Kasviasiantuntija osana maatalouden kehitystä

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, kansallinen tukijärjestelmä, kasvien lajikekehitys, hiilensidonta, lannoitteiden ja kierrätyslannoitteiden ominaisuudet ja tarjonta, mikä kasvi mille peltolohkolle ja miten viljellä kyseistä lohkoa? Siinä muutamia asioita, joita kasviasiantuntija pohtii työkseen päivittäin.

Mikä kasviasiantuntija? Mitä asiantuntijuus tarkoittaa?

Asiantuntijaksi määritellään tyypillisesti henkilö, jolla on syvällistä tietoa jostakin asiasta. Asiantuntija osaa soveltaa osaamistaan erilaisissa tilanteissa ja haasteissa. Asiantuntijuutta ei saavuteta ammattinimikkeen myötä, vaan tietoa tulee kehittää ja syventää jatkuvasti. Asiantuntijuus muuttuu ja rakentuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kehittämistyön tuloksista ilmeni, että kasviasiantuntijan oma motivaatio oli ratkaiseva tekijä asiantuntijuuden kehittämisessä. Suurin oppiminen lähtee itsestä ja omasta halusta kehittyä, mikä vaatii järjestelmällistä treeniä yksin, ryhmässä ja ohjaajan/mentorin kanssa.

Kasviasiantuntijat korostivat asiakastöiden ja työpaikan tuen merkitystä asiantuntijana kasvamisessa. Työantaja tarjoaa asiantuntijalle hänen osaamistaan vastaavia ja sitä kehittäviä asiakastiloja. Lisäksi tulee tarjota kouluttautumismahdollisuuksia ja riittävästi resursseja. Hyvän työyhteisön ja tuen merkitystä painotettiin.

Asiantuntijan treeniohjelma

Opinnäytetyössä laadittiin kasviasiantuntijan perehdyttämismalli. Tämä eräänlainen treeniohjelma jakaantuu kolmeen pääteemaan:

• perehdyttämisen valmisteluun ennen uuden työntekijän työsuhteen alkamista
• työsuhteen aloittamiseen
• perehdytyksen jatkamiseen työsuhteen edetessä.

Teemojen avulla pyritään varmistamaan kasviasiantuntijan onnistunut perehdyttäminen johdonmukaisesti. Toimiva ja harkittu perehdyttämisprosessi varmistaa koko henkilöstön osaamisen.

On ensisijaisen tärkeää, että perehdyttämisen eri osa-alueille on varattu riittävästi aikaa ja perehdyttämisvastaava on nimetty. Uusi kasviasiantuntija esitellään osaksi henkilöstöä ja uutta työympäristöä, minkä jälkeen käynnistyy kasvintuotannon asiasisältöihin perehdyttäminen. On tärkeää, että prosessi jatkuu säännöllisesti työsuhteen edetessä. Kertaus on opintojen äiti. Perehdytyksen sisältöhin palataan ja varmistetaan osaaminen.

Asiantuntijuutta kehitetään omalla henkilökohtaisella treeniohjelmalla ja selkeillä tavoitteilla. Asiantuntijuuden kehittymistä seurataan ja treeniohjelmaa muokataan tarvittaessa paremmin ammatillisia tavoitteita tukevaksi. Treeniohjelman käynnistyessä kannustus ja palaute ovat välttämättömiä. Asiantuntijauran alussa riittämättömyyden tunne ja epätoivo saattavat ottaa vallan. On tärkeää huolehtia uuden työntekijän jaksamisesta ja antaa kehittymiselle aikaa.

Maatalous, työyhteisö ja asiakaskunta valmentajina

Maatalousala muuttuu ja kehittyy. Poliittiset päätökset sekä ympäristö- ja ilmastokysymykset edellyttävät jatkuvaa reagointia ja toimia. Maataloutta rakennetaan energiatehokkaaksi ja markkinoiden tarpeita vastaavaksi. Uusia maatalouskoneita ja -laitteita, kasvilajikkeita ja viljelymenetelmiä kehitetään. Odottamattomia haasteita, kuten lannoitekriisi, ilmaantuu.

Kukaan asiantuntija ei yksinään selviä ajantasaisesta tiedonhankinnasta, sen louhinnasta ja sisäistämisestä. Verkostoituminen kollegoiden, sidosryhmien, yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa tukee asiantuntijuuden kehittymistä. Yhdessä tekeminen antaa voimavaroja ja itseluottamusta omaan tekemiseen.

Kirjoittajat:

Viivi Virkkula
luomuasiantuntija, projektipäällikkö
ProAgria Oulu

Outi Virkkula,
Yliopettaja, tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Lähde:
Virkkula, Viivi. 2023. Kasviasiantuntijan perehdyttämismalli. Case ProAgria Oulu. Oulun ammattikorkeakoulu. Luonnonvara-alan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto, maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö.