Ilmastoviisaat koulutus- ja neuvontapalvelut – mitä opimme Seinäjoen työpajassa?

Maatalous on yksi niistä sektoreista, joita ilmastonmuutos haastaa samanaikaisesti tuotannon kannattavuuden, riskienhallinnan ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Kuivuus, tulvat ja muut säävaihtelut näkyvät yhä selvemmin viljelijöiden arjessa. Ilmastoviisas viljely ei ole enää kaukainen tavoite, vaan arjen välttämättömyys. Samalla herää keskeinen kysymys: miten varmistamme, että koulutus- ja neuvontapalvelut tukevat viljelijöitä ja neuvontaa tässä muutoksessa mahdollisimman käytännönläheisesti ja vaikuttavasti?

Ensimmäinen ilmastoaiheinen AKIS-teemaryhmä

Seinäjoen tilaisuus oli merkityksellinen monella tavalla. Kyseessä oli ensimmäinen ilmastoaiheinen AKIS-teemaryhmä, joka kokosi saman pöydän ääreen maatalouden ilmastotoimijoita. Siinä missä älymaatalouden AKIS-teemaryhmä on toiminut jo usean vuoden ajan hanketoiminnan rinnalla, ilmastoAKIS rakentaa nyt omaa, pysyvää yhteistyöalustaansa.
Tavoitteena on luoda tila, jossa eri toimijat voivat oppia toisiltaan, jakaa kokemuksia ja kehittää ratkaisuja yhdessä – suoraan maatalouden arjen tarpeista käsin.

Työpajassa tunnistetut vahvuudet ja haasteet

Työpajassa tarkasteltiin ilmastotyötä eri toimijoiden näkökulmista. Keskusteluissa nousi esiin useita vahvuuksia: motivoituneet ja osaavat toimijat, olemassa olevat verkostot, neuvonnassa jo käytössä olevat työkalut ja hankkeet sekä oppilaitosten kasvava kiinnostus ilmastoteemoihin.
Samalla tunnistettiin tekijöitä, jotka hidastavat muutosta. Näitä olivat muun muassa epäselvä terminologia, pirstaleinen tieto, politiikan ja käytännön välinen kuilu sekä resurssien ja ajan puute. Kolme viimeistä näkyvät erityisesti tuottajien ja neuvonnan arjessa. Lisäksi ilmastoaiheisiin liittyvä epävarmuus tai etäisyys korostaa tarvetta uudenlaisille lähestymistavoille: positiivisille esimerkeille, havainnollistamiselle ja konkreettisille hyödyille. Teoria on tärkeä lähtökohta, mutta todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun viljelijä näkee ja kokee ilmastoviisaita ratkaisuja käytännössä.
Tunnistetut haasteet eivät ole pelkkiä ongelmia – ne toimivat suuntaviivoina kehittämiselle ja kertovat, mihin panostamalla voimme edetä vaikuttavammin.

Kolme työpajassa kirkastunutta teemaa:

1. Yhteinen kieli ja selkeytetty tieto
Ilmastoviisauden edistäminen edellyttää selkeitä käsitteitä ja jaettua ymmärrystä. Työpajassa kävi ilmi, että terminologia on vielä hajallaan, mikä tekee keskustelusta ja tiedon soveltamisesta tarpeettoman vaikeaa. Osallistujat toivoivat yhteistä termipankkia sekä helposti löydettävää, kohderyhmittäin muokattua tietoa.
Kun tieto on ymmärrettävää ja saavutettavaa, siitä tulee myös käytettävää. Tässä neuvonnan rooli on keskeinen: ilmastotieto muuttuu arjen teoiksi juuri neuvonnan kautta.

2. Käytännönläheiset oppimismahdollisuudet
Ilmastohaasteisiin vastataan arjen ratkaisuilla. Siksi käytännön esimerkit, tilavierailut, harjoittelut ja pioneeritilojen kokemukset koettiin työpajassa erityisen tärkeiksi. Niiden avulla ilmastovaikutukset ja ratkaisut muuttuvat abstrakteista käsitteistä konkreettisiksi teoiksi. Esimerkiksi ClimateFarmDemo -hankkeen demotapahtumat pyrkivät vastaamaan juuri tähän tarpeeseen tarjoamalla kokemuksellisia oppimisympäristöjä, joissa maatalousasiantuntijat ja viljelijät voivat nähdä ratkaisuja käytössä. Näihin mahdollisuuksiin osallistuu kuitenkin toistaiseksi vain pieni osa kohderyhmästä.
Tällaiset mahdollisuudet ovat tärkeitä paitsi viljelijöille ja maatalousasiantuntijoille, myös opiskelijoille, joilla on paljon kilpailevia kiinnostuksen kohteita. Lisäksi tunnistettiin tarve tavoittaa virkahenkilöitä ja päätöksentekijöitä, jotka tekevät linjauksia usein ilman suoraa kosketusta tilojen arkeen. Näihin maatalouskoulutukseen liittyviin mahdollisuuksiin, erityisesti ilmasto-osaamisen vahvistamiseen jo koulutusvaiheessa, keskittyy EVECSA-hanke.

3. Verkostot ja yhdessä tekeminen
Ilmastoviisas viljely vahvistuu yhteistyön kautta. Työpajassa korostui tarve sparraukselle, vertaistuelle ja toimiville viestintäkanaville. Neuvonnan vertaisryhmät, tilojen ja oppilaitosten kumppanuudet sekä avoin tiedonvaihto auttavat hyvien käytäntöjen leviämistä.
Tämä on myös ProAgrian keskeinen rooli ja vahvuus: toimimme sillanrakentajana eri toimijoiden välillä ja tuomme tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön oppimisen osaksi arjen neuvontaa. Lisäksi järjestämme mahdollisuuksia vertaisoppimiseen pienryhmissä ClimateSmartAdvisors -hankkeen toimesta.

Mitä seuraavaksi?

IlmastoAKIS-työskentely tukee ProAgrian perustehtävää – varmistaa, että neuvonnassa ja viljelijöillä on käytössään ajantasainen, luotettava ja käytäntöön soveltuva tieto. Ilmastoviisaiden koulutus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen edellyttää selkeää tietoa, yhteisiä työkaluja, käytännön oppimisympäristöjä ja eri toimijoiden jatkuvaa vuoropuhelua. Työpajan perusteella ilmastoAKIS voi toimia kokoavana voimana, joka tuo nämä palaset yhteen.
Haasteena ei ole osaamisen puute, vaan sen parempi hyödyntäminen ja linkittäminen. Juuri tätä varten ilmastoAKIS-verkosto on nyt olemassa.
Tämä oli vasta alku. Kutsumme maatalousasiantuntijat, viljelijät ja muut yhteistyötahot mukaan jatkamaan keskustelua ja rakentamaan yhdessä ilmastoviisasta tulevaisuutta. Tilaisuus järjestettiin ClimateSmartAdvisors ja EVECSA -hankkeiden sekä Maaseutuverkoston  yhteistyönä.
Jos haluat mukaan keskusteluun tai seuraaviin kokoontumisiin pyydä pääsyä ilmastoAKIS-ryhmään Agrihubin alustalla: ilmastoAKIS-ryhmä

Lue lisää ilmastohankkeista:

ClimateSmartAdvisors

EVECSA

ClimateFarmDemo