesken, mutta ohjelma on saatavilla myös asiakkaiden käyttöön.

Viljelysuunnittelun rinnalla suunnittelemme viljelykiertoa, joka on erityisen tärkeä peltoalan ja tuotantomuodon muutostilanteissa. Kasvinsuojelusuunnittelu on myös  tärkeä osa kannattavaa kasvintuotantoa. Kasvukauden aikaisilla peltokäynneillä, joita tehtiin yhteensä 198 kpl on vahva yhteys jokaiseen tuottamaamme kasvintuotannon asiantuntijapalveluun. Hankaluuksista huolimatta droonilla tehtiin peltojen ilmakuvauksia 15 tilalla.

Toteutimme useita kasvinsuojelututkintotilaisuuksia, ja niistä kertyi yhteensä 378 suoritettua tutkintoa. Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 308 kpl.

Asiantuntijoitamme toimivat Eviran valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina, yhteensä noin 370 työpäivää.

Kasvua pellosta -koulutushanke

Pienryhmä-, pellonpiennar- ja koetoimintaa toteutettiin hankkeen aikana.

Kasvua pellosta -hanke oli koulutushanke, jota hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala. Hankkeen yhteistyökumppanina toimivat Pielisen Karjalan kehittämiskeskus oy (Pikes) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Toiminta-alueena oli Pohjois-Karjalan maakunta.
Kohderyhmänä olivat kotieläin- ja kasvitilat, toimintaa kehittävät kasvitilat, tavanomaisesta luomutuotantoon siirtyvät tilat, viljelytoiminnan aloittavat tilat, siemenviljelytilat ja pakkaamot sekä avomaavihanneksista ja erikoiskasveista kiinnostuneet. Hanke oli Maaseuturahaston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama. 

Hanke järjesti pienryhmäkoulutuksia, teemapäiviä, työnäytöksiä ja opintomatkoja. Lisäksi hankkeessa tehtiin yksinkertaisia tilakokeiluja mm. liittyen kierrätyslannoitteisiin.

Hankkeen toiminta-aika oli1.9.2016-31.12.2019
Hankevastaavina toimivat Henna Hyttinen ja Kaisa Matilainen

 

Luonnonmukainen tuotanto

Kiinnostus luonnonmukaisesti toteutettuun tuotantoon jatkoi kasvuaan Itä-Suomessa

Vuonna 2019 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi 896 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Luomun osuus alueen peltoalasta, kokonaisala, osuus peltoalasta ja tilakoko vuonna 2019 ilmenee oheisesta taulukosta. (Erillilnen Excel- taulukko)

Voit tutustua tilastoihin tarkemmin Ruokaviraston sivuilta. Myös luomusiementuotanto on vahvaa.

Kiinnostus luonnonmukaisesti toteutettuun tuotantoon ja sen kehittimiseen jatkoi kasvuaan, vaikka uusia sitoumuksia luomutuotantoon ei tehtykään vuonna 2019. Myös tavanomaista tuotantoa harjoittavat yrittäjät osoittivat kiinnostusta luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin. Luomuperuskursseille osallistui edellisvuotta vähemmän, yhteensä 42 tilaa luomukasvikursseille ja 14 tilaa luomukotieläinkurssille. Luomutuotannon kasvinsuojeluun, luomusuunnitelmiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon ja muihin luomuun liittyviä Neuvo 2020 -palveluita toteutettiin 207 kpl.

Puutarhatalous

Marjojen viljelyalat kasvoivat Itä-Suomessa. Kokonaismarjanvilejlyala tukitilastojen mukaan 879 hehtaaria.

