Uusia avauksia sadon arviointiin

Pääaineeni maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa oli agroteknologia. Maisterivaiheessa erikoistuin maatalouden ympäristöteknologiaan. Kuvauskopterin ilmakuvat olivat pääaineessani vahvasti esillä, kun maisterintutkielmia tehtiin kuvauskopterilla eri kameroita käyttäen ja tutkimalla kasvillisuusindeksistä.

Kuvauskopterilla tehtävä tutkimus on pinnalla, varsinkin kun satelliiteista saatava data ei ole pilvien takia sataprosenttisesti saatavilla. Kuvauskopterin peruskuvauksella saadaan helposti väärävärikuva, josta pystytään tarkastelemaan kasvuston vihreyttä. Kasvillisuusindeksin määrittämiseen tarvitaan multispektrikamera, joka näkee valon taajuuksia laajemmalta alueelta kuin tavallinen kamera. Multispektrikameralla saadaan paremmin selville kasvuston kunto, tiheys ja päästään paremmin kiinni kasvin lehtivihreään.

Mikä Data (Maatalouden liiketoiminnan kehittäminen älykkäällä data-analytiikalla) -hankkeessa on nyt kahtena kesänä kuvattu 100 ha koealoja viikoittain. Viikoittaisilla kopterilennoilla on kerätty ilmakuvamateriaalia koepelloista, joiden avulla luodaan algoritmi määrittämään satotasoennuste kasvustolle. Kasvuston satotasoennuste voidaan luoda kasvustolle jo kesäkuun loppupuolella. Tällöin voidaan vuodesta riippuen vaikuttaa lannoitukseen, rikkakasvitorjuntaan ja kasvitautientorjuntaan. Tämä on täsmäviljelyä parhaimmillaan ja varsinkin, kun ilmakuvasta katsotaan kohdat, jotka tarvitsevat parannusta.

ProAgrian kesätyöntekijä Tommi Suominen on lennättänyt kuvauskopteria ja lennokkia koepelloilla pari kesää. Sää on suosinut myös tänäkin kesänä. Tuuli ei ole ollut liian voimakasta Porissa ja Ulvilassa eikä rankkoja sateitakaan ole osunut kuvauspäiville. Kuvauskopterissa ja lennokissa on molemmissa ollut multispektrikamera. Tommi on myös käsitellyt kuvauskopterin ja lennokin datat yhtenäisiksi koepellon kokoisiksi kuviksi. Nathaniel Narra ja Petteri Nevavuori ovat tekoälyn avulla kehittäneet kuvista esimerkiksi satotasoalgoritmin.

Projektipäällikkö Petri Linna Tampereen yliopistolta pitää hankkeen ohjat hyvin hallinnassa. Keväällä järjestettiin maaperäskannauksesta pellonpiennarpäivä. Siellä maaperäskannausta tehtiin GeoCarta- ja Veristech-laitteistoilla. Näin saatiin selville koepeltojen maalajivaihtelut jopa 2 metrin syvyyteen asti. Veristechin laitteilla saatiin selville myös maan pH ja multavuus.

Kaikesta tästä kerätystä ja olemassa olevasta datasta on luotu Peltodata.fi -palvelu, jossa viljelijät voivat itse lisätä omia kopterikuvia ja algoritmi pyöräyttää satotasoennusteen kasvustolle. Muitakin algoritmeja on tuloillaan palveluun. Viljelijä voi syöttää oman satokarttansa palveluun ja katsoa miten hyvin ennuste on pitänyt paikkansa.

Peltodata.fi on kuitenkin vielä tutkimuskäytössä, mutta innolla odotamme sitä viljelijöiden käyttöön!

Kasvintuotannon asiantuntija
Jenni Lukkaroinen
ProAgria Länsi-Suomi

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa