Metsän taimituotannossa valttina tehokkuus ja palvelu
Kun lähestyt Rautavaaran erämaapitäjässä Kangaslahden kylää, ihmisten asumuksia on harvassa, mutta tuletpa kesällä tai talvella, luonnon häkellyttävä kauneus koskettaa aina. Täältä Kangaslahden kylältä löytyy Suomen suurin yksityinen metsänviljelytaimien tuottaja: Taimitarha Timo Korhonen Oy. Timo Korhonen on syntynyt nykyisen taimitarhayrityksensä naapuritilalla. Puutarhaopiston jälkeen vuonna 1991 Timo perusti yrityksen toiminimellä ”Taimitarha Timo Korhonen”. Hän rakensi kotitilansa pelloille 700 neliön kasvihuoneen, jossa viljeltiin monimuotoisesti metsäpuiden taimia, perennoja, koristepensaita ja kasvihuonekurkkua. Tällaisesta sekatuotannosta luovuttiin nopeasti – oli tarpeen keskittyä johonkin toiminnanhaaraan, kiinnostavimpaan, siihen johon tunsi eniten vetoa, jonka tuotteille on asiakkaita ja mieluiten läheltä. Päämääräksi asetettiin päätoiminen perheyritys. Hortonomit Maarit ja Timo Korhonen ovat yhdessä hoitaneet yritystä vuodesta 1995. Yritys muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2003.
Alalla raakaa pudotuspeliä
Metsänviljelytaimien tuotannon kehittäminen on tapahtunut tuotanto- ja tekniikkalähtöisesti. Kilpailu ylituotantomarkkinoilla on tapahtunut pääosin hinnalla. Kilpailu on ollut monelle yrittäjälle tosi raakaa ja pudotuspeli on tepsinyt. Metsänviljelytaimien tuotanto on kaksinapaistunut: on toisaalta isoja taimiyhtiöitä ja toisaalta pieniä sivutoimisia perheyrityksiä.
Korhoset ovat etsineet lisäarvoa liiketoimintaansa toimimalla mahdollisimman lähellä loppukäyttäjää. Maanomistajat tilaavat tarvitsemansa taimierän jopa pari vuotta etukäteen, onhan metsänviljelyaineisto normaalia kauppatavaraa, tavallinen tuotannontekijä metsämaan omistajalle. Näin on saatu suora asiakaspalaute, miten taimet ovat lähteneet kasvamaan ja miten ne ovat vuosien myötä varttuneet. Toimitusajoissa, -määrissä ja -tavoissa on kuunneltu asiakkaan tarpeita. Perheyritys on myös ketterä, jos ja kun tulee muutoksia tuotantojärjestelyihin tai toimituksiin. Tämänkokoinen yritys on sekä yrittäjän että asiakkaan suuntaan joustava toimija.
Nykyisin Korhosten asiakkaita ovat mm. Forelia Oy, jolle on sopimustuotantoa, metsäpalveluyritykset, metsäyhtiöt, yksityiset metsänomistajat sekä jonkin verran metsänhoitoyhdistykset. Yrityksellä on oma verkkosivusto, www.taimitarhatimokorhonen.fi, joka ovat merkittävä markkinakanava. ”Paras on kuitenkin puskaradio”, todistavat Korhoset yhdestä suusta. ”Ja meillä on luotettava ja lupsakka asiakaskunta, lähiseudun emäntiä ja isäntiä.” Kun tyytyväinen asiakas kertoo toiselle metsänomistajalle hyvin onnistuneen taimikkonsa salaisuuden - taimien ostopaikan, taimien koon ja laadun, onnistuneen toimituksen ja pienet tärkeät niksit istutustyöhön - on seuraava asiakas jo tiedossa. Nykyajan asiakas on laatutietoinen ja haluaa maksamalleen rahalle ja tekemälleen työlle vastinetta.
Virtaviivaista tekemistä ja taimen kasvatusta ”mopon sylinterissä”
”Me molemmat vaan olemme sellaisia, että tekemisen pitää olla suunniteltua ja virtaviivaista. Ei meillä aamulla hommia aloiteta sillä, että ”hoh-hoijjaa, lähetäänpäs kahtelemmaan nuapurin haasta hevosta laenaksi”.
