Poutasäät siivittävät mansikan kypsymistä ja kuivaheinän korjuuta

10.06.2011

Säiden lämpenemisen myötä mansikoiden kypsyminen on nopeutumassa. Avomaan mansikan satokausi on käynnistymässä viikon kuluessa, mutta pääsatokausi ajoittuu heinäkuun puoliväliin.

Kuivaheinän korjuu käynnistyi viime viikolla Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Kiireisin aika kuivaheinän korjuussa ajoittuu tälle viikolle ennustettujen poutasäiden ansiosta. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata sateen aiheuttamista viivästyksistä huolimatta.

Viimeisiä viljoja kylvettiin kesäkuun puolivälissä eri puolilla maata. Parhaillaan kylvetään viimeisiä luonnonhoitopeltoja ja viherlannoitusnurmia. Useilla alueilla suorakylvölohkojen kylvöt saatiin päätökseen tavanomaisesti muokattuja lohkoja selvästi myöhemmin. Viimeisimpänä kylvettyjen lohkojen satonäkymät arvioidaan Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa yleisesti tavanomaista heikommiksi. Paikoitellen, kuten esimerkiksi Kymenlaaksossa sen sijaan sateiden jälkeen kylvetyt kasvustot ovat lähteneet hyvin kasvuun ja niistä on mahdollista saada hyvä sato suotuisissa olosuhteissa. Viimeisten kylvöjen sadon valmistuminen edellyttää lämpöä ja kasvukauden jatkumista kuivana pitkälle syksyyn. 

Olosuhteet sekä kasvustojen kehitysvaiheet vaihtelevat paljon alueellisesti. Viljelykasvien kehitys on edelleen Etelä-Suomen pahiten sateista kärsineillä tiloilla lähes kaksi viikkoa jäljessä tavanomaisesta aikataulusta. Väli-Suomessa kasvustojen kehitys on tavanomaista ja Pohjois-Suomessa muutaman päivän edellä. 


Sateet hidastivat säilörehun korjuuta

Säilörehu on saatu lähes korjattua suuressa osassa maata korjuuta hidastaneista sateista huolimatta. Parhaillaan korjataan viimeisten apilapitoisten nurmien satoa. Kainuussa säilörehunurmien korjuuta ovat hidastaneet sateet ja sadosta on ehditty korjata vasta kolmannes. Lapissakin korjuu on vasta alussa.  Sato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi useassa osassa maata. Kainuussa sato on jäämässä määrältään välttäväksi ja Keski-Suomessa sateet ovat aiheuttaneet laatutappioita.
 
Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt Pohjanmaata myöten. Tämän viikon poutaiset säät vauhdittavat korjuuta. Kuivaheinän korjuu on pisimmällä Uudellamaalla, jossa sadosta on korjattu jo 80 %.  Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla sadosta on korjattu noin puolet. Tähän mennessä korjattu sato on ollut laadultaan ja määrältään hyvä. Muuallakin sadosta odotetaan laadultaan ja määrältään vähintään tyydyttävää. Ainoastaan Kainuussa kuivaheinäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuun odotetaan alkavan viikon kuluessa.  


Viljakasvustot kehitykseltään vaihtelevia  

Rukiin kukinta on alkanut Etelä-Suomessa. Ruis- ja syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan välttäviä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla. Myös Hämeessä syysvehnät ovat tavanomaista heikompia.  Voimakkaat sadekuurot yhdessä rehevän kasvun kanssa ovat lisänneet syysviljojen lakoutumisriskiä ja kasvunsääteiden käyttötarvetta. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin, eikä kasvustoissa esiinny merkittävästi ongelmarikkoja. Tuholaiset ja kasvitaudit eivät ole aiheuttaneet merkittäviä ongelmia. Kosteat säät ovat kuitenkin edistäneet lehtilaikkutautien ja härmän esiintymistä. Uudellamaalla kasvustoissa on esiintynyt kirvoja tavanomaista enemmän.

Kylvöjen venymisestä johtuen kevätviljakasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jouduttiin lisäksi kylvämään osa viljalohkoista uudestaan rankkasateiden aiheuttaman kuorettuman vuoksi. Aikaisin kylvetyt viljakasvustot ovat tulossa tähkälle Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla. Satakunnassa puolestaan ensimmäiset kasvustot ovat ehtineet lippulehtivaiheeseen. Muualla aikaisimmat kasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa. Kaikkein viimeisimmät viljakasvustot ovat vasta orastuneet.

Kesäkuun viileän sään ansiosta viljakasvustot ovat reheviä, mutta runsaasti kuurosateita saaneet viljakasvustot kärsivät liiasta märkyydestä. Pahiten sateista ovat kärsineet ohrakasvustot. Ohrakasvustot ovat tavanomaista heikompia Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa. Heikkokuntoisia kaurakasvustoja on eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kevätvehnäkasvustot arvioidaan kunnoltaan välttäviksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Leipävehnäksi tarkoitetun kevätvehnän typen riittävyyttä on hyvä tarkkailla. Tähkälletulovaiheessa ja tätä myöhemmin annettu lisätyppi nostaa tehokkaimmin valkuaispitoisuutta.
 
Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet hyvin koko maassa. Sateet tosin vaikeuttivat torjuntojen ajoitusta. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet vielä suurempia ongelmia, mutta paikoitellen esimerkiksi Etelä-Karjalassa kasvustoissa esiintyy tavanomaista enemmän lehtilaikkutauteja. Kasvitautien tarkkailu on ajankohtaista koko maassa, sillä kosteat säät ovat edistäneet tautien leviämistä. Tautien torjunnan paras ajankohta on ohralla lippulehtivaihe ja vehnällä tähkälletulovaihe, jolloin torjunnan vaikutus kantaa yli kriittisen jyvän täyttymisen vaiheen. Uudellamaalla kevätviljoissa on esiintynyt paikoitellen runsaasti kirvoja, mutta niiden torjunta ei ole yleensä tarpeellista pidemmälle kehittyneissä kasvustoissa.


Rypsikasvustot aloittamassa kukintaansa 

Ensimmäisinä kylvetyt rypsikasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Pohjanmaata myöten. Pitkästä kylvöajasta johtuen kasvustot ovat hyvin vaihtelevia kehitysvaiheiltaan. Rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet tyydyttävästi tai hyvin eri puolilla maata lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa rikkakasvien epätasainen taimettuminen vaikeutti torjuntaa.  Rehevissä rypsikasvustoissa on alalehdillä havaittu jonkin verran lehtihometta. Rehevät rypsikasvustot pysyvät pitkään kosteina sateiden jälkeen, mikä lisää myös pahkahomeriskiä. Sadetta on saatu tänä kesänä niin paljon, että se on riittänyt maassa säilyvien pahkojen itämiseen. Rypsinviljelijöiden onkin varauduttava pahkahomeen torjuntaan. Pahkahomeen torjunta tulee tehdä kasvustojen kukintavaiheessa, kun ensimmäiset terälehdet alkavat varista.
 
Sokerijuurikaskasvustot ovat kunnoltaan välttäviä päätuotantoalueellaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Varsinais-Suomessa kasvustot ovat kärsineet taimipoltteesta tavanomaista enemmän. Pohjanmaalla kasvustot sen sijaan ovat tyydyttäviä. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin sokerijuurikasmailla.

Varhaisperunan nostot ovat parhaimmillaan ja satokauden arvioidaan jatkuvan heinäkuun alkuun saakka. Heinäkuun alussa päästään korjaamaan ilman harsoa kasvanutta perunaa. Kesäkuun viileät säät viivästyttivät perunoiden kasvua ja sadonkorjuun käynnistymistä. Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin useimmilla alueilla. Perunarutosta ei ole vielä havaintoja, mutta olosuhteet taudin leviämiselle ovat nyt suotuisat ja kasvustoja on syytä tarkkailla.


Mansikan satokausi alkamassa

Harsolla suojattujen mansikkakasvustojen satokausi käynnistyi kesäkuun puolivälissä maan eteläosissa. Itä- ja Keski-Suomessa mansikoita päästään poimimaan tällä viikolla. Sato arvioidaan laadultaan ja määrältään tyydyttäväksi, Varsinais-Suomessa jopa hyväksi. Avomaan mansikan satokausi on käynnistymässä Väli-Suomea myöten viikon kuluessa, mutta pääsatokauden arvioidaan ajoittuvan heinäkuun puoliväliin. Mansikan kokonaissadon arvioidaan muodostuvan tavanomaiseksi. Satokauden säät vaikuttavat ratkaisevasti sadon määrään ja laatuun.

Herukoiden ja omenoiden raakileet kehittyvät hyvää vauhtia. Herukoiden satonäkymät arvioidaan yleisesti tyydyttäväksi lukuun ottamatta Pohjois-Savoa, jossa herukat pölyttyivät heikosti ja kukkavanat olivat tavanomaista lyhyempiä. Omenoiden pölyttymisessä ja satonäkymissä on lajikekohtaista vaihtelua. Osa puista on tyhjiä viime vuoden runsaan sadon jäljiltä. Kokonaisuudessaan omenan satonäkymät ovat keskinkertaiset. Vadelmakasvustot kukkivat parhaillaan. Paikoitellen marjakasvustossa on esiintynyt runsaasti tuholaisia, joten kasvustoja on täytynyt tarkkailla tavanomaista huolellisemmin.  

Vihanneskasvustot ovat nyt hyvässä kasvussa. Kesäkuun viileät säät hidastuttivat varhaisvihannesten kasvua, joten varhaisvihanneskausi pääsi täyteen vauhtiin vasta juhannuksen alusviikolla. Sadon laatu on ollut hyvä, mutta satoa on valmistunut tavanomaista vähemmän. Säiden lämpenemisen myötä satomäärät kasvavat.  

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:
 
ProAgria Etelä-Karjala, Jaakko Heinola, puh. 020 747 2606, puutarha Tiina Hovi-Pekkanen 040 749 7507
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100
ProAgria Etelä-Savo, Hannu Hämäläinen, puh. 020 747 3560, puutarha Tytti Muuronen, puh. 020 747 3573
ProAgria Farma, Ilpo Hartikainen, puh. 010 273 1591
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Häme, Jari Keränen, puh. 020 747 3028
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 020 747 3269
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Kymenlaakso, Hannu Lehtikangas, puh. 020 7473 418
ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, puh. 020 747 2729
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639 ja Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Jouni Sassali, puh. 0400 387 340, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pirkanmaa, Ritva Tolppa, puh. 0400 163 753
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen, puh. 040 301 2423, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Tapani Puurunen, puh. 020 747 3675, puutarha Katri Kostamo, puh. 020 747 3671
ProAgria Satakunta, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913, Marja Tuononen 040 5919 489 (myös puutarha)
ProAgria Uusimaa, Hannu Mikkola, puh. 020 747 2518, Esa Partanen, puh. 020 747 2533
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 30 70
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, Jenny Forsström, puh. 050 520 2581

Ruotsinkielinen tiedote julkaistaan  klo 15.00 mennessä.
Seuraavat tiedotteet kasvutilanteesta ilmestyvät  3.8., 24.8. ja 14.9.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.