Lanttusääsket kaalikasvien uusi riesa?

3 min lukuaika

Puutarhayrittäjän saappaissa

Marja Tuononen kirjoittaa lanttusääskestä ja sen esiintyvyyttä ja levinneisyyttä feromonipyydysten avulla.

Lanttusääski valkokaalissa

Pari vuotta sitten englantilainen kollega lähetti kuvia lanttusääsken (Contarinia nasturtii) vioittamista kaaleista kysyen, löytyykö meiltä vastaavia oireita. Parilla satakuntalaisella kaalitilalla olin edellisenä keväänä törmännyt erikoisiin oireisiin ja runsaaseen taimikuolleisuuteen vastaistutetuilla kaaleilla. Tuolloin kuitenkin arvelimme vioituksen johtuvan valtavan ludemäärän ja kevään kovan helteen yhdistelmästä. Oirekuvien perusteella pääsimme tulokkaan jäljille, mutta täyttä varmuutta tuholaisen esiintymisestä ja olemassaolosta meillä ei ole ollut. Tänä keväänä ProAgria Länsi- ja Etelä-Suomen sekä Luken yhteisessä KASVIS-hankkeessa meille avautui mahdollisuus selvittää tämän uuden tulokkaan esiintyvyyttä ja levinneisyyttä feromonipyydysten avulla. Valkoisia Tetrapyydyksiä on Satakunnan ja Varsinais-Suomen lisäksi myös Hämeessä ja Etelä-Savossa ja myös parilla luomutilalla.

Lanttusääski

Tetra-ansa ja feromoni

Lanttusääski on verrattain uusi tulokas, sillä se on tunnettu Euroopassa vasta noin 15 vuotta ja Amerikassa ja Kanadassa vielä vähemmän aikaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Euroopassa on tiedotettu vakavista tuhoista. Nimensä mukaisesti lanttu on sen isäntäkasvi, mutta se vioittaa kaikkia Brassica oleracea -lajin muunnoksia, mutta erityisen herkkiä ovat kukintoja muodostavat kaalit kuten parsa-, kukka- ja ruusukaali. Myös ristikukkaiset öljykasvit, sinapit ja esim. kiinankaali ja paksoi ovat sen väli-isäntiä.

Kuvassa lanttusääskiviotus punakaalissa.

Toukat voivat tuhota isäntäkasvin kasvupisteen kokonaan tai osittain niin, että lehtiin ja varsiin muodostuu arpikudosta ja päät voivat haaroittua. Kehitys voi muutenkin olla epätasaista ja lehdet käpristyneitä tai epämuodostuneita. Monipäisyyden lisäksi pahimmillaan kukintoa tai päätä ei muodostu lainkaan. Lanttusääsken vioitus on salakavala, koska oireet sotketaan helposti mm. luteen vioitukseen. Lisäksi oireet voidaan tulkita mekaanisten vaurioiden, stressitekijöiden, torjunta-aineiden tai sään aiheuttamaksi.

Aikuinen Lanttusääski on vaalea, mustapäinen n. 2 mm pituinen sääski, joka elää vain pari kolme päivää. Sinä aikana aikuinen kuoriutuu mullasta, parittelee ja munii uusiin kehittyviin lehtiin kasvupisteen juurelle. Munista kuoriutuu paljain silmin nähtäviä n. 0,3 – 3 mm pituisia toukkia, jotka muuttuvat vanhetessaan keltaiseksi. Toukat ovat torjunta-aineilta suojassa kasvupisteen lehdissä, josta ne pudottautuvat maahan ja koteloituvat noin sentin syvyyteen. Hankalaksi ja arvaamattomaksi sen tekee lyhyt elinkierto, minimissään kolme viikkoa, jolloin se Euroopassa se voi tuottaa kesän aikana jopa 3 - 5 sukupolvea. Osa toukista talvehtii maassa koteloina ja aikuiset kuoriutuvat aikaisin keväällä toukokuussa. Osa koteloista säilyy elinkykyisenä jopa pari vuotta, joten se on huomioitava viljelykierrossa ja varhaistuotannossa.

Viime vuosina monet kaalin tuottajat ovat luopuneet kokonaan omasta tai kotimaisesta taimituotannosta ja tuovat taimia suoraan Euroopasta, pääasiassa Saksasta mutta myös Hollannista ja Puolasta. Tuontitaimet ovat olleet vahvoja ja hyvälaatuisia ja toimitukset ovat sujuneet hyvin. Lisäksi ne ovat olleet kestävämpiä monia nykyisiä tuhoojia vastaan. Riskinä näyttäisi olevan, että taimimateriaalin mukana saattaa tulla myös uusia ei-toivottuja tuhoojia.

Tämän ja ensi vuoden aikana saamme varmasti lisää tietoa lanttusääsken levinneisyydestä ja talvehtimisesta. Ilmaston ja sään lämmetessä se tuskin jää meillekään vain taimilaatikkovieraaksi. Valppaana täytyy siis olla ja lisätä seurantaa varsinkin istutusvaiheen jälkeen. Myös mahdollista torjuntastrategiaa täytyy miettiä ennalta, sillä periaatteessa meillä ei vielä ole sille mitään hyväksyttyä torjunta-ainetta.

Marja Tuononen

ProAgria Länsi-Suomen avomaan vihannestuotannon asiantuntija