Korhoset ovat satsanneet viimeisten vuosien aikana yrityksen johtamiseen, tuotannon koneistamiseen ja työergonomiaan sekä kustannustehokkuuteen. Isäntä itse kehittelee koneita ja laitteita, mutta tehokasta uutta kalustoa on myös rohkeasti hankittu, mm. kennojen täyttö- ja kylvölinjat, taimien pakkauslinja, tarhan sisäisiin siirtoihin niveltyökone, kuljetuksiin pakettiauto kerrosperäkärryineen sekä hollantilainen koulintarobotti tuotannon kiihdyttäjäksi.
”Koska tuotantoa harjoittavan yrityksen toiminta on pohjimmiltaan tuotantopanosten, tuotteiden ja tiedon siirtoa, pitää siirtojen tapahtua oikeaan suuntaan, ajallaan ja riittävällä ripeydellä tai muuten tulee turhia kustannuksia”, tuumailee Timo. ”Töiden suunnittelu on tärkeää. Näinkin pienessä yrityksessä, kun meillä on 2-5 työntekijää, teimme viime kesänä kahta työvuoroa”, Timo lisää. ”Monta kertaa olen pohtinut, että onko mahdollistakaan kasvattaa mopon sylinterin kokoisessa napissa tainta vuoden päivät, mutta tottahan se on. Tuotannon perustotuudet sekä luonnonolojen uhat pitää tietää ja muistaa, lisäksi tarvitaan utelias ja terveen epäilevä asenne vallitsevia käytäntöjä kohtaan. Mielellään aina pitäisi meneillään olla jokin `rojekti`. ”
Yrityksessä on kasvihuonealaa noin 2000 m² ja koko alalta saadaan vähintään kaksi satoa. Taimitarhalta lähtevien taimien yhteismäärä on viime vuosina ollut yhteensä 3 - 3,3 milj. kappaletta. Puulajeista kuusi on merkittävin. Kuusen, koivun ja männyn lisäksi tuotetaan ennakkotilausten perusteella lehtikuusta sekä visa- ja hieskoivua. Kaikki taimet tuotetaan kovamuovikennoissa ja havupuiden kasvatuksessa käytetään kohokasvatusalustoja.
Selkeät suunnitelmat, selkeä tekeminen ja lähitie piiskaavat järjestykseen
”Toimeen tarttuminen tarkoittaa siihen sitoutumista ja perusteellista paneutumista ”, Korhoset tuumaavat. ”Tien läheisyys on ollut meille etu ja piiska, on tullut kiinnitettyä huomiota ympäristön siisteyteen ja tavaroitten järjestykseen. Koneille, laitteille ja muille tavaroille on rakennettu varastot. Emme halua, että näytämme rytöläjältä. Jos tavarat eivät ole järjestyksessä, omat ajatukset ja tekemisetkään eivät ole selkeitä.”
Maaritin ja Timo yhteistyö on ollut saumatonta. Kun yritykseen rakennettiin toimintajärjestelmää vajaa kymmenen vuotta sitten, emäntä ja isäntä kirjasivat asioita yhdessä ja vuorotellen. Samanaikaisesti toisen luovuus puhkesi parhaiten sanoiksi sohvalla maaten.
Haasteena usvainen tulevaisuus
Tulevaisuuden näkymistä tulee selkeä savolainen vastaus: ”Usvainen. Kyllä me metsänviljelytaimia tuottamalla pysytään leivän syrjässä. Yrityksen tunnettuutta ja sen tapaa toimia on lisättävä ja markkinointiin on satsattava. Verkostoituminen samanhenkisten toimijoiden kanssa on tavoiteltavaa ja tärkeää.”
”Asiakkaan tulevaisuuden tarpeita on aistittava. Omien toiminnan tulosten seurantaan ja analysointiin meidän on vielä tarkemmin tartuttava. Tämä Maatilan kilpailukykyarviointi antaa meille uutta potkua tuleviin haasteisiin,” jatkavat Korhoset vielä yhdessä pohdintaa.
”Neljäkymmentä on myös sopiva ikä tarkkailla työssä jaksamista, nelilapsisen perheen hyvinvointia unohtamatta”, huomauttavat Timo ja Maarit, kun kuusivuotias Pyry painautuu äidin kainaloon ja selvästi nauttii juuri paistetuista rönttösistä.
Teksti:
laatupäällikkö Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo
 |
 |
Taimitarha Timo Korhonen Oy |
 |
Maarit ja Timo Korhonen |
 |
Metsänviljelytaimien tuotanto |
 |
3,3 miljoonaa tainta vuodessa |
 |
ha |
 |
ha |
 |
www.taimitarhatimokorhonen.fi |
 |
 |
Kangaslahdentie 200
73990 KANGASLAHTI
Puh. 0400 699 331 |
|
|
