ProAgrian Kasvintuotannon tulokset 2016 - Viljat selvästi tappiolla, erikoiskasvit ja luomu menestyivät

Mediatiedote 10.4.2017

ProAgria Keskusten Liitto                                                                                  

Viljanviljelyn tulos oli viljalajista riippuen 110-220 euroa hehtaarilta tappiolla vuonna 2016. Tappiollinen tulos jatkui jo neljättä vuotta peräkkäin. - Tulos johtuu matalalla pysyneistä tai laskeneista sadon markkinahinnoista, jotka eivät riitä kattamaan viljelyn nykyisiä kustannuksia saavutetuilla satotasoilla. Viljasatojen pitää olla reilusti keskisatoja korkeampia eli noin 5 000 – 6 000 kiloa hehtaarilta, jotta viljely saadaan kannattavaksi. Viljoista ruis ja ohra tekivät parhainta, mutta siis tappiollista, ja vehnä heikointa tulosta. Vehnän muita viljoja suuremmat kustannukset saatuun hintaan ja satoon nähden veivät tuloksen eniten miinukselle, sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Erikoiskasvit pärjäävät paremmin. Öljy- ja palkokasvien tulos oli vain niukasti tappiollinen, ja kumina teki peltokasveista jälleen parhainta tulosta 300 euron nettovoitolla. Myös luomu on menestynyt. Luomuviljoilla päästiin keskimäärin 200-330 euron nettovoittoon hehtaarilta. Kun otetaan huomioon, että luomussa kolmasosa-puolet viljelyalasta on vuosittain satotuottoja tuottamattomassa nurmikierrossa, luomuviljatilojen tulos on ollut keskimäärin vähän yli 200 euroa hehtaarilta tavanomaista parempi. - Luomun hyvä kysyntä ja sen myötä nousujohteiset hinnat ovat tukeneet hyvää tulosta. Tämä on myös näkynyt luomuun siirtyvien tilojen kasvavissa määrissä. Luomu nähdään kannattavana vaihtoehtona ja tehty työ palkitsee viljelijää, mutta toisaalta kannetaan huolta siitä, miten hintakehitys säilyy tulevaisuudessa, analysoi Peltonen tilannetta.

Tulokset ovat ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljy- ja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien tuloksista viime vuodelta 2016. Laskelmat perustuvat ProAgrian ViljelyKasvu -ryhmien tila- ja kasvikohtaisiin toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin pääosin Etelä-Suomen alueelta.

ProAgrian laskelmat osoittavat: vapauta viljanviljelyalaa ja suosi öljy- ja palkokasveja

Viljojen ja öljykasvien välinen hintasuhde puoltaa tällä hetkellä öljykasvien viljelyä. Öljykasveilla päästään jo lähempänä keskisatoja olevilla sadon määrillä kannattavaan tulokseen. Myös öljykasvien viljelyn kustannukset ovat viljoja pienemmät. Kun viljat ovat tehneet tappiota ja tulos on vaihdellut paljon vuosien mittaan, on öljykasvien tulos samaan aikaan ollut pääosin plussan puolella ja vaihtelut huomattavasti pienempiä. Sama koskee palkokasveja ja erikoiskasveista kuminaa, jonka tulos on aivan omaa tasoa.

– Tälle vuodelle tekemiemme ennakkolaskelmien mukaan viljavaltaisen viljelyn tulos paranee 7 600 euroa vuodessa 100 hehtaarin pinta-alalla, kun vilja-alaa pienennetään noin kolmannes ja suunnataan vapautuva ala öljy- ja palkokasvien sekä kuminan viljelyyn. Viljan hinnan noustessa 20 euroa tonnilta nykyisestä tasosta, ero on edelleen 4 600 euroa monipuolisemman kierron hyväksi, sanoo Peltonen

Kannattava viljely edellyttää 700 euron satotuottoa hehtaarilta

Viljatilat ovat käytännössä jo vuosia joutuneet paikkaamaan heikkoa tulosta sivutoimilla: palkkatyöllä, urakointipalveluilla ja metsänmyyntituloilla. - Näin ei asian kuitenkaan pitäisi mennä, vaan yritystoiminnan lähtökohtana on oltava, että se kantaa itse itsensä: saaduilla tuotoilla katetaan kustannukset ja saadaan korvaus omalle työlle ja pääomalle sekä lisäksi mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja investointeihin, sanoo Peltonen.

- Nyt kun viljan markkinahinnoissa tavanomaisessa tuotannossa ei ole näköpiirissä nousua, on pohdittava pellon käyttöä ja laskettava, mitä kannattaa viljellä milläkin lohkolla. Viljaa ei kannata edelleenkään tuottaa matalilla satotasoilla heikkokuntoisilla peltolohkoilla. Lannoituskustannukset alenevat tulevalle kasvukaudelle noin 30-50 euroa hehtaarilta, riippuen lannoitteiden ostoajankohdasta, mutta se ei riitä vielä nostamaan viljan taloudellista tulosta plussalle, sanoo Peltonen.

Viljelyn kokonaiskustannusten kattamiseen tarvitaan tuet huomioiden vähintään 700 euron satotuotot hehtaarilta, jotta viljely olisi kannattavaa. - Satotuottojen kasvattamiseen tarvitaan joko lisää satokiloja hehtaarilta tai parempaa hintaa esimerkiksi tuottamalla erikoislaatua tiettyyn tarpeeseen. Myös luomu on varteenotettava vaihtoehto.  Lähitulevaisuudessa luomun ja tavanomaisen sadon hintaeron ennakoidaan vielä kasvavan. Asiantuntijan kanssa kannattaa pohtia, millaiset edellytykset luomuun siirtymiselle on omalla tilalla. Tuotantokustannusten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta on saatavissa - ja toisaalta tarvitaan - ylläpitämään viljelyn kannattavuus, kuvaa Peltonen.

Peltolohkoilla, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, kannattaa hyödyntää tukijärjestelmän mahdollisuudet orgaanista ainesta tuoviin nurmivaihtoehtoihin, ja tehdä samalla maan rakenteen ja salaojituksen kunnostustoimia. Kolmen tonnin viljan hehtaarisatoon verrattuna luonnonhoitopeltonurmi on kannattavampi vaihtoehto ja samalla saadaan hyötyä maan kasvukunnon parantamiseksi. Varjoisat, metsän reunustamat pienet lohkot kannattaa taas suunnata riistapelloiksi. Neuvo2020 asiantuntijapalveluita kannattaa nyt hyödyntää niin maan rakenteen kunnostussuunnitelmien kuin eri viljelyvaihtoehtojen selvittämiseen oman tilan lähtökohdista.

Lisätietoja

ProAgria Keskusten Liitto, Sari Peltonen, johtava asiantuntija, kasvintuotanto, puhelin 020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.