Talvi oli edullinen varsinkin mansikan talvehtimiselle Itä-Suomessa. Lunta oli maaliskuun lopussa koko maakunnassa 80-100 cm. Joensuun kirein pakkaslukema oli -31 C tammikuun 28. päivä. Tammikuu oli keskimääräistä 2,1 C:tta kylmempi, helmi-, maalis- ja huhtikuu taas tavallista lämpimämpiä. Kiteellä voimakas syöksyvirtaus 11.5 vaurioitti tunneleita. Lämmin kevät ja toukokuun, normaaliin verrattuna kaksinkertaiset vesisateet kasvattivat taimia ja jouduttivat sadon alkua. Sateen määrä oli kesällä kuitenkin tavallista vähäisempi, varsinkin elokuussa vettä tuli alle puolet normaalista. Kesäkuun keskilämpötila oli tavallista korkeampi, mutta heinäkuu oli tavallista viileämpi, välillä jopa hyytävän kylmä. Koko vuoden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 1,15 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Mutta kasvukauden tehoisassa lämpösummassa jäätiin kuitenkin selvästi jälkeen vuoden 2018 ennätyslukemista. Halloja ei juurikaan esiintynyt.

Marjojen viljelyalat kasvoivat vuoden takaisesta vadelmaa lukuun ottamatta. Kokonaismarjanviljelyala oli tukitilastojen mukaan 879 hehtaaria. Toimialalla on ollut viimeistä vuotta Marjamaat -hanke, jonka tavoitteena oli mm.

Marjamaat-hanke

Marjamaat-hanke oli ylimaakunnallinen tiedonvälityshanke

Toiminta-alueena oli Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnat. Kohderyhmänä olivat toiminta-alueen marjan- ja hedelmänviljelijät sekä muut alan toimijat.

Tietoa välitettiin seminaareissa, infotilaisuuksissa, työpajoissa, pellonpiennarpäivissä, tila- ja yritysvierailuilla sekä julkaisuissa. Sähköisiä tiedonvälitysmenetelmiä hyödynnetiin monin tavoin. Muiden alueellisten hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä soveltuvin osin.

Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet, jopa ylitti ne reilusti. Marjamaat-hankkeen aikana toteutettiin ja oltiin mukana toteuttamassa yhteensä 115 tilaisuutta, kun koko hankkeen aikainen tavoite oli 42 tilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui 2 222 henkilöä.

Koko hankkeen aikainen tavoite materiaalien osalta oli 40 kpl ja toteutunut määrä oli yhteensä 149 erilaista materiaalia. Suurimmat yksittäiset materiaalit olivat Taimituottajan sekä Aloittavien marjanviljelijöiden oppaat.

Hankkeen tarjoamalle sisällölle oli kysyntää ja sähköinen tiedonvälitys paransi tiedon saavutettavuutta. Hanke oli kustannustehokas ja toimi budjetin puitteissa.

Hanke oli Euroopan maaseuturahaston, Suomen valtion ja Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittama. Hanke toteutti omalta osaltaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaa sekä alueiden maaseutuohjelmaa.

Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2016 - 31.12.2019.

Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ry. Hankevastaavana toimi puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ja toteuttajia olivat ProAgria Etelä-Savo ry, ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus (Luke) partnerisopimuksin

Johtamispalvelut

Tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, joka toistuu jokaisessa maatalousyrityksessä

Tuotannosta on tunnistettava pullonkaulat prosessit ja osattava tehdä tarvittavat toimenpiteet prosessien sujuvoittamiseksi tai tuotannon korjaamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy tulosta, joka vaikuttaa talouteen.

Talousosaaminen ja sen johtaminen ovat yksi kulmakivi. Omana osatekijänään on kokonaisuuden hallinta; se sisältää strategian, työhyvinvoinnin, motivaation, jaksamisen ja arjen prosessien sujuvan hallinnan. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa kokonaisuudessa tavoitteet on määritelty selkeästi, työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa.

Selkeät tavoitteet ohjaavat yrityksen toimintaa, mahdollistavat onnistumisen ja myös työhyvinvoinnin toteutumisen. Esimerkiksi vuosikellon avulla pystytään suunnittelemaan yrityksen vuoden kiertoa ja se auttaa ennakoimaan sekä varaamaan aikaa toistuviin töihin. Vuosikelloon asetetut tavoitteet ja suunnitelma voidaan konkretisoida viikkopalaverissa valkotaulun äärellä. Arjen johtamiseen liittyvät työkalut kuten valkotaulun käyttö, viikkopalaveri ja standardityöohjeet kiinnostivat vuonna 2019.

Johtamiseen on paljon työkaluja, mutta myös yrittäjän sparraaminen on isossa roolissa. Henkilöstöjohtamiseen liittyvää osaamista nostettiin esille Taitava johtaja, pätevä liideri -hankkeen kautta.

 

Taitava johtaja -Pätevä liideri

Taitava johtaja – Pätevä liideri -hankkeella edistetään maaseudun henkilöstöjohtamista. Hanke toteutetaan yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Keskusten liiton kanssa. Mukana oleville yrityksille tarjotaan koulutusta, webinaareja ja yrityskohtaista neuvontaa.
Hankkeen kotisivut

ProAgria tilipalvelut

Asiakaslähtöistä tilipalvelua

ProAgria Itä-Suomi ry:n tilipalvelut on vuoden 2019 aikana panostanut merkittävästi sähköisen taloushallinnon osaamiseen ja on yksi edelläkävijöistä tällä saralla. Kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja tehtiin vuonna 2019 yhteensä 110 maaseudun yrittäjille viiden kirjanpidon ammattilaisen voimin.

Majatalo Puukarin Pysäkki käyttää ProAgria Tilipalvelujen palveluita tyytyväisenä. Matkailu- ja ravintolapalveluja tuottavalle yritykselle on tärkeää tietää miten raha liikkuu. Sähköisen taloushallinnon hyöty on ennen kaikkea päiväntasainen kirjanpito. Laskutus voidaan hoitaa verkkkolaskuilla, eikä kirjanpito ei edellytä kuittien ja tositteiden kuljettamista.

       
      

”Kun meille saapuu vaikkapa yritysasiakasryhmä, saan laskutettua yritystä sähköisellä laskulla.
Ja jos vieraat haluavat ostaa itselleen ruisleipää tai matkamuistoja, korttimaksupäätteellä maksaminen on helppoa ja tieto siirtyy kirjanpitoon sähköisenä.” Anni Korhonen valottaa.

Tilipalvelujen rinnalla myös muu ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijaverkosto on käytettävissä. ”Viimeksi sain kirjanpitäjältäni vinkin ProAgian luomuviljelykurssista, ja sain vaaditun koulutuksen helposti ja lähellä”, Korhonen tiivistää.

 

Tiedolla tuloksia

Tietoa ajankohtaisista asioista viestittiin infotilaisuuksissa ja some-tiedotuksilla

Infotilaitilaisuuksia vuonna 2019 järjestettiin  seuraavista aiheista omistajanvaihdos,  luomuinfo, Harmit haltuun- info EU- tukihakuun ja tukijärjestelmiin liittyvä infosarja.

Omistajanvaihdosinfot toteutettiin Liperissä, Kiteellä ja Nurmeksessa. Tilaisuuksissa oli osallistujia yhteensä 38 henkilö, mutta jatkavia oli vain muutama. Tämä kuvastaa sitä, että luopujia on, mutta aktiivisia nuoria jatkajia ei.

Infojen lisäksi Tiedolla tuloksia hankkeen FB- sivuilla kerrottiin ajankohtaisista aiheista ja jettiin tietoa maataloudesta ja maaseudusta. ProAgria Itä-Suomi lehdessä julkaistiin artikkeleita. Keväällä julkaistiin EU- tukikalenteri 2019-2020.

Vuoden lopussa valmistui ” Maatilojen omistajanvaihdokset”- esite ja samalla valmisteltiin uutta omistajanvaihdoshanketta. Tiedolla Tuloksia- hanke oli mukana Silva metsänäyttelyssä.

”Harmit haltuun ”- infot pidettiin Kiteellä ja Nurmeksessa maaliskuun 2019 lopulla. Keskeisimmät aiheet Harmit haltuun -tilaisuuksissa olivat  hanhi, - karhu- ja susi vahingot ja niiden torjunta.

Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 26 henkilöä ja keskustelu aiheen ympärillä oli vilkasta ja rakentavaa.

