Lammas- ja vuohitietoa EAAP-seminaarista 2017

2 min read

Uutinen

Kaie Ahlskogin kooste Euroopan eläintieteen päiviltä.

Kaieahlskog eaap seminaari
EAAP 2017 Tallinnassa
The European Federation of Animal Science
Tallinnan elokuun kokoukseen oli tullut 55 maasta 1028 osallistuja. Konferenssissa pidettiin eläintutkimuksiin liittyviä luentoja ja samalla oli esillä posterit tutkimuksista ja erilaisista projekteista. Ohjelma löytyy linkistä https://eaap2017.org/programme/presentations/
Osallistuin lammas- ja vuohityöryhmiin. Konferenssissa esiteltiin iSAGE-hankkeen tuloksia ja käynnissä olevia töitä lammas- ja vuohisektorille. Lammastutkimusta Suomesta esitteli Marja-Liisa Sevon-Aimonen Lukelta. Lihasulan Säätiön avustuksella posterina osastolla oli esillä juliste suomenlampaasta.
Konferenssissa huomasi, että lammassektorilla keskitytään paljon neuvontaan ja nettiin rakennetaan koulutus- tai tutkimustietokantoja.
Esimerkiksi esiteltiin SheepNet-projektia, mitä on rahoittanut EU Horizon2020. http://sheepnet.network/ Projektissa on mukana seitsemän maata ja tavoite on kerätä tutkimustietoa, järjestää koulutuksia ja yhteistyötä eri maiden välillä. Ongelmana oli tutkimusten ja materiaalien kääntäminen, eri kieliryhmien ollessa mukana.
Toinen samankaltainen ohjelma: http://www.happygoats.eu/
Irlannista oli esitys online-tuotosseurannan ohjelmasta: www.sheep.ie.
Kaupallinen ohjelma AniCloud on käytössä esimerkiksi Intiassa ja Brasiliassa. Tavoite ohjelman käyttäjän lammastaloustuotannon (liha ja villa) ympäristöystävällinen tuotanto, puhdas raaka-aine, samalla käytetään geneettisistä edistymistä jalostus- ja tuotantokatraissa. http://www.abacusbio.com/projects/anicloud/
Kiinnostava oli katsaus Itävallan lammas- ja vuohituotantoon. Esimerkiksi tänä vuonna Itävallassa on SZZV kantakirjassa 75351 vuohta (Coloured Chamon 7700, Saanen 5300, Toggenburg 2900). Käytössä on aktiivisesti keinosiemennys.
Ranskalaiset, Jean-Marc GAUTIER, Idele, ovat tehneet tutkimusta uuhen kuntoluokan vaikutuksesta tiinehtyvyyteen. (Parhaat tulokset 2,5-3,5). Kuntoluokka 3-3,5 osoittautuu parhaaksi karitsointiaikaiseksi kuntoluokaksi. Karitsakuolleisuus oli silloin alhaisempi.
Norjassa, I.Olesen, tutkimuksessa ovat ongelmana punkit ja punkkien aiheuttanet sairaudet. Tutkimusten tavoite on löytää geenitasolla ratkaisu lampaiden vastustuskykyyn punkkeihin.
Joanne Conington , Sheep and Goat Genetics and Genomics, (SGGG), esitti katsauksen UK tutkimuksista uuhien iästä ja kestävyydestä tuotannossa, myös karitsoiden eloonjäänti on yksi tärkeimmistä tutkimuksista. Data otetaan Signet-lammastietokannasta.
Uudesta Seelannista oli pyydetty esitys liittyen lammastalouden rakennemuutoksiin, ilmaston vaikutuksiin, koska siellä on enemmän poutaa tai sitten rankkasadetta, eroosio on ongelma. Australian kanssa yhteistyössä kehitetään ASKBILL lampurille työkalua netissä. https://askbill.com.au/#/home
Postereita oli monesta eri maasta monta sataa. Konferenssi oli kiinnostava ja tärkeä on löytää uusia kontakteja ja oppia uuttaa tutkijoilta.
12.12.2017 Kaie Ahlskog
EAAP tilavierailu vuohitilalla: kitsefarm.ee/