Missä sen sydän on?

Kuvat: Anna Kari
”Missä sen sydän on?” ”Saako sen silmään koskea?” ”Tää maistuu ihan sikahyvälle!” ”Parasta ikinä!” Tällaisia kommentteja en ihan jokaisena työpäivänä kuule. Siksi sellaisten kantautuminen korviin lämmittää mieltä erityisesti. Lisäksi ne kertovat minulle siitä, että niitä edeltäneen aktiviteetin kaltaista toimintaa kaivataan ja osallistujatkin ovat innoissaan. Mistä siis oikein on kyse?
 
Tänä päivänä ei ole itsestäänselvyys, että lapset ja nuoret olisivat päässeet kalastamaan. Tai edes nähneet oikeaa kalaa saati saaneet käsitellä sellaista. Luonto- ja kalastusharrastus tuntuu olevan kahden ääripään asia. Toiset ovat hyvinkin perehtyneitä ja kiinnostuneita, he ovat kenties saaneet oppinsa perheenjäseneltä ja mahdollisesti viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan luonnossa liikkuen ja kalastaen. Toisilla taas luontokokemukset ovat vähäiset tai jopa olemattomat, ei ole ollut kiinnostusta tai välttämättä edes mahdollisuutta perehtyä aiheeseen.  
 
Nuorisotyön merkitys kala-alallakin on ollut pitkään tiedostettu asia, mutta resurssit käytännön toimintaan ovat vähäiset. Suurin osa nuorisotyöstä tehdään vapaaehtoisvoimin, useimmiten vapaa-ajankalastajaseurojen toimesta. Satakunnan kalatalouskeskuksessa olemme nyt startanneet nuorisohankkeen nimeltä ”Kalaoppia kouluihin”, jossa viedään nimensä mukaisesti kalaan liittyvää oppia kouluihin käytännönläheisesti. Ohjelma räätälöidään kuhunkin ryhmään ja ympäristön tarjoamiin puitteisiin sopivaksi.
 
Opi oikeaa kalaa tutkimalla
 
Muutamien ryhmien kanssa on tähän mennessä tutustuttu rysästä saatuihin kalalajeihin, niiden ekologiaan sekä kalan rakenteeseen. Oikeiden kalojen näkeminen ja vertailu helpottaa lajintunnistusta, kun voidaan muun materiaalin avulla tutkia niitä ominaisuuksia, joita tunnistamisessa käytetään ja soveltaa sitä käytäntöön. Myös kalan sisäelimien tutkiminen on vaikuttanut kiinnostavalta. Sydämen löytäminen muiden elinten joukosta aiheuttaa useimmiten yllättyneitä kiljaisuja ja kysymyksen: ”Sykkiikö se vielä?”. 
 
Myös kalan matkaan merestä lautaselle on perehdytty. Onhan tärkeää tietää, miten kalasaaliista voidaan valmistaa maittavaa ruokaa. Fileointia haluavat monet kokeilla itsekin, vaikkei aiempaa kokemusta asiasta olisikaan. Fileoidut kalat on paistettu Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Anna Karin opastuksella, ja niitä on maisteltu itse valmistetun kastikkeen kera samalla kuunnellen Annan opastusta ruuanlaiton maailmaan. Myös savustamista on kokeiltu.
 
Hankkeemme on vasta aluillaan, ja monenlaisia ajatuksia jatkosta on mielessä. Jo pidetyt tuokiot ovat osoittaneet, että tällaisella työllä on tilausta koulumaailmassa. Lisäksi käytännön esimerkeillä on aina tehokas vaikutus. Kun kantaa laatikollisen kalaa oppilasryhmän tarkasteltavaksi, saavat sekä oppilaat että ohjaaja ihan erilaisen kokemuksen kuin jos kaloista katseltaisiin vain kuvia seinällä. Uskon, että kun on näyttänyt ihan oikealta lahnalta sen imurimaisen suun ja kertonut sen elintavoista sekä verrannut sitä hauen valtavaan kitaan taaksepäin kallistuneine terävine hampaineen, on oppilaiden mieliin jäänyt näiden kahden lajin erilaiset elintavat paljon elävämmin kuin kirjasta lukemalla. 
 
Teksti: Marjo Aikko, asiantuntija, Satakunnan Kalatalouskeskus
ProAgria Länsi-Suomi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.