Maaseututyöpaja oli 20.3.2019 Kolilla, jossa paneuduttiin tulevan 2012-2027, EU:n ohjelmakauden valmisteluun. Hankkeen toimesta koottiin Pohjois-Karjalan osalta maitotilastot vuodelta 2019.

Hankevastaava Marja Pulkkinen osallistui Rakennetukien kesäpäiviin, jotka pidettiin Jyväskylässä. Tiedonhakumatka joulukuussa Agroekologinen symbioosi, Hyvinkää.

Hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaika vuoden 2020 lokakuulle saakka.
 

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

Vahvasti mukana asiakastyössä ja järjestötoiminnassa

Maa- ja kotitalousnaisten asiakastyö sekä valtionavulliset ja hanketoiminnan tai järjestötoiminnan osana toteutetut kurssit ja suuret yleisötapahtumat tavoittivat vuoden aikana yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä kolmen maakunnan alueella.

Someviestintä ja hanketyötä

Teimme vahvaa sidosryhmätyötä, ja näkyvyyttämme paransi erityisesti someviestinnässä aktivoituminen. Hanketoiminnassa näkyvintä oli yritysneuvontaan ja yritysryhmähankkeiden kokoamiseen suuntautunut ProYritys-hanketoiminta kaikissa kolmessa maakunnassa.

Vahvaa yritysosaamista

Yritysneuvontamme oli vaikuttavaa, ja asiakkaat saivat tuellamme haetuksi erilaisia kehittämis- ja investointiavustuksia yritystoimintansa kehittämiseen noin viiden miljoonan euron edestä. Neuvonnallamme olimme mukana noin 30 uuden yrityksen perustamisessa.

Ruokaneuvot

Ruokavalintojen vastuullisuus oli läpikulkeva teema ravitsemusneuvontaan liittyvillä kursseillamme ja tapahtumissa, joita maakunnissa pidettiin yli 50, eli vähintään yksi kurssi tai neuvontatapahtuma osui jokaiselle vuoden viikolle.

Maisemanhoito

Maisemanhoidon neuvonnassa oli mm. hankkeissa vahvana teemana rannat sekä erilaiset yritystoiminnan mahdollisuudet myös luontoon, ympäristöön ja kulttuurimaisemiin perustuen.

Järjestö

Järjestötoimintaa tehtiin vahvasti jo yhteisenä kaikkien kolmen maakunnan kesken, mikä näkyi erityisesti viestinnässä, piirijohtokuntien ja henkilöstön yhtenä yhteisenä kokoontumisena huhtikuussa -19 sekä ensimmäisenä yhteisenä Maa- ja kotitalousnaisten Edustajakokouksena marraskuun 15. päivänä Siilinjärvellä.

Vuoden Maa- ja kotitalousnaiset
Riitta Kähkönen, Kainuun,       Marja-Leena Jauhiainen, Pohjois-Savo,   Jaana Timonen, Pohjois-Karjala

Itä- Suomen Maa- ja kotitalousnaisten palvelut

Toimintamme on laajaa ja ihmisläheistä. Palveluita kehitämme asiakastarpeiden mukaan.

Kainuu

Asiakashallintaohjemaamme tilastoitujen lukujen mukaan asiakkaita tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli noin 1750 henkilöä. Tämän lisäksi kehittämishankkeissa oli muita osallistujia noin 150 henkilöä. Facebookissa seuraajiamme oli vuoden lopussa useita satoja. Piirikeskuksen tuottamaan toimintaan on näin ollen vuoden aikana osallistunut arviolta noin 2 200 henkilöä. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä tehtiin vuodessa noin 3 600 tunnin verran, ja aktiivisia talkoolaisia oli yhdistysten johtokunnissa noin 250 henkilöä ja muita vapaaehtoisia oli toiset 250 henkilöä.  Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 4,69 henkilötyövuotta.

