Kuivuus verottaa viljelykasvien satoja

10.06.2011

Kevään ja kesän oikullisten sääolojen vuoksi viljelmien kunto ja kehitys vaihtelevat poikkeuksellisen paljon  maan eri osissa sekä paikallisesti. Nurmet ovat kärsineet heinäkuun kuivuudesta ja kuivuuden jatkuminen vaarantaa nurmirehujen riittävyyden sisäruokintakaudella usealla alueella. Kuivuus ja helteet ovat pakkotuleennuttaneet viljakasvustoja ja pienentäneet samalla satotasoa. Useat puutarhaviljelmät kärsivät kuivuudesta ahkerasta kastelusta huolimatta.

Viljelykasvien kasvun ja kehityksen arvioidaan olevan suuressa osassa maata viikon edellä keskimääräisestä. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kasvustojen kehitys on kuitenkin edelleen jäljessä noin viikon.  Pohjois-Suomessa kasvustot ovat kehittyneet tavanomaisessa aikataulussa. Usealla alueella suorakylvelyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja heikommin ja kasvustoissa on myös rikkakasveja enemmän.

Heinäkuun sademäärissä oli suuria eroja sekä maan eri osien välillä että paikallisesti sateiden kuurottaisuudesta johtuen. Sademäärä jäi kolmannekseen tavanomaisesta sademäärästä Ahvenanmaalla, länsi- ja etelärannikolla sekä maan itäosassa. Lapissa sen sijaan satoi paikoin poikkeuksellisen runsaasti. 


Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun loppupuolella suuressa osassa maata. Pisimmälle toisen sadon korjuu on edennyt Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 60-80 %. Sadonkorjuu on alkamassa tällä viikolla myös Pohjois-Savossa ja -Karjalassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kuivuus on hidastanut nurmen kasvua erityisesti Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa, jossa toista satoa arvioidaan päästävän korjaamaan vasta viikon kuluttua. Myös Pohjois-Suomessa korjuun alkua joudutaan odottamaan vielä viikko.

Säilörehun toinen sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi lähes koko maassa kuivuuden vuoksi, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lounais-Suomessa jopa huonoksi. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toinen sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi. Sadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.  Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla sadon laatu arvioidaan kuitenkin hyväksi.

Kuivaheinä saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuudesta johtuen nurmien jälkikasvu on ollut heikkoa. Myös laitumet kärsivät kuivuudesta ja karjalle on jouduttu paikoin jo syöttämään sisäruokintakaudelle tarkoitettua säilörehua. Sateet olisivat nyt tarpeen nurmien kasvun kannalta.

Myöhään kylvetyt luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmet ovat lähteneet huonosti kasvuun kuivuuden vuoksi ja niissä on myös tavanomaista enemmän rikkakasveja etenkin aukkoisiksi jääneissä kasvustoissa. 


Syysviljojen ja aikaisten kevätviljojen puinti alkanut  

Kuivuus ja helteet ovat nopeuttaneet syysviljojen tuleentumista. Ensimmäisiä ruiskasvustoja puitiin jo viime viikolla Varsinais-Suomessa. Rukiin puinnit alkavat täydellä teholla tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan edullisimpia alueita myöten. Syysvehnää päästään puimaan Uudellamaalla, Turunmaan saaristossa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan edullisimmilla alueilla tällä viikolla. Muualla puintien arvioidaan alkavan viimeistään kahden viikon sisällä.

Ruissato arvioidaan tavanomaiseksi suuressa osassa maata, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessä sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla jopa hyväksi. Sadon laatu arvioidaan erinomaiseksi tai hyväksi Hämeessä, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Ainoastaan Turunmaan saaristossa ruissato on jäämässä sekä määrältään että laadultaan tavanomaista heikommaksi. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla 30 % ruiskasvustoista on lakoontunut, Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla 20%. Syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla hyväksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella sen sijaan sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Syysvehnäkasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa, jossa 20 % kasvustoista on lakoontunut.
 
Kevätviljojenkin puinnit ovat käynnistymässä.  Ensimmäisiä ohria on puitu jo viime viikolla Varsinais-Suomessa ja tällä viikolla puinnit ovat käynnistymässä Satakunnassa, Uudellamaalla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Muualla ohran puintien arvioidaan käynnistyvän kahden viikon sisällä.  Aikaisten kaurojen puinti alkaa tällä viikolla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muualla maassa kaurakasvustoja päästäneen puimaan elokuun puolivälissä. Kevätvehnän puintien arvioidaan ajoittuvan elokuun loppupuolelle. 

Rehu- ja mallasohran sekä kauran sato arvioidaan välttäväksi määrältään ja laadultaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Kevätvehnän sadon arvioidaan jäävän keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla kevätviljojen satonäkymät ovat muuta maata paremmat ja sadosta odotetaankin vähintään tyydyttävää niin määrältään kuin laadultaan.

Nurminadan siemenviljelmillä puinnit on saatu päätökseen Pirkanmaalla, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla joudutaan vielä odottamaan puintien käynnistymistä. Uudenmaan ja Etelä-Suomen rannikkoalueen timotein siemenviljelmillä puinnit alkavat tällä viikolla ja muilla alueilla ensi viikolla.  Myös siemenhernettä päästään puimaan tällä viikolla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.


