Uutta ja kustannustehokkaampaa biokaasutusta maatiloille.

05.11.2014
 
23.10. Valtimolla Laitalan lomilla pidettiin yksi viidestä suunnitellusta Kuivamädätys ja lannan separoinnin –info tilaisuudesta. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä pieneenkin mittakaavaan, kuten maatiloille soveltuvia uusia ja aiempaa kustannustehokkaampia biokaasulaitosratkaisuja. Kuivamädätysteknologia on aina ollut kiinnostava vaihtoehto biokaasutukseen, sillä käsiteltävän biomassan määrä on jopa kymmenesosa verrattuna perinteiseen märkäprosessiin. Tästä seuraa luonnollisestikin kustannussäästöjä rakentamisessa sekä laitoksen energiankulutuksessa.  Jussi Aelligin ja Roope Pietikäisen mielipide olikin, että kuivamädätys tulee syrjäyttämään perinteisen biokaasutusprosessin ns. märkämädätyksen. Nivako Oy:n maahantuoma Renergonin laitosten valmistaja on ilmoittanut laitoksen oman energian käytön tasoksi vain 3 % tuotetusta energiasta. Määrä on ällistyttävän pieni verrattuna kuinka paljon perinteinen biokaasulaitos vie. Suomen olosuhteisiin toteutetut laitokset ovat vieneet energiaa todellisuudessa 20-50 % tuotetun energian määrästä. Tämä vaikuttaa oleellisesti laitoksen kannattavuuteen.
 
Kahdenlaista teknologiaa tarjolla
 
Kuivamädätys teknologiaa oli tilaisuudessa esillä kahdenlaista. Suomalaisen BioGTS:n kehittämä teknologia oli täysin automatisoitu jatkuvatoiminen, jossa prosessi toimii ns. tuubiperiaatteella. Raaka-ainetta syötettäessä biomassa liikkuu jatkuvasti eteenpäin sekoittuen reaktorin sisällä olevan ruuvin ansiosta. Nivako Oy:n edustama teknologia perustui panoskontteihin, joita täytetään ja puretaan vuoronperään. Kaasuntuotanto pysyy kokoajan vakiona eri prosessivaiheissa olevien panoskonttien ansiosta. Panoskontit sisältävät automatiikka, mutta tarvitsevat täytön ja tyhjennyksen noin 3 viikon välein riippuen toki käytetystä syötteestä. Jos syötteenä olisi pääasiassa tuoretta heinää, voisi viipymä olla jopa 6 viikkoa. Lyhyesti, jos kontteja on kolme ja jokainen on ladattu viikko toisen jälkeen tulisi latauksia ja täyttöjä kerran viikkoon. Lataukseen ja täyttöön tarvitaan tavallinen etukuormaaja, joita löytyy joka tilalta. Yhden kontin purkamis- ja latausaika olisi arviolta 2-3 h/vk. Muuta työtä biokaasulaitos ei käytännössä katsoen tarvitse. Konteissa ei ole ollenkaan liikkuvia osia, vain prosessissa syntyvää nestettä kierrätetään, jotta biomassaan saadaan tasaisesti levitettyä oikea bakteerikanta ja bakteerit saavat tarpeeksi nestettä biokaasun muodostusprosessia varten.
 
Separoinnin hyödyt
 
Tilaisuudessa käytiin läpi myös lannan/kuivamädätteen separoinnin hyötyjä, joita esittelemään oli kutsuttu Tero Savela Rekitec Oy:stä. Lietelantaa voi olla kannattavaa separoida kuiva- ja nestejakeiksi. Kuivajae sisältää hitaasti liukenevaa fosforia ja typpeä, kun taas nesteosaan on jäänyt liukoinen typpi. Typpipitoinen neste voidaan käyttää fosforiherkillä pelloilla sekä erityisesti nurmen lannoitukseen. Kuivajae soveltuu erityiseisti alueille, jotka ovat herkkiä ravinnevalumille, sekä pelloille jotka tarvitsevat erityisesti fosforia. Kuivajae voidaan kompostoida tai kuivamädättää edelleen, jolloin orgaaninen aines hajotetaan biokaasuksi. Tämä on samalla ympäristöteko sillä 23 kertainen kasvihuonekaasu metaani poltetaan hiilidioksiksi. Kompostoinnissa tai luonnossa mädätessään metaania syntyy myös ja se vapautuu ilmakehään lämmittäen ilmastoa. Separoinnissa säästöä tulee myös kuljetuskustannuksissa, sillä nestemäinen lannoite voidaan käyttää lähellä, kun taas ravinteiltaan rikkaampi kuivaosa voidaan ajaa kauemmas. Mädätysjäännös on hajutonta ja hygienisoitua, joten sitä voi turvallisesti levittää lähellä asutusta sijaitsevia peltoja. Näin voidaan säästää keinolannoite kustannuksissa. MTT:n tutkimuksissa biokaasutuksessa prosessoidun lannoitteen on todettu nostavan satotasoa yhtä hyväksi kuin keinolannoitteilla lannoitettaessa. Prosessissa ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoisempaan muotoon, jolloin ne saavat ravinteet käyttöönsä heti. Lisäksi prosessoitu lannoite ei sisällä rikkakasveja, jolloin varsinkin luomutilalla satotaso voi nousta jo vähäisemmän rikkakasvimäärän kautta. Vesien ravinnepäästöt pienevät, sillä kasvit saavat käytettyä ravinteet maasta nopeammin. Jos tilalla on todettu että separointi on tilalle kannattavaa, mahdollistaa se myös kuivamädätyksen lietelanta tilalle. 2,2 kw tehoinen separointi laitteisto tilalle olisi kustannukseltaan 20 000 € luokkaa. Esimerkiksi jos tilalla syntyy 3000 tonnia lietelantaa, veisi 8 m3/tunnissa lietelantaa separoiva separaattori vain 825 kwh sähköä, mikä on euroissa saman verran. Joillain paikkakunnilla on tarjolla jopa mobiili separointipalvelua (www.separointi.fi).
 
Kustannussäästöä kuivikkeen kierrätyksestä
 
Tilaisuudessa oli esillä myös kuivikkeen kierrättämismahdollisuus. Tätä tehdään enemmän tai vähemmän ulkomailla esim. Ruotsissa, eikä sitä ole kielletty Suomessakaan. Separoimalla nesteen pois kuivikelannasta tai kuivamädätteestä on kuiviketta mahdollista kierrättää n. 2-3 krt. Kompostoimalla tai prosessoimalla biokaasulaitoksessa kuivikelanta hygienisoidaan, jolloin sen ominaisuudet ovat lähes turpeen tasolla eikä kierrätetty kuivike sisällä enää taudinaiheuttajia. Suurin osa nopealiukoisista ravinteista lähtee separoidun nesteosan mukana. Kuivikekustannuksissa on näin mahdollista saada merkittäviäkin kustannussäästöjä. MTT tutkii parhaillaan kuivikelannan kierrättämistä.
Tilaisuus: Kuivamädätys ja lannan separointi – Tehokkuutta biokaasuntuotantoon –infotilaisuus Valtimolla 23.10. klo 9.30-13.30
Järjestäjät: Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke, PIKES Oy, Liikennebiokaasu energiatiloilta –hanke, ProAgria Pohjois-Karjala
 
Kirjoittaja,
Niina Huikuri, yritysasiantuntija/projektipäällikkö
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy
niina.huikuri@pikes.fi, p.0406898166

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.