Tuoko viljelyn monipuolistaminen paremman tuloksen?

Viljan hintasuhteet muihin kasveihin nähden kannustavat tällä hetkellä korvaamaan viljaa muilla kasveilla. Nykyisessä panos-tuotoshintasuhdeasetelmassa tilat ovat tarttuneet selkeästi enemmän myös pellon peruskunnostustoimiin. Tämä on näkynyt myös kasvuna salaojituksen investointitukihakemusten määrissä.

Yksipuolinen viljely on sato- ja hintariski

Yleisesti ottaen viljelykierrot ovat tiloilla suppeita ja kasvivalikoimassa keskitytään vain muutamiin satokasveihin, valopilkkuja toki joukosta löytyy. Kovin yksipuoliseen, mahdollisesti pelkästään kevätviljoihin tukeutuvaan viljelykiertoon luottava tila saattaa ottaa viljelyssä samanaikaisesti sekä kovan sato- että hintariskin.

Kasvikohtaiset katelaskelmat päätösten tukena

Laajemman kasvivalikoiman tapauksessa päästään usein katelaskelmien kautta havaitsemaan lukuina ”erikoisempien” viljelykasvien merkitys tilan taloudellista kokonaistulosta vahvistavina tekijöinä. Esimerkiksi öljykasvit, härkäpapu, herne, kumina tai vaikkapa siemennurmet ovat jo useina vuosina pystyneet hieman matalammillakin sadoilla peittoamaan hyvin onnistuneita viljoja kannattavuudessa. Edellä mainitut kasvit eivät myöskään edellytä tilalta lisäpanostuksia konevalikoimaan. Koko viljelyn kustannukset huomioivat kasvikohtaiset katelaskelmat ovat oiva väline päätöksenteon tueksi viljelypäätöksiä tehtäessä. Katelaskelmia läpikäytäessä saattaa käynnistyä myös harkinta jonkin viljelyssä olevan kasvin ainakin osittaisesta korvaamisesta parempaa tuloksentekoa mahdollistavaan kasviin.

Työhuiput tasoittuvat

Kasvivalikoiman laajentamisen hyödyt eivät ole pelkästään katelaskelmilla mitattavissa. Työhuippujen tasoittuessa hallitaan työn kuormitusta ja etenkin kasvavan tilan koneketjujen mitoitukseen on saatavissa enemmän pelivaraa. Paljon puhutun esikasviarvon selkeä mittaaminen on aina hieman haastavaa, muttei sitä, kuten myöskään maan rakennetta parantavia vaikutuksia ole syytä unohtaa.

Viljelyn monipuolistamisessa on kuitenkin hyvä huomioida, ettei itse tarkoituksena ole suuri kasvimäärä ja sen seurauksena herkästi liiaksi pirstaloituva viljelykokonaisuus. Viljelyn suunnittelussa on syytä huomioida myös toimiva, mielekäs ja suoraviivaisuuden mahdollistava työnkäyttö ajatellen kasvien kasvurytmiä ja kasvukauden aikaisten viljelytoimenpiteiden tarvetta. Myös motivaatio tarkkuuteen toimenpiteiden toteutuksessa säilyy paremmin, mikäli kasvilla on olennaista jalansijaa pellon käytössä.

Olli Saaristo, kasvinviljelyn ja talouden asiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.