Johtamiselle on otettava aikaa

Saariston aalloille lähti seitsemisenkymmentä Johtamalla aikaa -hankkeen eri pienryhmissä mukana olleita yrittäjiä. Matkan päämääränä oli tutustua toisten tuotantoalojen pienryhmäläisiin sekä esitellä ryhmien tuloksia. Seminaarissa esiteltiin pienryhmien tuloksia sekä minimessuilla että puheenvuoroissa. Tiivistettynä pienryhmätoiminta on ollut osanottajien mukaan hauskaa ja hyödyllistä.
 

Hintatietoiset Hienot HiehotNina Nieminen

Hienot hiehot -pienryhmän ohjaaja Nina Nieminen kertoi innostavasti, miten järjestelmällisesti töitä tehden hiehojen keskipoikimisikä on laskenut kaksi kuukautta. Tuloksella on taloudellista merkitystä, sillä hiehon kasvatus maksaa pari euroa päivässä, mistä kertyy helposti sievoinen summa. Poikimisiän laskettua hiehoista saa aiemmin maitoa ja nopeammin tuottoa. Myöskään ylimääräisiä hiehoja ei kannata kasvattaa.
 
Hiehonkasvatusprosessin yksityiskohtien hiomisella on todellista merkitystä. Keskivertotilalle on pienryhmässä saatu noin 8000 euron parannus tuottavuutta lisäämällä ja kuluja pienentämällä. Onnistumisessa on auttanut mittareiden asettaminen, sillä vain mitattuja asioita voi parantaa.
 

Satotasot hyvät, kustannukset isot

ViljelyKasvu-ryhmien toimintaa esitteli palvelupäällikkö Pasi Nummela. Ryhmässä mukana olleet viljelijät ovat kiinnostuneita kehittämään tilaa. Tiedonjanoisuus on vienyt ryhmäläisiä yhteisille peltokäynneille, tutustumismatkoille ja ajatuksia vaihtamaan tilan töiden parantamiseksi.
 
Viimeisen kymmenen vuoden trendi viljelyssä on kevätvehnän ja mallasohran kannattavuus. Myös kuminan ja rapsin viljely on nousussa. Koneiden käyttökustannukset ovat laskeneet per hehtaari, koska ryhmäläiset ovat lähes tuplanneet peltopinta-alansa.
 
Vaikka satotasot ovat parantuneet, kate on pysynyt suunnilleen samana kustannusten nousun myötä. Esimerkiksi peltojen vuokra- ja ostohinnat ovat nousseet noin 10-15 euroa vuodessa. Tällä hetkellä huonoista pelloista maksetaan Nummelan mukaan liikaa.
 

Kyseenalaista ajankäyttösi

Tilakokojen kasvaessa maatilayrittäjille johtamisen työkaluista on monipuolisesti apua. Johtamalla aikaa -hankkeen vetäjä Anu Ellä kertoi, että ryhmän työ tiloilla alkaa paikan päällä kierrellen ja pohtien, miten ongelmia voisi ratkaista. Lean-menetelmän avulla kokonaisuus palastellaan pienemmiksi, helpommin työstettäviksi osiksi.
 
Oivalluksia saa, kun kyseenalaistaa oman ajankäyttönsä. Kun talvikaudella keskimääräinen työaika viikossa on 75 tuntia, ja tavoitteena on 55 tunnin työviikko, on terveellistä onkia esiin, mitä tiloilla tehdään näiden erotus eli 20 tuntia. Etenkin nuoremman sukupolven yrittäjille myös vapaa-aika on tärkeää.
 
Konkreettisesti tiloilla on lajiteltu työtehtäviä ja jaettu niitä uudelleen. Joku tykkää siitä, mitä itse ei voi sietää. Myös selkeät työohjeet ovat tärkeät. Pienimmätkin ongelmakohdat on selvitetty käymällä asiat läpi juurta jaksaen esimerkiksi 5 S -menetelmän avulla.
 
Erään ryhmäläisen ajatuksessa kiteytyy asennemuutos: ”Maidontuotanto elämäntapana on huono bisnes. Maidontuotanto bisneksenä on hyvä elämäntapa.”
 

Kiireinen sesonki organisoidaan etukäteen

 
Marjaryhmissä on tuttua kiireinen sesonki, jonka toimintaa talviajan tapaamisilla on lean-menetelmin pyritty tehostamaan. Erityispiirteenä isoilla marjatiloilla on ulkomaalaisten poimijoiden työllistämiseen liittyvät asiat, kuten majoitus, paperityöt ja marjanpoiminnan ohjeistaminen, kertoi Arja Raatikainen.
 
Lean-menetelmällä toteutettavat muutokset, kuten varaston järjestämisen värikoodien mukaan tai valkotaulun käyttöönotto, ovat yksistään tarkasteltuna pieniä asioita. Niiden yhteisvaikutus koko vuoden työssä on kuitenkin merkittävä.
 
Pienryhmät ovat hyvin sisäistäneet ja toteuttaneet lean-menetelmän oppeja. Hukkatekemistä on saatu poistettua, ja prosesseja on hiottu tehokkaimmiksi. Rohkeimmat ovat kokeilleet, miten toimii esimerkiksi kastelun ja lannoituksen vastuuttaminen pois itseltä työntekijälle. Kuulimme, että paremmin kuin itse tehtynä.
 

 

 

Johtamalla asiat selkeiksi

Seminaaripäivä huipentui johtamisteemaiseen paneelikeskusteluun, jossa olivat mukana pienryhmäläiset Mikko Potila, Peppi Laine, Henry Järä, Terhi Vuorela ja Simo Mäki. Jarkko Storbergin vetämässä keskustelussa pohdittiin johtamisen merkitystä, aikaansaatuja parannuksia ja tulevaisuuden ajatuksia.
Yhteenvetona keskustelusta voisi todeta, että mitä selkeämmät ohjeet, tavoitteet ja päämäärät, sitä jouhevammin arjen työ sujuu. Kun kaikki tietävät, mitä tekevät, lisää se hyvinvointia. Rautalankamalli on usein tarpeen, jotta työ tulee tehdyksi suunnitelmien mukaisesti.
 
Pienryhmätoiminta on antanut panelisteille toimivia käytännön vinkkejä, uusia ideoita ja näkökulmia sekä hyvän porukan, joka tietää, mistä itse puhuu. Maailma muuttuu nopeasti, ja siinä vauhdissa pysyäkseen on johtamiselle otettava aikaa.
 
Johtamalla aikaa -hankkeessa on ollut mukana 230 pienryhmäläistä vuosina 2015-2017. Uusi Aikaa On -hanke jatkaa johtamisryhmien kehitystyötä 2018 talvelta alkaen. 
 
Teksti ja kuvat: Sanna Lindén, vs. markkinointi- ja viestintävastaava
ProAgria Länsi-Suomi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.