Katse jo vuoteen 2023 ja suunnitelmalliseen varautumiseen

3 min read

Uutinen

Kannanottomme 27.4.2022

Viljelytarkastus kaisa uusi kraapo netti
ProAgria Keskusten Liitto
KANNANOTTO 27.4.2022
Tuleva kasvukausi on osalla maatilayrittäjistä epävarma viljelykasvivalintojen ja lannoiteratkaisujen osalta. Tämä tarkoittaa riskien lisääntymistä eritysesti pitkän kasvuajan viljelykasvien ja -lajikkeiden viljelyssä. Syyskasvien talvehtimisen onnistumisessa on myös paljon epävarmuutta. Toivoa on kuitenkin aina olemassa uuden satokauden alkaessa. Sparraus asiantuntijoiden kanssa kannattaa – yksin ei kannata jäädä.

Viljelysuunnitelmissa tarkentamisen ja optimoinnin paikkoja

Viljelysuunnitelmia on päivitetty koko kevään ajan. Viljelyratkaisuja, etenkin lannoituksen suunnittelua, on tarkennettu ja optimoitu. Typensitojakasvien lisäämistä viljelykiertoihin on suunniteltu hyödyllisten esikasvivaikutusten maksimoimiseksi. Kylvösiemenen saatavuus asettaa rajoitteita viljelykasvivalintoihin. Samalla on katsottava jo tämän kasvukauden yli vuoteen 2023: suunniteltava typen lataamista maahan biologisin keinoin sekä pellon kasvukunnon parantamista, jotka ovat nyt suhteellisen edullisia toimenpiteitä verrattuna säkissä hankittaviin ostopanoksiin.
Nyt on tärkeää viljelyn onnistumisen varmistaminen kaikin keinoin. Perusteet siihen, että viljely kannattaa keskittää hyvätuottoisille lohkoille eivät ole muuttuneet. Keinovalikoimaa viljelyn onnistumisessa ovat: kylvöjen tekeminen huolella ja riittävän ajoissa kevätkosteutta hyödyntäen, maassa olevan typen mittaaminen ja huomioon ottaminen, esikasviarvojen hyödyntäminen, lannoitteiden ja muiden panosten jakaminen, nollaruudut avuksi ja polttoaineen säästöt.
Hyvillä ja viljelyvarmoilla lohkoilla satsaus kannattaa. Vilja- ja öljykasvit antavat kaksinkertaisen tuoton luonnonhoitopeltoihin verrattuna. Nyt jos koskaan kannattaa selvittää eri viljelykasvien sato- ja hintavaatimukset oman tilan tiedoilla.
Kotimaisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää saada satokasvien viljely onnistumaan, jotta varmistetaan riittävästi ruokaa sekä ihmisille että eläimille.

Tuotantokustannukset päätösten pohjana

Nurmiviljelyyn ja säilörehuun panostaminen on tänä keväänä aiempaakin tärkeämpää, koska sitä kautta voidaan vaikuttaa sekä rehukustannuksiin että tuotosmääriin ja maidon pitoisuuksiin. Karjanlannan merkitys on korostunut ja sen käyttö lannoitteiden ohessa kannattaa suunnitella asiantuntijoiden kanssa ottaen huomioon eri eläinryhmien tarpeet rehun laadulle ja määrälle. Palkokasvien ja -viljojen lisääminen viljelykiertoon parantaa valkuaisomavaraisuutta ja luo tuotannon kestävyyden edellytyksiä myös tulevaan.
Kotieläinten ruokinnan optimoinnissa maitotuoton ja rehukustannuksen erotus ratkaisee. Tämä edellyttää kotoisten rehujen laadun ja tuotantokustannusten tuntemista ja laskelmissa on käytettävä ajantasaisia hintoja maidolle ja ostorehuille. Optimoinnin kautta voidaan laskea ja ennakoida maidontuotoksen ja rehukustannuksen erotusta katse jo ensi syksyssä.
Ajantasaiset seuranta- ja vertailutiedot tuotoksista, ruokinnasta ja ruokinnan kannattavuudesta varmistavat sen, että tilalla tiedetään, miten ruokinta onnistuu, joten ruokinnan asiantuntijoiden osaamista kannattaa nyt hyödyntää. Ulkopuoliset silmät, vaihtoehtojen esittäminen ja konkreettiset neuvot jokapäiväisiin asioihin auttavat jaksamiseenkin.

Katse jo vuoteen 2023

Osa maatilayrittäjistä suuntaa katseen jo vuoteen 2023 turvaamalla sinne panoksia ja suunnittelua. Tärkeään sijaan nousee kaikinpuolinen varautuminen sekä talouden ja kannattavuuden näkökulmasta että pidemmän aikajänteen näkymien vaikutus maatilan strategiaan.
Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan arvioidaan vaikuttavan maailmanmarkkinoihin seuraavan parin vuoden ajan, vaikka sotatoimet loppuisivat heti. Monivuotinen kriisi on siis edessä, ja ruokapulasta tullaan kärsimään osassa maailmaa. Suomen viljelyn kokonaisuuden kannalta valkuaisrehun riittävyys on kriittinen tekijä ja se kannattaa turvata. Naudoilla nurmipohjainen ruokinta on Suomen vahvuus. Säilörehun laatuun on panostettava jatkuvasti tiloilla ja sen merkitys kasvaa entisestään. Yksimahaisilla, sika- ja siipikarjatiloilla ongelma on isompi, ja tilanne kaiken kaikkiaan rehukustannusten rajun nousun takia erittäin kriittinen.
ProAgria ehdottaakin valkuaiskasveille kasveille lisätukea, jolla saadaan kotimainen tuotanto turvattua. Valkuaiskasvien viljelyssä riskit ovat korkeammat kuin viljan viljelyssä. Esimerkiksi tänä vuonna syysöljykasvit ovat osassa maata tuhoutuneet täysin. Herneen ja härkäpavun hinnat ovat ehkä jääneet jälkeen viljoihin ja öljykasveihin nähden ja siemensaatavuus rajoittaa viljelyä.

Lisätietoja

ProAgria Keskusten Liitto
toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko, puhelin 040 508 1393, harri.makivuokko@proagria.fi
johtava asiantuntija Sari Peltonen, puhelin 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi
johtava asiantuntija, palvelupäällikkö, Juha Sohlo, puhelin 0400 585 506, juha.sohlo@proagria.fi
johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki, puhelin 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi
markkinointi- ja viestintäjohtaja, Suvi Anttila, puhelin 040 560 8551, suvi.anttila@proagria.fi