Emolehmätilan nurmituotantoa

Emolehmätuotanto perustuu tuotannon vuosittaiseen rytmittämiseen.

Jotta eläinten tiinehtyminen, poikiminen ja imettäminen onnistuisivat hyvin, olisi ruokinnansuunnittelun tavoitteena pitää emolehmät oikeassa kuntoluokassa ympäri vuoden. 

Kevätpoikivan emolehmän tuotantovuosi voidaan jakaa neljään vaiheeseen: Imetys sisällä, imetys laitumella, tiineyden keskivaihe sisällä, tiineyden loppuvaihe sisällä. Kevätpoikivien emolehmien tuotanto perustuu pitkälle tehokkaaseen laidunnukseen. Emojen poikiminen olisi hyvä ajoittaa vähintään kuukausi ennen laiduntamisen aloitusta. Kuukauden ikäiset vasikat ovat tarpeeksi vahvoja laiduntamiseen. Vasikan saadessa hyvälaatuista rehua sekä laidunruohoa pötsin mikrobikanta alkaa muodostua varhain ja vasikasta kehittyy nopeasti märehtiä. Pötsin pieneliöstö on vakiintunut jo 10–12 viikon ikäisellä vasikalla ja märehtimisjaksot alkavat varhain, vasikan ollessa 2–3 viikon ikäisiä. Hyväkuntoinen ja kuukauden ikäinen vasikka pystyy käyttämään jo tehokkaasti laidunnurmea emän maidon ohella, näin vasikasta saadaan varmistettua hyvän päiväkasvun omaava tehokas laidunruohon käyttäjä.

 

Tehokas laidunkierto takaa emoille korkean maidontuotoksen ja vasikoille hyvän päiväkasvun

Laidunten suunnitteluun kannattaa paneutua jo hyvissä ajoin ennen laidunkauden alkua. Laidunnus kannattaa aloittaa kun nurmen pituus on lohkoilla noin 10 cm luokkaa. Liian suurta eläinmäärää lohkolla tai liian pieniä lohkoja kannattaa välttää koska nurmi tallautuu helposti, vastaavasti liian isoilla lohkoilla nurmi ehtii kasvaa liian pitkäksi joka lisää myös tallaantumistappioita ja laitumelle jää helposti hylkylaikkuja. Laidunkierto on sopiva kun nurmi ehtii kasvaa noin 20 cm mittaiseksi lepoaikana. Puhdistusniitto on ensisijaisen tärkeää hylkylaikkujen ja rikkakasvillisuuden kurissapitämiseksi.

Syyspoikivan emolehmän vuosi sen sijaan jaetaan kolmeen tuotantovaiheeseen seuraavasti: Imetys sisällä, tiineyden keskivaihe laitumella, tiineyden loppuvaihe sisällä. Syyspoikivuus on kannattavinta tiloilla joilla laitumien osuus tilan peltopinta-alasta on alhainen.   

Emolehmätuotannon kannattavuus perustuu pitkälle tehokkaaseen laidunnukseen, laidunrehun tuottaminen on ylivoimaisesti taloudellisin vaihtoehto emolehmien nurmirehujen tuotannossa.

Kevätpoikivan emolehmän ruokintakustannuksissa on mahdollisuus myös säästää tiineyden keskivaiheilla.  Mikäli emot ovat tällöin oikeassa kuntoluokassa tai ylikuntoisia eikä kunnostusruokintaa tarvita, voidaan ruokinnassa käyttää D-arvoltaan huonompaa säilörehua ja olkea.  Pääsääntöisesti emolehmätilalla kannattaa viljellä erilaisia säilörehuja eläinten eri tuotantovaiheita silmälläpitäen. Hyvää korkean D-arvon omaavaa rehua nuorkarjan ja emojen maidontuotannon ajaksi sekä heikomman D-arvon omaavaa rehua ummessaoloajan rehuksi. Viljelysuunnittelussa on jo järkevää ottaa huomio eläinten eri tuotantovaiheiden rehuntarve.

Vasta uudistetut ja parhaimmassa kasvussa olevat nurmilohkot kannattaa korjata 680-700 D-arvolla nuorkarjan sekä imettävien emojen rehuksi, hyvän päiväkasvun sekä emoilla maidontuotannon aikaansaamiseksi, sekä heikomman D-arvon ja valkuaistason rehua hyväkuntoisille emolehmille ummessaoloajan rehuksi. Ummessaoloajan säilörehu kannattaakin olla riittävän täyttävää ja myöhään korjattua, korkeintaan 630 D-arvolla korjattua rehua.  Tällöin ummessa olevien emojen pötsit tulevat täyteen ilman, että ne syövät yli ravinnontarpeensa.  Mikäli tilalla ei ole tällaista rehua käytössä, on laimennus hoidettava täydentämällä säilörehuruokintaa esimerkiksi oljella.  Suojavyöhyke- ja luonnonhoitopelloilta kerätty korsiintunut nurmirehu on myös oivallista ummessaoloajan korsirehua, rehuseokseen lisättynä. Kuivahkona kerätty nurmirehu on varsinkin kylmäpihatoissa erinomainen rehu ummessaoloajan rehuksi. Kaurasta tehty kokoviljasäilörehu on ruokinnallisilta arvoiltaan ohrasta tehtyä heikompaa, mutta soveltuu myös hyvin hyväkuntoisille emoille ummessaoloajan rehuksi.

 

Vuosi 2015

Kesä 2015 oli laidunnuksen osalta ongelmallinen vuosi. Jatkuvien sateiden vuoksi pehmeät laitumet ovat tiivistyneet maalajista riippuen, varsinkin eläinten kulkureittien kohdalta. Esikesänä monella emolehmätilalla joudutaan miettimään pilalle menneiden laitumien uusimista enneaikojaan. Yksivuotisten pikalaitumien kylväminen sekä vähemmän tallautuneiden laidunlohkojen tekohengittämistä raeheinän täydennyskylvöllä on varsin ajankohtaista asia ensikeväänä. Ensivuoden viljelysuunnitelmaa olisikin hyvä päivittää jo tänä syksynä jotta voidaan varautua ensikesää varten ylimääräisiin nurmensiemenhankintoihin. Laitumien saattaminen mahdollisimman pian tuottavaan kuntoon on emolehmätilalla talouden kannalta tärkeimpiä tavoitteita.       

                                                                                                                   

Jari Vierimaa

Nurmiasiantuntija

ProAgria Keski-Pohjanmaa

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.