Viljelystarkastaja on linkki viraston ja viljelijän välillä

2 min read

Kasvi

Tarkastajan tehtävänä on valvoa siemenviljelysten laatua. Parasta tarkastajien mielestä on päästä tekemään yhteistyötä viljelijöiden kanssa.

Viljelytarkastus kaisa uusi kraapo 38

Viljelystarkastuksessa Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat tutkivat siemenviljelyksillä sadon laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Siemenviljelijät tuottavat tarkistettavilla pelloilla sertifioitua siementä jatkokäyttöön toisille viljelijöille. Viljelystarkastuksia tehdään, jotta myytävä sato olisi laadukasta ja lisähinnan arvoista. Sertifioitu on omaa siementä arvokkaampaa, sillä se on kasvatettu vaatimuksia noudattaen.

Viljelystarkastuksia tekevät ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijat Mari Mäenpää ja Satu Paananen kertovat hukkakauran olevan yksi tärkeimmistä yksittäisistä kasveista, joiden esiintymistä seurataan. Peltoa kiertäessä katsotaan myös seassa olevia vieraita lajikkeita. Rikkakasvien määrä on asiantuntijoiden mukaan oltava sellainen, että ne saa eroteltua pois joko lajittelussa tai on muuten rajojen puitteissa. Huomioon otetaan myös kasvuston tasalaatuisuus.

Tämän kesän aikana agrologiopiskelija Iisa Laine on ollut viljelystarkastajien mukana apujalkoina. Hän kertoo oppineensa paljon lyhyessä ajassa:

”Kun olen kiertänyt osaajien mukana pelloilla, olen saanut paljon oppia viljelykasveista, rikoista ja esimerkiksi kasvitaudeista. Parasta on päästä näkemään opittuja asioita käytännössä.”

Peltolohkot määräävät työtahdin

Tarkastajan tehtäviin kolmikko luettelee esitietojen täyttämisen viljelijän kanssa ennen havainnointia. Peltolohkojen kiertämisen jälkeen saadut huomiot täytetään pöytäkirjaan, joka lähetetään Ruokavirastolle ja pakkaamolle. Virasto tekee lopullisen päätöksen ja pakkaamo ilmoittaa, hyväksyykö se siemenviljelyksen käyttöön.

Viljelystarkastuspäivät yleensä venyvät Paanasen mukaan melko pitkiksi, kun pyrkii saamaan tehtyä mahdollisimman paljon päivän aikana:

”Koskaan ei pysty kokonaan suunnittelemaan päivää ennalta. Jos tulee jotain löydöksiä tai lohkot ovat kaukana toisistaan, havainnointiin ja siirtymiseen menee enemmän aikaa. Tämä on kuitenkin tällainen urakkahomma kesäaikaan, menemme joustavin mielin.”

Työpäiviä miettiessä Paananen arvioi yhden henkilön käyvän läpi keskimäärin noin viisi hehtaaria tunnissa. Asiantuntijat toteavat työn menevän joutuisasti, jos pelto on helposti kuljettava. Esimerkiksi he mainitsevat viljapellot, joissa on selkeät ajourat. Nurmikasvit ovat selkeästi vaikeakulkuisempia tiheän kasvuston takia.

Tarkastaja kohtaa viljelijöitä ja näkee päivittäin uutta

Tarkastajat toteavat työn suolan löytyvän asiakaskohtaamisista, kun viljelijät tietävät tarkastuksen tulevan ja osaavat odottaa sitä. Työ sujuu hyvin ja rennosti yhteisymmärryksessä. Mäenpää, Paananen ja Leino nauttivat myös työpäivän siirtymisestä toimistolta ulos:

”Täällä saa seurata elämää aika läheltä ja olla luonnossa. Muutaman peurankin saattaa päivän aikana nähdä. Lisäksi tämä on loistavaa hyötyliikuntaa, kun tulee pitkiä kävelymatkoja lohkoja kiertäessä.”

Tarkastajakolmikko muistelee juuri automatkalla ihmetelleensä ääneen, miten viljelystarkastajan työssä pääsee käymään paikoissa, joihin ei ikinä muuten tulisi mentyä. Työmatkojen aikana näkee monia hienoja kohteita ympäri Varsinais-Suomea.

Kaisa Uusi-Kraapo
ProAgria Länsi-Suomi