Niemelän tilatiimi tehokkaana

3 min read

Referenssit

Apuna ja tukena on ollut ProAgrian asiantuntijoista ja tilanväestä koostuva tilatiimi.

Kasvi ja ilmasto niemelan tilatiimi tehokkaana kuva tuija korpela2

Olli ja Annan Niemelän lypsykarjatilalla Kokkolan Lohtajalla peltopinta-ala on kasvanut vuosien aikana. Ennen pinta-alan kasvamista keskeisimpänä tavoitteena oli saada karkearehut riittämään karjalle. Peltoalan kasvaessa varastoihin alkoi kertyä ylivuotista säilörehua. Tilanväen ja ProAgria Keski-Pohjanmaan tuotanto- ja talousasiantuntijoiden yhteistyönä tilan rehuomavaraisuus ja peltojen tuottavuus on parantunut. Lisäksi tilalla on suunniteltu reagointitoimia muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Alkuvuodesta 2021 Olli kysyi maidontuotannon erityisasiantuntija Sinikka Kreusilta mahdollisuutta saada asiantuntijatiimi pohtimaan tilan kehittämistä. Sinikka kokosi asiantuntijatiimin miettimään ratkaisuja Niemelän tilan tarpeisiin. – Yhteistyön tavoitteeksi asetettiin yritystoiminnan kokonaisvaltainen johtaminen, jossa huomioidaan yrityksen talous, kotieläintuotanto ja kasvinviljely kertoo Olli Niemelä. Tiimissä ovat mukana yrittäjäpariskunta Anna ja Olli Niemelä, maidontuotannon erityisasiantuntija Sinikka Kreus, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Jouni Huhtala ja kasvintuotannon asiantuntija Taneli Rahja.

Tiimi koolle keväällä 2021
Tilakäynnillä arvioitiin tilan säilörehuvarastot, laskettiin rehujen vuotuiset tarpeet ja asetettiin tavoitteet. Ylivuotiseksi jääneitä säilörehuvarastoja haluttiin vähentää ja nurmialaa pienennettiin vastaamaan tarpeita. Nurmialan optimointi mahdollisti vilja-alan kasvattamisen ja rehuomavaraisuuden parantumisen. Koska tila sijaitsee rannikolla, jossa sadanta on vähäistä ja maalajit ovat karkeita kivennäismaita, säilörehun varmuusvarastot on pidettävä riittävinä satovaihteluiden vuoksi.
Karkearehun tarpeet laskettiin erikseen lypsäville lehmille ja nuorille hiehoille sekä ummessa oleville lehmille ja vanhemmille hiehoille. Peltoviljelyn tavoitteena oli tuottaa omanlaiset rehut molemmille eläinryhmille. Ummessa oleville lehmille ja vanhemmille hiehoille päätettiin kokeilla maltillisella alalla kokoviljasäilörehua. – Peltolohkot jaoteltiin tuotantokyvyltään parempiin ja heikompiin lohkoihin. Paremmilta lohkoilta tuotetaan lypsäville lehmille ja nuorille hiehoille säilörehut ja heikommilta lohkoilta tehdään nurmi- ja kokoviljasäilörehua ummessa oleville lehmille ja vanhemmille hiehoille, Olli Niemelä toteaa. Kokoviljasäilörehu päätettiin toteuttaa monilajisena seoksena hyvän viljelyvarmuuden vuoksi. Samalla ne parantavat maan kasvukuntoa. Palkokasvien käytön myötä saatiin hyötyä myös biologisesta typensidonnasta.
Uusia kasveja ja lajikkeita kokeiluun
Tiimin kokoontumisissa Niemelöissä heräsi halu kokeilla uusia viljelykasveja ja lajikkeita. Niinpä viljelyyn otettiin seosrehuruokintaan hyvin soveltuvaa vehnää. Vehnä käy hyvin myös nurmen suojakasviksi ja kokemukset vuodelta 2021 ovat erittäin myönteisiä. Nurmen uusiminen onnistui hyvin ja seosrehuruokintaan saatiin energiapitoista vehnää. Myös kokemukset kokoviljasäilörehusta ovat myönteisiä. – Kasvustot tuottivat kasvukauden haasteellisista olosuhteista (kuivuus) huolimatta määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon. Kokoviljasäilörehu säilyi hyvin ja on osoittautunut myös erittäin maittavaksi rehuksi, kertoo Olli Niemelä.
Tiimin hyötynä kokonaisvaltainen suunnittelu
Niemelän tilan rehuvarastot ovat pienentyneet tavoitellulle tasolle ja peltoviljelyn tuottavuus parantunut. – Olemme erittäin tyytyväisiä tiimityöskentelyyn ja suosittelemme toimintatapaa muillekin, kertovat Anna ja Olli Niemelä. ProAgrian asiantuntijat Sinikka Kreus, Jouni Huhtala ja Taneli Rahja toteavat, että tilan ajatusmaailmassa korostuu positiivisuus, ratkaisuja pyritään löytämään omaa toimintaa kehittämällä, eikä murehdita niistä asioista, joihin ei voida vaikuttaa.
Markkinatilanteeseen reagointi
Molemminpuolisten positiivisten kokemusten perusteella tilatiimitoimintaa päätettiin jatkaa myös tulevan kasvukauden suunnittelussa. Tiimin kanssa pohdittiin sopeuttamistoimia muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Ratkaisut löydettiin keskinäisen keskustelun ja moniammatillisen osaamisen kautta. Sopeuttamistoimiksi valittiin typpilannoitusten tekeminen ureapitoisella lannoitteella ja epäorgaanisesta fosforilannoituksesta luovuttiin. Monilajista kokoviljasäilörehualaa kasvatettiin kattamaan kaikkien ummessa olevien lehmien ja vanhempien hiehojen rehuntarpeet. Kokoviljasäilörehulohkot lannoitetaan pelkällä lietelannalla ja teolliset lannoitteet kohdennetaan säilörehunurmille ja vehnälle. Näin saadaan pienennettyä lannoitekustannuksia.
Asiantuntija, kasvintuotanto
Erityisasiantuntija, maidontuotanto
Asiantuntija, talous- ja kasvintuotanto
ProAgria Keski-Pohjanmaa