Aloita maidon kylmäketju jo lehmästä

Karjan lämpöstressi on keskeinen maidontuottajien haasteista ympäri maailman. Liian korkea lämpötila vähentää lehmän rehunsyöntiä ja maitotuotosta sekä heikentää hedelmällisyyttä ja hyvinvointia.

Lämpöstressi vähentää lypsylehmien maidontuotantoa. Jopa 10 prosentin vaihtelu tuotannossa on selitettävissä ilmastotekijöillä kuten kuumuudella. Lämpöstressin aiheuttama maidontuotannon väheneminen voidaan yhdistää suoraan rehunkulutuksen pienenemiseen, kun samaan aikaan eläinten energiantarve nousee.

Lämpöstressi alentaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta, haittaa märehtimistä, heikentää immuunivastetta ja lisää sairastuvuutta. Lisäksi stressi heikentää hormonieritystä, mikä vaikuttaa hedelmällisyyteen, ovulaatioon ja kiimakäyttäytymiseen.

Mitä lämpöstressi tarkoittaa?

Lämmön tunteminen ei riipu ainoastaan ympäristön lämpötilasta, vaan myös niin sanotusta tehollisesta lämpötilasta, johon vaikuttavat muun muassa lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, ilmastointi ja auringon säteilylämpö.

Lämpötila- ja kosteusindeksiä käytetään lypsylehmien tehollisen lämmön arviointiin. Perinteisesti on arvioitu, että lehmät alkavat tuntea lämpöstressiä, kun THI-indeksi nousee yli 72:n. Uusimmat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että varsinkin korkeatuottoiset lehmät tuntevat lämpöstressiä jo alemmillakin THI-arvoilla.

Korkean lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden yhdistelmä on aina ongelmallinen. Lämpöstressi vaihtelee roduittain. Lisäksi muun muassa tuotosvaihe, rehun laatu ja määrä, terveydentila ja veden määrä vahvistavat korkean lämpötilan vaikutusta. Hyvälypsyinen lehmä, jonka tuotos on yli 30 kiloa päivässä, tuottaa 48 prosenttia enemmän lämpöä kuin umpilehmä ja on siten alttiimpi lämpöstressille.

Myös laktaatiokauden alussa lehmät ovat herkempiä lämpöstressille. Lämmöntuoton nousu kauden alussa johtuu sekä maidontuotannon että rehunkäytön kasvusta.

Kuinka lämpöstressiä voi helpottaa?

Lämpöstressin vaikutuksia voi minimoida pienillä investoinneilla, jotka eivät lisää merkittävästi työtä tai eläinten käsittelyjen määrää: lisätä varjostusta, muokata ruokintaa, optimoida veden saantia sekä lisätä ilmanvaihtoa ja viilentäviä vesisuihkuja.

Ruoansulatusprosessin arvioidaan nostavan lämmöntuotantoa perustasolta jopa 20 prosenttia. Yksi päätekijä vähentyneeseen rehun syöntiin on korkea lämpötila.

Menetelmiä lämpöstressin vähentämiseen:

  • ruokinnan rasvapitoisuuden ja energiaväkevyyden nosto
  • ylimääräisen valkuaisen välttäminen
  • erityisesti korkeatuottoisten lehmien kuidun sulavuuden optimointi

Chiavassa otti lämpöhaasteen haltuun

Argentiinalainen Chiavassa-farmi on taistellut menestyksekkäästi lämpöstressiä vastaan. Maitotila sijaitsee Santa Fen maakunnassa ja sillä on noin 1 000 holsteinlehmää täysappeella. Joukossa on noin 300 korkeatuottoista lehmää.

Tila alkoi kastella lehmiä kuudesti päivässä. Tuulettimiin yhdistettiin myös vesisuihku. Lehmiä viilennettiin 45 minuutin ajan odotusalueella ja jokaisella kolmella lypsykerralla. Eläimet tuotiin kolmesti päivässä suihkuun odotusalueelle. Näiden toimenpiteiden vaikutus oli merkittävä.

Israel Flamenbaumin mukaan ainut tae positiivisen vaikutuksen saavuttamiseksi maidontuotantoon ja hedelmällisyyteen on pitää lehmien ruumiinlämpö alle 39 asteessa 24 tuntia päivässä useampien vilvoittelujaksojen kautta. Näyttää siltä, ettei kuumina päivinä pelkkä lehmien vilvoitus juuri ennen lypsyä riitä.

Australialainen kaavio lämpöstressin oletetusta määrästä eri kuukausina.

Hengitysfrekvenssi ja lämpöstressi

  • > 80 krt/min, lehmän lämpöstressi on vakava
  • 70 krt/min, lehmällä on vaikeuksia
  • 40-60 krt/min on normaali

Tarja Paatero
maitotila-asiantuntija
ProAgria Oulu

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa