Hollantilaista helppoutta

Johtamalla aikaa -hanke järjesti opintomatkan Alankomaihin syksyllä 2017. Retkellä tutustuttiin menestyviin maatilayrityksiin sekä niiden johtamiskulttuuriin.
Johtamalla aikaa -hankkeen pienryhmäläiset tekivät viiden päivän opintomatkan Alankomaihin loka-marraskuussa 2017. Matkan aikana vierailtiin viidellä 150-285 lehmän maitotilalla ja yhdellä suurella lihanautatilalla, joilla kullakin oli oma, määrätietoinen tyylinsä toimia paremmin tuloksin kuin seudun muut vastaavat tilat. 
 
   
 
Tilojen pihapiirit ja tuotantorakennukset siilojen peittelyä myöten olivat silmiinpistävän siistejä. Missään ei lepattanut muovinriekaleita eikä mikään kulkureitti ollut liejuinen. Selkeys ja helppous näkyivät vieraille jo pihaan astuessa. Kaikelle oli paikkansa myös tuotantorakennusten sisällä, eikä etsiskelyyn ja ns. hätäratkaisuihin kulunut aikaa. 
 
Jo rakennusten suunnittelussa oli huomioitu hukan minimointi. Rutiinityöt käytiin ajatuksella läpi aika ajoin ja pohdittiin, voisiko askeleita ja liikkumista edelleen minimoida. Helpoin mahdollinen tapa tehdä tulosta sekä selkeä järjestelmällisyys oli tiloilla ohjaavana tavoitteena.  
 
Tehokkuuden ja helppouden lisäksi tyypillisiä tilakohtaisia tavoitteita olivat energiatehokkuus, eläinten hyvinvointi ja lehmien kestävyys. Laidunnusta pidettiin tärkeänä myös automaattilypsytiloilla. 
 
   
 
Monessa navetassa oli käytössä syväkuivikeparret, joissa kuivikkeena käytettiin lannan separoinnin kuivajaetta. Kuivajae jaettiin parsiin varsin pian separoinnin jälkeen, ilman erillistä varastointia tai kuivatusta. 
 
Kolme vierailluista maitotiloista oli hollantilaisittain tyypillisesti neljän robotin tiloja ja loputkin maitomääriltään samaa kokoluokkaa, joka teki vertailusta erityisen mielenkiintoisen. Lehmämäärä näillä neljän robotin tiloilla vaihteli 180:sta lehmästä 285:n lehmään. Keskituotos oli tilan tuotantostrategiasta riippuen 8600-11 000 kg:ssa.  Samalla robottimäärällä tuotettiin siis hyvinkin erilainen maitomäärä eri tiloilla, 1 800 000:sta 2 530 000 kiloon. 
 
Mahdollisimman moni asia navetoissa oli automatisoitu lypsyn lisäksi ruokinnasta vasikoiden juottoon. ”Koneet eivät sairastu ja ne tykkäävät työskennellä myös sunnuntaisin”. Peltotyöt oli yleisesti ulkoistettu kokonaan urakoitsijoille.  Säilörehunurmen keskisato 12 000 kg ka/ha viidellä niitolla vaikutti suomalaisittain hieman tehottomalta optimaaliset nurmituotannon olosuhteet huomioiden.  
 
Lehmämäärästä riippumatta rutiinityöt teki automaattilypsytiloilla tyypillisesti yhdestä kahteen henkilöä, joista toinen oli yleensä osa-aikainen. Tiloilla koettiin tärkeäksi, että vaikka useimmilla oli lisäksi tiettyihin työvaiheisiin osa-aikaisia henkilöitä, pystyi yksikin tarvittaessa hoitamaan tämän kokoluokan tilan päivän rutiinit. Yli miljoona litraa maitoa per henkilötyövuosi oli tyypillinen tavoite. 
 
”Jos haluat viettää vähemmän aikaa navetassa, hanki tällainen navetta”, kertoi Moerdijkin tilan isäntä, jonka tilalla tuotettiin 1 443 740 kiloa maitoa per henkilötyövuosi. 
 
Lehmämäärään suhteutettuna aikaa käytettiin navettatyöhön pienimmillään vain pari minuuttia/lehmä/päivä ja suurimmillaan kuusi minuuttia per lehmä per päivä. Tässä huomioitiin kaikki päivän navettatyöt mukaan lukien arjen johtaminen päivän palavereineen ja navetan päivittäisine toimistotöineen, mutta ei esimerkiksi biokaasua, peltotöitä, kirjanpitoa tai isompia strategiapalavereja. Pienin työmäärä tehtiin kompostipohjapihatossa ja eniten työtä lehmää kohti oli pienimmällä vierailutiloista, 150 lehmän pihattotilalla, jota hoiti pääasiassa yksi henkilö. Tehokkaimmillaan vierailukohteena ollut hollantilainen maitotila pystyi tuottamaan 746 litraa maitoa per työtunti ja alimmillaan 292 litraa. 
 
