Tiesitkö, että suomalaiset syövät neljänneksi eniten kalaa henkeä kohden vuodessa EU-alueella?

Meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Maria Damanaki Seafood Expo Global 2014 -näyttelyssä toukokuun alussa (bloggaajan itse nappaama otos)

Tiesitkö, että 40 prosenttia Euroopan unionin (EU) väkiluvusta asuu rannikolla? Entä, että 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta tuotetaan näillä merialueilla tai että huikeat 75 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta käydään meriteitse? Tiesitkö myös, että EU on maailman suurin kala- ja äyriäisruokien kuluttaja? Keskimääräinen EU-kansalainen syö kalaruokia vuodessa 23,1 kiloa, kun taas suomalainen syö kalaruokia keskimäärin 35,6 kiloa vuodessa – neljänneksi eniten kaikista EU28-jäsenmaista. Enemmän kalaa syödään vain Portugalissa, Espanjassa ja Liettuassa. Vertailuksi vähiten kalaruokia syövät unkarilaiset – vaivaiset 5,3 kiloa vuodessa henkeä kohden. (lähde)

Suomessa kalan kulutus on tasaisesti kasvanut viimesen kymmen vuoden aikana. Samaan aikaan kotimaisen kalan osuus on kuitenkin vähentynyt 50 prosentista 30 prosenttiin. Kasvanut kysyntä on käytännössä tyydytetty ulkomaisella kasvatetulla kalalla. Meillä Suomessa on kuitenkin runsaat vesi- ja kalavarat, jotka mahdollistavat huomattavasti suuremman hyötyasteen. Euroopan unioni tukee myös tulevalla ohjelmakaudella kalastus- ja meriasioihin liittyviä aloitteita ja hankkeita. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tarkoitus on auttaa alan toimijoita siirtymään kestävään kalastukseen ja yhdennettyyn meripolitiikkaan EU:n politiikan mukaisesti.

 

DG MARE:n näyttelyosasto Seafood Expo Global 2014 -näyttelyssä

Neuvosto hyväksyi viimein 15. toukokuuta Euroopan komission ehdotukset ja Euroopan parlamentin hyväksymät asetukset Euroopan meri-ja kalatalousrahastolle. Tätä päivää on sekä komissiolla että jäsenmaissa odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä nyt voidaan vihdoin ja viimein alkaa todella toimimaan. EMKR on viimeinen rakannerahastoista jonka asetukset neuvosto hyväksyi. Jotta kaikki RR-rahastot saadaan vihdoin käyntiin piti EMKR-rahaston asetukset olla hyväksyttyjä. Jäsenmaat ovat kumppanuussopimuksineen odotelleet kärsivällisesti (lue kärsimättömästi) sitä hetkeä, että rr-rahastojen pienin rahasto saataisiin vihdoin täytäntöön. Miksi sitten rr-rahastojen pienin rahasto on ollut riippakivi? Siihen on monta syytä. Yhtenä syynä nähdään tämänhetkisen meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaarin Maria Damanakin poliittinen toiminta.  Hän haluaa varmistaa paikkansa Kreikan seuraavan ohjelmakauden komissaarina, joten hän kuulemma pelaa omaa poliittista peliään (huhupuhetta). Damanaki on myös vaihtanut rahaston asetusten hyväksynnän loppumetreillä omaa kantaansa rahastoa ja yhteisen kalatalouspolitiikan (YKP) reformia koskevaa linjaansa ristiriitaan DG MARE:n linjan kanssa. Tästä on käyty kiivaita keskusteluja myös Euroopan Parlamentissa. Juttelin taannoin erään suomalaisen mepin poliittisen avustajan kanssa, joka kertoi pitkälle venyneistä neuvotteluista EMKR ja YKP-koskevista asioista. Hän ihmetteli kuinka komissaarilla ja DG:llä voi olla niin erilaiset linjat. Mutta viimeinen sana on aina komissaarilla ja DG:ssä ollaan pettyneitä monen vuoden valmisteluihin, jotka loppumetreillä kumotaan.

No nyt asetukset on vihdoin saatu hyväksyttyä parlamentissa ja nevostossa, mutta jäsenmaat eivät vielä suostu toimittamaan mitään Komissiolle ennen kuin tietävät oman maansa EMKR:n budjetin. Komissaari Damanakin ja hänen kabinettinsa ovat ainoita, jotka tietävät budjetista. Sen julkaisuajankohtaa ei ole meille vielä kerrottu. Minun osastoni työskentelee lähimpänä 15 jäsenmaata ja saamme päivittäin kysymyksiä jäsenmailta varojen allokaatiosta, mutta myös mekään emme voi tehdä mitään ennen kuin budjetti on julkinen. Toivottavasti saamme tämän pian julkisuuteen, jottei rahastojen aloitusajankohta viivästy enempää. Toki varoja on voinut käyttää jo tämän vuoden alusta, mutta jäsenmaiden omalla vastuulla.