Syysviljojen kylvöalat pysymässä ennallaan

Syysviljojen kevätviljoja paremmat satonäkymät eivät toistaiseksi ole lisänneet kiinnostusta kylvöalojen kasvattamiseen. Rukiin ja kevätvehnän kylvöalojen arvioidaan kasvavan ainoastaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa syysvilja-alojen ennakoidaan pienenevän. Syysviljojen sijaan usealla alueella on kiinnostusta syysrapsin viljelyn lisäämiseen. Syksyn sääolot sekä hinnat vaikuttavat  merkittävästi syyskylvöihin.


Rupisuus uhkaa perunasatoa

Kesäperuna- ja varastoperunakasvustot sekä sokerijuurikkaat kärsivät kuivuudesta. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla perunan laatua heikentää rupisuus. Tänä vuonna lämpimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kasvustoissa. Kasvustoja on ruiskutettu ruttoa vastaan 2-3 kertaa. Ruton tarkkailua on kuitenkin vielä jatkettava, sillä kosteat ja lämpimät säät lisäävät nopeasti ruton esiintymisen todennäköisyyttä. Viime viikon Asta-myrsky on saattanut kuljettaa koloradonkuoriaisia Suomeen, joten perunakasvustoja on syytä tarkkailla myrskyrintaman alueella.

Kevätrypsikasvustot ovat kunnoltaan erittäin vaihtelevia. Satonäkymät ovat välttäviä Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla sen sijaan sadon odotetaan muodostuvan tyydyttäväksi. Tuulten mukana öljykasvipelloille on tullut kaalikoita ja -perhosia, jotka ovat vioittaneet erityisesti etelärannikolla rypsipeltoja.  Kasvustojen tarkkailu on edelleen ajankohtaista, sillä kaalikoiden ja -perhosten torjunta on vielä mahdollista torjunta-aineiden varoajat huomioiden. Rypsin puintien arvioidaan käynnistyvän elokuun lopussa.


Vadelmakausi käynnissä

Vadelmia on poimittu Etelä-Suomessa jo parin viikon ajan. Marjoja kypsyy nyt nopeassa tahdissa koko maan viljelmillä ja poimintakauden arvioidaan menevän ripeästi ohi. Vadelman pääsadon odotetaan olevan ohi viikon kuluttua. Aurinkoisen sään ansiosta marjojen laatu on ollut hyvä, mutta kuivuus verottaa satoa kastelemattomilla viljelmillä.

Ensimmäiset herukat ovat kypsyneet Etelä-Suomessa. Herukoiden korjuu pääsee täyteen vauhtiin tämän ja ensi viikon aikana herukoiden päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Herukoiden satonäkymät arvioidaan yleisesti tyydyttäväksi.

Etelä-Suomen omenatarhoissa on alkamassa kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Omenaviljelmillä satoa on varmennettu kastelun avulla, joten viljelmillä on vältytty kotitarhoja kiusaavilta raakilevarisemiselta.


Vihannessatoa valmistuu hitaasti

Vihannesten kasvu on jatkunut hitaana kuivuudesta johtuen, joten satoa valmistuu tavanomaista vähemmän ajankohtaan nähden. Pahiten kuivuudesta ovat kärsineet kaali- ja salaattikasvustot.  Ahkerallakaan kastelulla vihannesmaille ei ole saatu riittävästi vettä. Lisäksi monelta rannikkoalueen tilalta kasteluvesi on loppumassa kastelulammista. Pitkä hellejakso on aiheuttanut laatuongelmia etenkin salaatti-, kerä-, kukka- ja parsakaaliviljelmillä. 

Varastoitavien vihannesten kasvu on kesken, mutta kuivuus on kuitenkin ehtinyt viedä toiveet hyvästä sadosta. Vielä on kuitenkin mahdollisuus saada keskimääräinen sato, mikäli säät viilenevät ja sateita saadaan kohtuullisesti. Runsaat sateet ja lämpimät säät voivat kiihdyttää vihannekset ja perunat liian nopeaan kasvuun aiheuttaen halkeilua.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:
 
ProAgria Etelä-Karjala, Jaakko Heinola, puh. 020 747 2606, puutarha Tiina Hovi-Pekkanen 040 749 7507
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100
ProAgria Etelä-Savo, Hannu Hämäläinen, puh. 020 747 3560, puutarha Tytti Muuronen, puh. 020 747 3573
ProAgria Farma, Ilpo Hartikainen, puh. 010 273 1591
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Häme, Jari Keränen, puh. 020 747 3028
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 020 747 3269
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Kymenlaakso, Hannu Lehtikangas, puh. 020 7473 418
ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, puh. 020 747 2729
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639 ja Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Jouni Sassali, puh. 0400 387 340, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pirkanmaa, Ritva Tolppa, puh. 0400 163 753
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen, puh. 040 301 2423, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Tapani Puurunen, puh. 020 747 3675, puutarha Katri Kostamo, puh. 020 747 3671
ProAgria Satakunta, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913, Marja Tuononen 040 5919 489 (myös puutarha)
ProAgria Uusimaa, Hannu Mikkola, puh. 020 747 2518, Esa Partanen, puh. 020 747 2533
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 30 70
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, Jenny Forsström, puh. 050 520 2581

Seuraavat tiedotteet kasvutilanteesta ilmestyvät  24.8. ja 14.9. Lisätietoa satotilanteesta löytyy Tiken ennakkosatotilastosta: http://www.maataloustilastot.fi.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.