Navetan kokonaistyöaika vaihteli näillä viidellä maitotilalla merkittävästi, 9 tunnista 19 tuntiin päivässä. Tässä määrässä huomioitiin kaikkien navetassa työskentelevien päivän tunnit yhteensä.  Keskimäärin vierailutiloilla käytettiin kaikkien navetassa työskentelevien henkilöiden osalta yhteensä 15h/pv, eikä automaattilypsy- ja asemalypsytiloilla ollut tässä suurta vaihtelua. Henkilöä kohti työviikon pituus oli 45-100 h/vko. Sadan tunnin työviikkoa tehnyt isäntä kertoi yli sadan tunnin työviikon olevan pitempään kestäessään jaksamisen kannalta liikaa.  
 

Vierailutilojen tunnusluvut

työtuntia/pv lehmiä keskituotos maitoa/v min työtä/le/pv l/työtunti l/henkilötyövuosi
15 200 9 000 1 746 000 4,5 319 617 079
9 285 8 600 2 451 000 1,9 746 1 443 740
19 230 11 000 2 530 000 5 365 705 919
17 180 9 700 1 746 000 5,7 281 544 482
15 150 10 050 1 600 000 6 292 565 479

Taulukkoon on kerätty vierailutilojen ilmoittamat tunnusluvut ja laskettu niiden perusteella tehokkuutta kuvaavia lukuja. Kolme ensimmäistä tilaa on automaattilypsytiloja ja kaksi jälkimmäistä lypsyasematiloja. Tilat sijaitsevat ympäri Alankomaita ja ne valittiin paikallisten asiantuntijoiden suosituksesta seudun parhaina tiloina. 

Työntekijöitä ei tehokkailla maitotiloilla tarvittu useita, mutta sitä ainoaakin pidettiin arvossa. Toimiva johtaminen on sitä, että annetaan työntekijälle täysi vastuu työstään, jotta hän voi tehdä kuin työskentelisi omalla maatilallaan, kertoi Moerdijkin kasvihuone-kompostipohjapihaton isäntä, 

jolla oli vierailutiloista alhaisin keskituotos mutta korkeimmat tehokkuusluvut. Hyvällä motivoinnilla työntekijä tekee parhaiten, eikä ole tarvetta pyytää työntekijää raportoimaan työajastaan päivittäin tai vahtimaan häntä. Istumme kahdesti päivän aikana yhdessä kahville ja keskustelemme siinä läpi kaikki asiat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota lyhyellä aikavälillä, hän kertoi. Pitkän aikavälin strategiaa 
tarkistetaan aika ajoin. 
 
Buunshogen neljän osakkaan yhtymässä yhteisymmärryksen merkitys korostuu, kun ihmisiä on useita mielipiteineen. Pari kertaa vuodessa tilalla pidetään erillisiä strategiapalavereja, joissa päätetään suurista linjoista osakkaiden kesken. Muutoin tilan johtamiseen liittyviä tiiviitä palavereja pidetään joka aamu tilalla ennen aamulypsyn aloitusta. Siinä työn lomassa kohdistetaan huomio aina lyhyen aikavälin olennaisimpiin asioihin ja isommat linjaukset keskustellaan tarkemmin erillisissä strategiapalavereissa. 
 
Pääosin yksikseen tilaansa pyörittävä isäntä kertoi, että jos tilaa pitäisi ja pyörittäisi pelkästään rahasta, niin se olisi myytävä pois. Tavoitteena hänellä oli mahdollisimman paljon maitoa henkilötyövuotta kohden.  Budjetti tehdään huonoina aikoina yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, muulloin riittää vain vuosibudjetti.
 
Hollantilaisten maidontuottajien kanssa oli helppo keskustella asioista avoimesti. Tulevaisuuden suuntaa monen oli silti vaikea tällä hetkellä nähdä. Investointimahdollisuuksia ja kehittymistä rajoitti tällä hetkellä merkittävästi uusi fosforivähennysohjelma. Ohjelma on astunut voimaan 2017, koska lisääntynyt karjamäärä on ylittänyt kansallisen 84,9 miljoonan kilon fosforirajan. Tämän seurauksena on tullut fosforinkäyttöoikeudet, jotka perustuvat vain lehmämäärään, eikä lainkaan peltoalaan.  Erityisesti juuri maakauppoja tehneille ja laajennusta suunnitelleille, jopa investoinnin aloittaneille tiloille noin 6%:n lehmämäärän vähentäminen on taloudellisesti ongelmallista.
 
Suomalaisryhmä ennusti, että lehmämäärän alentuessa kiinnittyy huomio jatkossa esimerkiksi keskituotoksen aktiivisempaan nostamiseen ja säilörehuntuotannon tehostamiseen, kun lehmämäärän lisääminen/tila ei ole nyt mahdollista. Hollantilainen tehokkuus ja selkeys teki vaikutuksen, mutta suomalainen laatutyö ei heille silti yhtään kalpene. 
 
Kirjoittaja
valtakunnallinen huippuosaaja
Johtamalla aikaa -hankevastaava
ProAgria Länsi-Suomi
 
Matkan kustannuksia tuki Johtamalla aikaa -hanke.
Matka toteutettiin yhteistyössä Farmimatkojen kanssa.
 

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.