Englantilaista näkemystä jankkurointiin ja nurmen ilmastukseen

Timothy Coleridgen mukaan on tärkeää, että esimerkiksi penetrometrillä tutkitaan ensin, millä syvyydellä tiivistymä on, ennekuin jankkurointia aloitetaan tekemään.

Helmikuun lopulla Ylivieskassa järjestetyillä Rysky-päivillä vieraili McConnelln edustaja Timothy Coleridge Bt-Agron toimipaikalla. Timothy piti päivän aikana usean pienen esityksen jankkuroinnin ja ilmastuksen eduista.


 
Maan tiivistymisen aiheuttamat ongelmat korostuvat vaihtelevissa olosuhteissa. Yleisesti tiivistymä on maassa n.22-32 cm syvyydessä. Tiivistynyt maa estää juurien pääsyn syvempään maakerrokseen ja sitä kautta estää myös veden saannin kuivissa olosuhteissa. Vastaavasti veden kapilaarinen nousu estyy myös samalla. Kovien sateiden sattuessa vesi ei pääse imeytymään syvimpiin maakerroksiin, vaan jää muokkaussyvyyteen.  Näiden seikkojen vuoksi jankkurointi on hyvä vaihtoehto rakeenteen korjaukseen.

Jankkuroinnissa on tärkeää että kasvien juuret ottavat muokatun maan kiinni, koska muuten vaikutus häviää seuraavan talven aikana kun maa ”painuu kasaan”. Juuri tämän vuoksi nurmet soveltuvat hyvin jankkurointiin, kun mukana on syväjuuria kasveja perustamisseoksessa. Jankkurointi tehdään yleensä Englannissa keväällä, kun nurmi on alkanut kasvamaan. Tällä varmistetaan, että lohko kestää koviakin sateita. Lisäksi toimenpiteellä varmistetaan hapen saanti kasvien juurille sekä parannetaan typen ottoa maasta. Suomessa jankkurointi tehdään yleensä kesällä kun maa on riittävän kuiva. Tällöin ajatuksena on monesti pelkästään rakenteen parantaminen jatkoa ajatellen.

Englannissa jankkuroinnin yhteydessä kylvetään yleensä lisää siementä täydentämään kasvustoa.

Lisäkylvö tehdään yleensä valkoapilalla ja monesti tähän toimenpiteeseen liittyy nurmen ilmastus. Timothyn esittelemässä twosen jankkurissa, oli mukana ilmastin. Ilmastin oli sijoitettu viimeiseksi jyrän jälkeen.  Terät tekevät maahan kuoppia max. 23 cm syvyyteen ja ilmastavat kasvualustan. Nämä kuopat ovat myös hyvä menoreikä vedelle syvempään maan kerrokseen.
 


Twosen laitteella voi ajaa sekä kulttivaattori yksiköllä tai ilmastimella erikseen tai sitten yhdistelmänä.

Ilmastimen käyttö eloperäisillä mailla herätti paikalla olleissa kiinnostusta.  Hyvin usein nykyään törmää eloperäisiin nurmilohkoihin, joissa muokkauskerros on vettynyt. Muokkauskerroksen alapuolinen osa on taas hyvin kuiva eli vesi ei imeydy alempiin kerroksiin vettyneestä kerroksesta. Ilmastimen terillä tämän kerroksen voisi puhkaista, jolloin muokkauskerros kuivuisi. Hyvin usein tämän tyyppisillä lohkoilla on jankkuroinnin esteenä puut, joita ilmastin ei niin herkästi nostaisi pintaan.

Nurmen ilmastus on vielä Suomessa hyvin vähäistä peltopuolella, koska yleisesti nurmen ikä on 3-4 vuotta. Sama pätee jankkurointiinkin. Viime vuosien hyvin rajut sääolosuhteiden muutokset ovat vaikeuttaneet viljelyä ja lisänneet kiinnostusta asiaa kohtaan. Kuitenkin pitää aina ensin tietää, missä ongelma on, ennen kuin aloittaa tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Olli Valtonen
Nurmen huippuosaaja
ProAgria  Oulu
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.