Kun otetaan huomioon Kainuun maakunnan pieni väkimäärä, voidaan tavoitettuun henkilömäärään olla tyytyväisiä. Tapahtumat onnistuivat, missä varmasti vuoden aikana somen aktivoituminen oli yksi tekijä. Teimme myös systemaattista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mikä helpotti kohderyhmän tavoittamista. Toteutimme entistä enemmän vuorovaikutteista pienryhmätyöskentelyä hyödyntäen mobiilitekniikkaan liittyviä yhteydenpitoalustoja sekä digitaalista neuvontaa, myös toiminnan arvioimiseen.

Ihmisten tietoutta kestävistä ruokavalinnoista saimme eteenpäin kursseilla, luennoilla, esittelyin ja tapahtumin, joita oli vuoden aikana Kainuussa yhteensä 14. Näistä 5 tapahtumassa oli esillä Ruokahukka ruotuun -teema. Oppia sai yhteensä noin 600 osallistujaa, joiden joukossa oli huomattava määrä lapsiperheitä ja nuoria sekä mm. syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä miehiä, joille mm. veimme tietoutta EU-ruoka-avusta. Kahdessa rantatapahtumassa kohdistettiin Katse vesistöihin. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa sai Rannat kuntoon -hanke mm. pohjustettua Melalahden arvokkaaseen maisemakylään liittyvän erillisselvityshankkeen. Vieraslajiteemassa ja -kilpailussa onnistuimme hyvin medianäkyvyydessä, ja liki samanaikaisesti Kainuussa käynnistyikin kampanja, missä kunnat - Kuhmo esimerkin antajana - kannustivat vieraslajitorjuntaan. MKN yrityspalvelut sisälsi esimerkiksi yrityksiin kohdentunutta somekoulutusta; tässä olimme maakunnassa ensimmäisten joukossa tunnistamassa yrittäjien tarpeen ja tarjoamassa apua. Somessa yritysasiantuntijamme kohensivat näkyvyyttään, verkottuminen vahvistui ja sidosryhmien kanssa toteutimme myös road show -kiertueen useissa kunnissa. Tuloksia saatiin hienosti kaikissa kunnissa, myös harvimpaan asutuissa pitäjissä. Yritysneuvonnan vaikuttavuusluvut kertovat neuvonnan johtaneen yritysten investointeihin ja miljoonaluokan vaikutuksiin aluetalouteen. Vuosi oli Kainuussa kahdella rintamalla pioneerivuosi: aloitimme yrittäjänaisten ja maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön sekä käynnistimme Pieni pala maaseutua -järjestökampanjan. 

Pohjois-Karjala

Asiakkaita erilaisissa tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli noin 22 000 henkilöä. Suuressa luvussa on yksittäinen tekijä vierailijat Kukkolan maatilalla, jonka toimintoja Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset koordinoivat ja jonka kävijämäärä oli noin 15 000. Tämä pois lukien olemme joka tapauksessa tavoittaneet suoralla omallakin toiminnalla tuhansia.  Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määräksi voidaan arvioida yhdistysten johtokunnista 105 henkilöä, ja muita kyläläisiä toiset 105 henkilöä. Vapaaehtoistyötä tehtiin yhdistyksissä yhteensä 1 500 tuntia ja lisäksi piirikeskukselle noin 120 tuntia. Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 3,6 henkilötyövuotta.

Kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin kohtuullisen hyvin, mutta aktiivisempaa sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisessa tarvitaan, jotta tavoitettaisiin kohderyhmään kuuluvia uusia toimijoita.  Kohderyhmä osallistui suunnitteluun Karelia à la carte -verkoston valiokunnan, MKN:n johtokunnan ja hankkeiden ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksissa.  Toiminnantäyteisen vuoden saavutukset on mahdollistanut laaja yhteistyöverkosto.

Ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä kampanjoita, tapahtumia tai kursseja oli neljä, joissa 800 osallistujaa. Yksi Katse vesistöihin -teemapäivä sisälsi myös Ruokahukka ruotuun -teemaisen ruokahävikkipöydän.  Maiseman- ja luonnonhoidon puolella tehtiin vahvaa työtä sekä luonnontuotealan koulutusteemassa että mahdollisuuksien etsinnässä ympäristöyrittäjyyteen. Kymmenissä tilaisuuksissa eri puolilla Pohjois-Karjalaa oli satoja osallistujia. Yrityspalveluiden osalta vuosi oli aktiivinen. Portaat yrittäjäksi -kokonaisuus oli vaikuttava, ja poiki useita uusia yrityksiä. Karelia á la carte -verkoston brändiuudistus aktivoi tämän arvostetun ruoka- ja matkailuyritysverkoston toimintaa entisestään. Yritysneuvonnan tulokset olivat määrällisesti merkittäviä, ja saimme aikaan kasvupanoksia koko maakuntaan. Onnistuimme saamaan kotimaisille valkuaiskasveille – erityisesti härkäpavulle – pohjautuvaa yrittäjyyttä, tuotetestauspilotteja sekä näkyvyyttä kuluttajien ja mm. ammattikeittiöiden silmissä.  Ruoka- ja kulttuurimatkailun kehittäminen itärajan läheistä Via Karelia -reittiä hyödyntäen lähti Kulku-hankkeessa hyvin liikkeelle, ja saimme työn ohessa solmittua tärkeitä kontakteja ja yhteistyökuvioita paitsi Etelä-Karjalan kanssa myös valtakunnallisesti.

Pohjois-Savo

Asiakashallintaohjemaan tilastoitujen lukujen mukaan asiakkaita tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli arviolta noin 23 500 henkilöä.   Lisäksi hankkeissa esim. infotilaisuuksissa oli muita osallistujia noin 200 henkilöä. Tämän lisäksi niissä tapahtumissa, joissa vastuullamme oli ruoka- ja kahvipalveluiden tuottaminen, oli noin 5 000. Pelkästään Satoa-tapahtumaan osallistujia oli noin 20 000 henkilöä, joten tapahtumien kautta toimintaan osallistuu useita kymmeniä tuhansia henkilöitä vuosittain. Facebookissa seuraajiamme oli vuoden lopussa yli 500.  Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten (Pohjois-Savon) piirikeskuksen tuottamaan toimintaan on näin ollen vuoden aikana osallistunut arvioilta lähes 30 000 henkilöä. Toimintaan on lisäksi osallistunut noin 530 vapaaehtoista yhdistysten johtokunnissa, ja toiset 530 muuta yhdistysten väkeä, ja talkootyötä järjestössä tehtiin arviolta 7 600 tunnin verran; talkoolaisia omissa tapahtumissamme on ollut hienosti saatavilla, noin 50, arviolta 300 tuntia. Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 5,95 henkilötyövuotta, ja lisäksi syksyllä toimineen mehuaseman palkattuja toimihenkilöitä oli viisi.  

Tapahtumat onnistuivat, ja erityisesti Satoa-kokonaisuudessa oli olennaisena osana näkyvä some-tiedottaminen. Teimme myös systemaattista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mikä helpotti kohderyhmän tavoittamista. Tapahtumiin liittynyt sidosryhmä- ja asiakaspalautteen kerääminen oli säännöllistä. 

Ruoka- ja ravitsemusneuvonnan tilaisuuksia tai kursseja oli vuoden aikana Pohjois-Savossa yhteensä 38, joissa oppia sai yhteensä noin 1 000. Ruokahukka ruotuun -teema kulki toiminnassa vahvasti rinnalla. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa tehtiin vahvaa perusneuvonta-, sidosryhmä- ja tiedottamistyötä, ja Liiketoimintaa kulttuurimaisemasta -hanke sai toteutetuksi yrityksiä hyödyttäviä työpajoja, opintomatkan sekä yrityskohtaista neuvontaa.  Yrityspalveluiden tuloksena saavutettiin yrittäjien digivalmiuksien, kilpailukyvyn ja yhteistyön paranemista sekä vientivalmiuksien kehittymistä. Tärkeänä tuloksena on myös maaseutuyrittäjien sekä heidän palvelujensa näkyvyyden paraneminen. Neuvonta on myös edesauttanut ja lisännyt yleisen toimeliaisuuden kehittymistä yrittäjien omassa yritystoiminnassa. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden palvelut ovat helpottaneet yrittäjien mahdollisuuksia käyttää erilaisia tukimuotoja ja rahoituksia. Yrittäjien kehittämisestä on tullut pitkäjänteistä, ammattimaista ja tavoitteellista. Yritysneuvonnan vaikuttavuusluvut kertovat neuvonnan johtaneen yritysten investointeihin ja miljoonaluokan vaikutuksiin aluetalouteen. Vuosi loi hankepuolella vahvaa pohjaa European Region of Gastronomy -vuosille 2020 ja 2021, ja yritykset laajalla rintamalla olivat kiinnostuneita tulemaan tähän paljon myös kv. ulottuvuuksia sisältävään toimintaan mukaan.