Ruotsalainen meriasioihin erikoistunut juristi- kollega Li sekä slovakialainen kollega Daniela osastoltani Seafood Expo Global 2014 -näyttelyssä toukokuun alussa.

Yritin selventää itselleni kuinka RR-rahastojen kokonaisprosessi toimii alkaen komission asetusehdotuksista jäsenmaiden toimintasuunnitelmien hyväksyntään asti. Minulle kollegani sanoivat, että vaikka he ovat olleet vuosia (jotkut jopa kymmeniä vuosia) komissiolla töissä, on kokonaisprosessin ymmärtäminen vielä heillekin hieman epäselvää, sillä prosessi on aina uudenlainen uuden ohjelmakauden alkaessa. Tällä hetkellä odottelemme jäsenmaiden kumppanuussopimusten hyväksymistä. Tähän päivään mennessä neljän jäsenmaan kumppanuussopimukset on hyväksytty komission toimesta. Jäsenmaan lähettäessään kumppanuussopimuksen komissiolle hyväksyttäväksi, on komissiolla neljä kuukautta aikaa hyväksyä se ja/tai antaa muutosehdotuksensa. Muutosehdotusten jälkeen jäsenmailla on taas kolme kuukautta aikaa toimittaa uusittu kumppanuusopimus komissiolle, jonka jälkeen komissiolla on taas tietty aika hyväksyä sopimus. Tällä hetkellä aikaikkuna jo hyväksyttyjen jäsenmaiden kumppanuussopimuksilla on toimittaa uusittu/paranneltu kumppanuussopimus komissiolle heinäkuun 20 päivään mennessä. Samaan aikaan jäsenmaat työstävät toimintasuunnitelmiaan rahastoille. Komissio voi hyväksyä toimintasuunnitelmat vasta kun uusi/paranneltu kumppanuussopimus on hyväksytty. Sen jälkeen kun komissio on saanut jäsenmaiden toimintasuunnitelmat, on heillä kuusi kuukautta aikaa hyväksyä ne. Tämä on kalatalousrahaston sekä maaseudun kehittämisrahaston kannalta vielä helppoa, sillä toimintasuunnitelmia on vain yksi per rahasto. Mutta esimerkiksi Saksalla on EAKR-rahastossa 17 erilaista toimintasuunnitelmaa ja Ruotsilla yhdeksän. Jos ja kun toimintasuunnitelmiin pyydetään muutoksia/tarkennuksia tämä kuusi kuukautta siirtyy aina eteenpäin. Näiden päälle tulevat vielä ennakkoehdot (ex ante conditionalities) mitkä pitää olla komission hyväksymiä ennen kuin varsinainen toimintasuunnitelma hyväksytään. Menikö pääsi pyörälle? Minulla ainakin on. Nyt ehkä ymmärrän miksi ohjelmakausien aloitus tuppaa viivästymään. Toki jäsenmaat haluaisivat aloittaa rahastojen käytön asap, mutta se on pitkälti kiinni myös omista hallintoviranomaisista ja komission kanssa tehtävästä yhteistyöstä, sekä siitä että tarvitseeko jokaista lappusta kierrättää käännöspääosastolla. Huhhhuh!

Slovakialainen kollega Daniela.

Tänään aamulla töihin tultaessa oli EU-kortteli taas saarrettu piikkiaidoilla - varma merkki siitä, että Obama on taas kaupungissa, tällä kertaa G7-huippukokouksessa. Hieman jännittää lentokentälle meno töiden jälkeen. Lähden pitkäksi viikonlopuksi Suomeen viettämään Helsingin yliopiston maatalous-ja metsätieteellisen tiedekunnan promootiota. Ihanaa nähdä vanhoja opiskelukavereita Viikistä, promovoitua ja juhlia vielä kerran vanhalla ylioppilastalossa.

Seafood Expo Global -tapahtuma järjestettiin Brysselissä, Heyselissä 6.–8.5.2014. Kyseessä ovat maailman suurimmat kala- ja äyriäistuotteiden markkinat: näytteilleasettajia on yli 1 600 yli 70 maasta. Euroopan komissiolla on messuilla oma näyttelyosasto, jossa kansalaisilla ja lehdistöllä on mahdollisuus tavata asiantuntijoita ja keskustella monenlaisista kalastus- ja meriasioita koskevista kysymyksistä.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa