Keskisuomalaisten viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutokseen varautumisesta

Mitä keskisuomalaiset viljelijät ajattelevat ja haluavat tietää ilmastonmuutokseen varautumisesta? Tämän selvittämiseksi Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa toteutettiin marras-joulukuussa 2021 keskisuomalaisille viljelijöille suunnattu kysely Webropol-ohjelmalla. Kyselyn tavoitteena oli myös tiedottaa hankkeen alkamisesta, selvittää mitä kautta viljelijöitä tavoittaa parhaiten ja saada tietoa viljelijöistä, jotka olisivat mahdollisesti kiinnostuneita kertomaan ja jakamaan kokemuksiaan ilmastoviisaasta viljelystä muille viljelijöille. Kysely koostui pääasiassa monivalintakysymyksistä, joiden lisäksi osa vastauksista oli avoimia.

Kyselyyn vastasi 72 viljelijää. Määrää voidaan pitää hyvänä suuntaa antavana apuna ilmastonmuutokseen liittyvän hanketoiminnan kehittämiseksi. Vastaajista 80 % ilmoitti olevansa päätoiminen viljelijä ja viidennes tilansa olevan luomutuotannossa. Yleisimmät viljelijöiden ilmoittamat päätuotantosuunnat olivat viljanviljely (24 %), maidontuotanto (21 %), emolehmätuotanto (21 %) ja nurmiviljely (15 %).

Kyselystä tiedotettiin hankkeen, ProAgria Keski-Suomen sekä MTK Keski-Suomen Facebook-sivuilla ja ProAgria Keski-Suomen ja MTK Keski-Suomen uutiskirjeissä. Kyselystä tiedotettiin myös MTK Keski-Suomen loppusyksystä pidetyissä tapahtumissa. Tulosten perusteella erityisesti MTK Keski-Suomen uutiskirjettä tullaan jatkossa käyttämään hankkeen viestinnässä, sillä merkittävä osa vastaajista (49 %) löysi kyselyn kyseisen uutiskirjeen kautta. Vastanneet viljelijät ilmoittivat olevansa kiinnostuneita jakamaan kokemuksiaan esimerkiksi alus- ja kerääjäkasvien, hampun ja ruokohelven viljelystä ja vähennetystä muokkauksesta.

Keskisuomalaisten viljelijöiden suhtautuminen ilmastonmuutosta koskeviin väittämiin

Kyselyllä halusimme selvittää viljelijöiden kiinnostusta ja arvioita omasta tietämyksestään ilmastoviisaista viljelytoimenpiteistä ja vaikutusmahdollisuuksistaan hillitä ilmastonmuutosta. Selvitimme myös, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät maatilansa sopeutumista ilmastonmuutokseen ja mistä ilmastonmuutosta hillitsevistä toimenpiteistä viljelijät kokevat kaipaavansa lisää tietoa.

Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos on maatalouden osalta ajankohtainen ongelma. Myös siitä vallitsi lähes yksimielisyys, että sään ääri-ilmiöt, erityisesti pitkittyneet kuivuus- ja sadejaksot, ovat aiheuttaneet satotappioita. Monet ilmoittivat olevansa erityisesti kiinnostuneita saamaan lisää tietoa maan rakenteen hoidosta.

Viljelijöiden vastaukset vaihtelivat väitekysymykseen ”Tiedän hyvin, miten maatilan hiilensidontaa voidaan kasvattaa.” Vähän reilu puolet vastaajista (56 %) koki olevansa väittämän kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä, kun taas vajaa puolet vastaajista (44 %) ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa tai eivät osanneet sanoa kantaansa väitekysymykseen.

Vastausten jakaantuminen väitekysymykseen ”Tiedän hyvin, miten maatilan hiilensidontaa voidaan kasvattaa.”

Suurin osa vastaajista (82 %) ilmoitti olevansa kiinnostuneita tietämään lisää maatilan hiilensidontaa lisäävistä ja kasvihuonekaasuja vähentävistä toimenpiteistä.

Vastausten jakaantuminen väitekysymykseen ”Olen kiinnostunut tietämään lisää maatilan hiilensidontaa lisäävistä ja kasvihuonekaasuja vähentävistä toimenpiteistä.”

Pääosa vastaajista kokee kykenevänsä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään tilalla tehtävien toimenpiteiden avulla. Tosin huomioitavaa on, että lähes kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa väitekysymykseen.

Vastausten jakaantuminen väitekysymykseen ”Kykenen vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään maatilallani."

Merkittävä osa vastaajista (86 %) on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitekysymyksen ”Pidän tärkeänä maatilani sopeutumista ilmastonmuutokseen” kanssa. Kukaan vastaajista ei kokenut olevansa täysin eri mieltä väittämän kanssa.

Vastausten jakaantuminen väitekysymykseen ”Pidän tärkeänä maatilani sopeutumista ilmastonmuutokseen.”

Viljelijöiden vastaukset vaihtelivat väitekysymykseen ”olen valmis tekemään suuriakin muutoksia lisätäkseni maatilani hiilensidontakykyä”. Vastaajista 44 % koki olevansa väitekysymyksen kanssa jokseenkin samaa mieltä, 24 % ei osannut ottaa kysymykseen kantaa, 17 % vastasi olevansa jokseenkin eri mieltä, 14 % täysin samaa mieltä ja 1 % täysin eri mieltä.

Vastausten jakaantuminen väitekysymykseen ”Olen valmis tekemään suuriakin muutoksia lisätäkseni maatilani hiilensidontakykyä.”

Vastausten perusteella luomuviljelijät kokevat tavanomaisia viljelijöitä tärkeämmäksi maatilansa sopeutumisen ilmastonmuutokseen. Luomuviljelijät ilmoittivat myös olevansa tavanomaisia viljelijöitä enemmän kiinnostuneita tietämään lisää hiilensidontaa edistävistä ja kasvihuonekaasuja vähentävistä toimenpiteistä. Tulosten tulkinnassa on tosin otettava huomioon kyselyyn vastanneiden luomuviljelijöiden määrä (15 kpl), mitä voidaan pitää liian pienenä otantana arvioimaan luotettavasti luomuviljelijöiden ja tavanomaisten viljelijöiden välisiä eroja asennoitumisessa ilmastonmuutosta koskeviin aiheisiin. Vastanneet viljelijät ovat kiinnostuneita ilmastonmuutokseen varautumisesta ja pitävät aihetta tärkeänä, mutta osa kokee epävarmuutta, miten maatilan hiilensidontaa voidaan kasvattaa tai kyvystään hillitä ilmastonmuutosta maatilalla tehtävien toimenpiteiden avulla.

Hiililaskureihin kiinnostusta

Suurin osa vastaajista (78 %) ilmoitti olevansa kiinnostunut käyttämään hiililaskuria tilansa hiilijalanjäljen arvioimiseen. Osa perusteli hiililaskurien käyttöönoton kiinnostavan, jos niitä on helppo käyttää tai niiden käyttämisestä maksetaan. Osa vastaajista koki, että sidotun hiilen määrä pitää pystyä todentamaan. Muutama vastaajista ilmoitti jo käyttävänsä hiililaskuria Valion kautta.

Vajaa neljännes (22 %) vastaajista ilmoitti, ettei hiililaskurien käyttäminen kiinnosta. Perusteluiksi tälle esimerkiksi mainittiin, ettei hiililaskurien koeta olevan ajan tasalla ja rahallisen korvauksen puuttuminen laskurien käytöstä. 

Vastausten jakaantuminen kysymykseen ”Oletko kiinnostunut käyttämään hiililaskuria tilasi hiilijalanjäljen arvioimiseen?”

Tietoa kaivataan uuden maatalouden ohjelmakauden uusista tukimuodoista

Vastauksissa nousi selkeästi esille viljelijöiden toive saada lisää tietoa ohjelmakauden uusista tukimuodoista. Vastaajista 67 % ilmoitti kokevansa kaipaavan lisää tietoa aiheesta erittäin paljon ja 32 % jonkin verran. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut, ettei aihe kiinnosta tai kiinnostaa vain vähän.

Vastausten jakaantuminen kysymykseen ”Kuinka paljon kaipaat tietoa uuden maatalouden ohjelmakauden (CAP 2023-2027) uusista tukimuodoista?”

Hiiliviljelykoulutuksista vielä vähän kokemusta

Suurin osa vastaajista (83 %) ilmoitti, etteivät he ole aiemmin osallistuneet hiiliviljelykoulutukseen. Yhden tai useamman hiiliviljelykoulutuksen käyneet viljelijät kertoivat osallistuneensa aiheesta liittyviin koulutuksiin Valion tai Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta. Muutama vastaajista koki, että hiiliviljelykoulutus on sisältynyt osaksi agrologiopintoja tai luomuviljelyä käsittelevään opiskeluun.

Vastausten jakaantuminen kysymykseen ”Oletko aiemmin osallistunut hiiliviljelykoulutukseen?”

BSAG:n ja ohjelmistotalo Reaktorin yhteishankkeena toteutettu Uudistavan viljelyn E-opisto tarjoaa kaikille maanviljelyn kehittämisestä kiinnostuneille tietoa maan kasvunkunnon, satojen ja ympäristön parantamisesta. Vuoden 2021 alussa avattu maksuton verkkokurssi ei suurimmalle osalle vastaajista (88 %) ollut entuudestaan tuttu.

Vastausten jakaantuminen kysymykseen ”Oletko aiemmin tutustunut uudistavan viljelyn e-opiston verkkomateriaaliin (https://www.uudistavaviljely.fi/)?”

Mitä ajatuksia nykyinen keskustelu maatalouden merkityksestä ilmastonmuutokselle herättää?

Kyselyn avoin kysymys ”Millaisena koet keskustelun maatalouden merkityksestä ilmastonmuutokselle?” sai runsaasti vastauksia. Nykyistä keskustelua aiheesta vastaajat luonnehtivat viljelijöitä syyllistäväksi, mustavalkoiseksi, ahdistavaksi, asiattomaksi, ärsyttäväksi ja poliittissävytteiseksi. Moni ilmoitti kokevansa, että mediassa haetaan liikaa vastakkainasettelua eri tahojen välille. Muutama vastaajista ajatteli, että maatalouden merkitystä kasvihuonekaasujen päästölähteenä mediassa liioitellaan ja kykyä sitoa hiiltä aliarvioidaan. Muutaman vastaajan mielestä viljelijöiden taloudellista ahdinkoa ei ymmärretä tarpeeksi, mistä syystä he kokevat maataloudelle asetetut vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kohtuuttomina.

”Keskustelu on syyllistävää ja yksipuolista, kyseessä on kuitenkin erittäin monimutkainen ilmiö, jonka prosesseja ei kukaan täysin vielä ymmärrä.”

”Ahdistaa maatalouden syyllistäminen.”

”Maatalous on ollut ja tulee olemaan vastuullinen toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta useimmat vaaditut lisätoimenpiteet vaativat rahallisia panostuksia, joihin etenkään tämän vuoden taloudellisessa ahdingossa ei ole varaa. Jos vaaditaan, pitäisi kuluttajan, valtion ja Euroopan Unionin olla valmis jakamaan kustannuksia.”

”Maatalouden osuutta liioitellaan päästömielessä ja aliarvioidaan hiilensitojana ja välttämättömyystuotteiden tuottajana.”

Viljelijät vastasivat toivovansa asiallista, rakentavaa, kannustavaa ja tieteeseen perustuvaa keskustelua ja tiedotusta. Moni toivoo, että mediassa tuotaisiin nykyistä paremmin esille, kuinka maataloudella voi olla ilmastonmuutosta hillitsevä rooli. Toisaalta laajan yleisön halutaan myös ymmärtävän, ettei ruoantuotanto voi olla täysin päästötöntä. Eräs vastaajista totesi, että arvostusta suomalaista ruoantuotantoa ja maatalouden hiilensidontaa kohtaan on syytä kasvattaa.

”Hyvien menetelmien esiin nostamista. Positiivista keskustelua eikä vain syyttelyä.”

”Keskustelun pitäisi pohjautua aina faktoihin. Tähän mennessä on liikaa keskustelu vain luuloihin perustuen.”

 Mitä hankkeelta toivotaan?

Muutama vastaajista esitti toiveen, että hanke toisi viljelijöiden osaamista esille ja kuinka monella tilalla on tehty jo pitkään ilmastoviisaita toimenpiteitä.

”Kunnon pöhinä päälle ja roimasti julkisuutta sille, että me viljelijät oikeasti teemme hommia omalla kohdallamme tämän asian eteen.”

”Panostettava julkiseen kuvaan. Siihen kuinka osaava viljelijä on.”

”Maatiloilta on saatava yksityiskohtaista, ajantasaista, ymmärrettävää kuvaa lyhyinä mielenkiintoisinä pätkinä.”

 Eräs vastaaja näki tärkeänä, että myös viljelijät osaavat itse hissipuheen tapaan tuoda osaamistaan esille ja kertoa mitä he tekevät hiilensidonnan lisäämiseen ja ilmastonmuutoksen hillinnän eteen.

”Ehdotan tällaista maatalouden ilmastomantra -koulutusta, jossa opitaan latelemaan faktat pöytään sujuvasti.”

Vastaajat näkivät tutkimustiedon viemisen käytäntöön tärkeänä. Ilmastoviisasta viljelyä koskevalta koulutukselta toivotaan käytännönläheisyyttä ja tiedon saamista helposti ymmärrettävässä muodossa.

Tutkimustiedon jalkauttaminen hankkeen koulutuksissa tärkeää.”

”Viljelijöitä pitää kouluttaa paljon hyviin viljelymenetelmiin.”

Suurkiitos kyselyyn vastanneille viljelijöille! Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke ottaa kyselystä ideoita toteutukseen ja pyrkii vastaamaan tiedotuksellaan esille nousseisiin asioihin.

Jaana Jukkala

ProAgria Keski-Suomi

Jaa

Facebook Comments Box