MKN yrityspalvelut

Luomme arvoa ja vaikutamme.

Itä-Suomen MKN yrityspalveluiden asiantuntijatyömme avulla yritykset ovat saaneet Itä-Suomen alueelle vuoden 2019 aikana investointitukia ja perustamistukia noin 4,95 miljoonan euron edestä. Yritysryhmähankkeita on syntynyt 410 000 euron edestä. Yritysasiakkaita on palvelujen piiirissä ollut 530 kappaletta. Erilaisia pankkilausumia on tehty, ja niiden avulla saatuja lainoituksia mm. liiketoimintakauppoihin tai osakekauppoihin on saatu 0,48 miljoonan euron edestä.

MKN Toimimme kansainvälisesti

Toimimme laajasti myös kansainvälisissä verkostoissa

Pohjois-Savo toteuttaa kansainvälistä EUREGA Interreg Europe -hanketta, jonka tavoitteena on ruoan, ruokakulttuurin ja gastronomian huomioiminen alueellisissa strategioissa ja käytänteissä, jotka osaltaan edistävät vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä sekä paikallisen aluetalouden kasvua useissa partnerimaissa eri puolella Eurooppaa. EuReGa -hankkeessa on tehty bm-matkat Espanjan Kataloniaan, Unkarin Debreceniin ja Kreikan Rhodokselle. Teemoina ovat olleet pk-yritysten kehitystyö ja vastuullisuus ruokamatkailussa.

Kalakukko ry:n Four Season Derby -hankkeelle tuotettiin MKN yrityspalveluiden taholta uusi ruokatapahtuma ”Muuruveden Juhannus”, johon osallistui 55 henkilöä 13:sta eri maasta sekä alueen kehittäjätahojen edustajia. Palvelumuotoilun co-design työpajoja pidettiin 4 kertaa. Lisäksi vastasimme opintomatkasta Lapin Löylypäiville sekä tuotimme siellä kv. työpajan pohjoissavolaisista perinneleivonnaisista ja jälkiruoista. 10 osallistuneesta oli kolme Romaniasta. Keskusteltiin alueen kansainväistymisestä sekä yhteistyöstä Länsi-/Itä-Suomi-akselilla. Tapaamisella oli merkittävä vaikutus kylien tapahtumien kehittämisessä, ruokakulttuurin edistämisessä sekä yhteistyön tiivistämisestä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Leader Kalakukko ry. järjesti myös opintomatkan Romaniaan, Cluj-Napocan alueelle yhdessä Leader Ravakan kanssa. Matkalle osallistui yhteensä kuusi Pohjois-Savosta. Tutustumiskohteina Romaniassa oli mm. ”Esi-isien pidot” kyläfestivaali karpaattien vuoriston kainalossa.

Kainuu sai emännöidä MKN:n johdon syysseminaaria upeissa vaaramaisemissa, ruskan keskellä, Paltamon Jättiläisenmaassa syyskuussa, missä ensimmäisenä päivänä pidettiin kansainvälinen naisyrittäjyysseminaari. Vieraat olivat Baden-Württembergista Landrauen-järjestöstä. Heille järjestettiin tutustumismatkapäivä myös Vuokatissa sijaitseviin maaseutuyrityksiin.